Tulosta Tulosta Lähetä linkki Bookmark and Share

VTT kehitti pientalojen energiaremonttipalvelumalleja

30.08.2012


Kokonaispalvelumalli helpottaa omakotitalojen energiaremontteja

Suomessa on noin 1,1 miljoonaa pientaloa, joista 75 % on rakennettu ennen vuotta 1990. Jos kaikki nämä talot korjattaisiin vastaamaan energiatehokkuudeltaan uutta pientaloa, lämmitysenergiaa säästettäisiin VTT:n mukaan valtakunnallisesti 11,8 terawattituntia (TWh). Säästöpotentiaalista 4,3 TWh olisi mahdollista saavuttaa sähkölämmitteisissä pientaloissa. Se vastaa suuruusluokaltaan neljän keskikokoisen kivihiilivoimalan vuotuista sähköntuotantoa. VTT on kumppaneineen löytänyt ratkaisuja, joilla eri korjausvaihtoehdot saadaan helpommin kuluttajan ulottuville. Kyse on palvelujen kokoamisesta räätälöidyiksi paketeiksi.

Energian hinnan kallistumisen myötä jokaisen asujan ja kiinteistön omistajan on mietittävä keinoja pienentää energiakuluja. Rakennuskanta uudistuu kuitenkin vain 2 %:n vuosivauhdilla. Jotta todellisia säästöjä saadaan aikaan, on muutettava olemassa olevaa rakennuskantaa energiatehokkaammaksi.

Omakotitalon kunnostaja joutuu melkoiseen tietoviidakkoon alkaessaan selvittää, miten hänen talonsa energiatehokkuutta voisi parantaa. Toimijoita on monia, eikä niiden laatutasosta aina ole luotettavaa tietoa. VTT:n ja eurooppalaisten kumppanien mukaan pientalojen kokonaiskorjauspalvelut ja energiatehokkuutta parantavat toimenpiteet saataisiin parhaiten tarjolle ns. yhden luukun periaatteella.

Kokonaispalvelumalli luonteva kytkeä korjaamisen eri vaiheisiin

Pientaloille voidaan kehittää energia- ja ekotehokkuutta parantavia korjauskonsepteja tyyppiratkaisuineen ja toimenpideohjeineen. Korjauskonsepteista voidaan kehittää kokonaispalvelumalleja, joihin voi sisältyä mm. rakennuksen kuntokartoitus tai -tutkimus, energiatodistus, laitteiden ja järjestelmien asennus, rahoituspalvelut, huolto- ja ylläpitopalvelut sekä energianseuranta ja kulutusanalyysi.

Energiaremonttien haasteena takuu saavutettavasta energiansäästöstä

Teollisuus- ja julkisille rakennuksille takuun sisältäviä palvelumalleja on olemassa, mutta asuinrakennuspuolelle malli ei ole levinnyt. Palveluntarjoajat voisivat antaa energiansäästötakuun esimerkiksi teoreettisten laskelmien pohjalta. Samalla palveluntarjoajien pitäisi tuoda esiin energiaremonttien muita etuja liittyen esimerkiksi termiseen viihtyisyyteen tai sisäilman laatuun.

Keinoja kysynnän edistämiseksi

Pientalojen energiaremonttipalveluiden kysyntää voidaan edistää ja tukea monin tavoin. Lainsäädäntö ja rakennusmääräykset voivat jatkossa edellyttää joitakin energiatehokkuuteen liittyviä toimia esimerkiksi muun korjaamisen yhteydessä tai puolueettomia energiakatselmuksia määrävälein. Nämä voidaan liittää myös korjausavustusten saamiseen. Energiakorjaamisen taloudellisia kannustimia ja tukia pitäisi jakaa siten, etteivät ne kohdistu vain yksittäisiin toimenpiteisiin, mikä usein johtaa osaoptimointiin. Julkisten tukien pitäisikin ohjata omakotiasukkaita tarkastelemaan talonsa energia- ja ekotehokkuutta kokonaisvaltaisesti pitkällä aikavälillä. Myös uusia rahoitusratkaisuja, esimerkiksi halpakorkoisia energiaremonttilainoja, pitäisi kehittää.

Pientalojen energiaremonttipalvelut, kokonaispalvelumallin yleistyminen ja sen haasteet -julkaisuun on koottu tulokset Success Families- ja One Stop Shop -hankkeista, joiden molempien päätavoitteena oli pientalojen energiakorjauskonseptien ja -palveluiden luominen ”yhden luukun periaatteella”.

Success Families -projekti toteutettiin pohjoismaisena NICe-projektina, ja siinä oli partnereita myös Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta. One Stop Shop oli eurooppalainen Eracobuild-projekti, jossa oli partnereita myös Norjasta, Tanskasta ja Belgiasta.

Pientalojen energiaremonttipalvelut, kokonaispalvelumallin yleistyminen ja sen haasteet -julkaisu verkossa: http://www.vtt.fi/inf/pdf/technology/2012/T41.pdf


Lisätietoja

Satu Paiho
Erikoistutkija
020 722 4908

Mia Ala-Juusela
Erikoistutkija
020 722 6947

 

 

Lisätietoja

Satu Paiho
Erikoistutkija
020 722 4908

Mia Ala-Juusela
Erikoistutkija
020 722 6947