VTT kehitti pientalojen energiaremonttipalvelumalleja
30.08.2012
Kokonaispalvelumalli helpottaa omakotitalojen energiaremontteja
Suomessa on noin 1,1 miljoonaa pientaloa, joista 75 % on rakennettu ennen vuotta 1990. Jos kaikki nämä talot korjattaisiin vastaamaan energiatehokkuudeltaan uutta pientaloa, lämmitysenergiaa säästettäisiin VTT:n mukaan valtakunnallisesti 11,8 terawattituntia (TWh). Säästöpotentiaalista 4,3 TWh olisi mahdollista saavuttaa sähkölämmitteisissä pientaloissa. Se vastaa suuruusluokaltaan neljän keskikokoisen kivihiilivoimalan vuotuista sähköntuotantoa. VTT on kumppaneineen löytänyt ratkaisuja, joilla eri korjausvaihtoehdot saadaan helpommin kuluttajan ulottuville. Kyse on palvelujen kokoamisesta räätälöidyiksi paketeiksi.
Energian hinnan kallistumisen myötä jokaisen asujan ja kiinteistön omistajan
on mietittävä keinoja pienentää energiakuluja. Rakennuskanta uudistuu
kuitenkin vain 2 %:n vuosivauhdilla. Jotta todellisia säästöjä saadaan aikaan,
on muutettava olemassa olevaa rakennuskantaa energiatehokkaammaksi.
Omakotitalon
kunnostaja joutuu melkoiseen tietoviidakkoon alkaessaan selvittää, miten hänen
talonsa energiatehokkuutta voisi parantaa. Toimijoita on monia, eikä niiden
laatutasosta aina ole luotettavaa tietoa. VTT:n ja eurooppalaisten kumppanien
mukaan pientalojen kokonaiskorjauspalvelut ja energiatehokkuutta parantavat
toimenpiteet saataisiin parhaiten tarjolle ns. yhden luukun periaatteella.
Kokonaispalvelumalli
luonteva kytkeä korjaamisen eri vaiheisiin
Pientaloille
voidaan kehittää energia- ja ekotehokkuutta parantavia korjauskonsepteja
tyyppiratkaisuineen ja toimenpideohjeineen. Korjauskonsepteista voidaan
kehittää kokonaispalvelumalleja, joihin voi sisältyä mm. rakennuksen
kuntokartoitus tai -tutkimus, energiatodistus, laitteiden ja järjestelmien
asennus, rahoituspalvelut, huolto- ja ylläpitopalvelut sekä energianseuranta
ja kulutusanalyysi.
Energiaremonttien haasteena takuu
saavutettavasta energiansäästöstä
Teollisuus-
ja julkisille rakennuksille takuun sisältäviä palvelumalleja on olemassa,
mutta asuinrakennuspuolelle malli ei ole levinnyt. Palveluntarjoajat voisivat
antaa energiansäästötakuun esimerkiksi teoreettisten laskelmien pohjalta.
Samalla palveluntarjoajien pitäisi tuoda esiin energiaremonttien muita etuja
liittyen esimerkiksi termiseen viihtyisyyteen tai sisäilman laatuun.
Keinoja
kysynnän edistämiseksi
Pientalojen
energiaremonttipalveluiden kysyntää voidaan edistää ja tukea monin tavoin.
Lainsäädäntö ja rakennusmääräykset voivat jatkossa edellyttää joitakin
energiatehokkuuteen liittyviä toimia esimerkiksi muun korjaamisen yhteydessä
tai puolueettomia energiakatselmuksia määrävälein. Nämä voidaan liittää myös
korjausavustusten saamiseen. Energiakorjaamisen taloudellisia kannustimia ja
tukia pitäisi jakaa siten, etteivät ne kohdistu vain yksittäisiin
toimenpiteisiin, mikä usein johtaa osaoptimointiin. Julkisten tukien
pitäisikin ohjata omakotiasukkaita tarkastelemaan talonsa energia- ja
ekotehokkuutta kokonaisvaltaisesti pitkällä aikavälillä. Myös uusia
rahoitusratkaisuja, esimerkiksi halpakorkoisia energiaremonttilainoja, pitäisi
kehittää.
Pientalojen energiaremonttipalvelut,
kokonaispalvelumallin yleistyminen ja sen haasteet -julkaisuun on koottu
tulokset Success Families- ja One Stop Shop -hankkeista, joiden molempien
päätavoitteena oli pientalojen energiakorjauskonseptien ja -palveluiden
luominen ”yhden luukun periaatteella”.
Success
Families -projekti toteutettiin pohjoismaisena NICe-projektina, ja siinä oli
partnereita myös Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta. One Stop Shop oli
eurooppalainen Eracobuild-projekti, jossa oli partnereita myös Norjasta,
Tanskasta ja Belgiasta.
Pientalojen energiaremonttipalvelut,
kokonaispalvelumallin yleistyminen ja sen haasteet -julkaisu verkossa: http://www.vtt.fi/inf/pdf/technology/2012/T41.pdf
