Tulosta Tulosta Lähetä linkki Bookmark and Share

Inno-Vointi-tutkimus selvitti: Vantaan päivähoidon uudistus on edelläkävijä palvelujen monipuolistamisessa

06.03.2012


Lähipalvelut ovat elintärkeitä yhteiskunnan sujuvalle toiminnalle. Talouskasvun hiipuessa esimerkiksi päivähoitopalvelut joudutaan tuottamaan pienemmillä resursseilla. Kun kaupungit ja kunnat säästävät, vaakakupissa on lasten ja perheiden hyvinvointi.
- Päivähoidon laadusta ei tarvitse tinkiä, jos säästäminen tehdään innovatiivisesti. Vantaalla kalliin kokopäivähoidon kysynnän kasvu taittui, kun ryhdyimme tarjoamaan vaihtoehtoja perheille, toteaa Vantaan varhaiskasvatuksen johtaja Sole Askola-Vehviläinen.

Uusi palvelutarjotin otettiin käyttöön vuonna 2010. Päivähoitopalveluja on nykyisin tarjolla vastaamaan perheiden erilaisiin ja muuttuviin tarpeisiin. Uusia palveluita nimitetään avoimiksi varhaiskasvatuspalveluiksi tai "kevyemmiksi palveluiksi". Ratkaisut ovat tuoneet säästöjä, sillä kokopäivähoidon jatkuvasti lisääntynyt kysyntä taittui. Vantaan kaupunki on laskenut, että muutosten avulla käyttötaloudessa saavutettiin noin 1 milj. euron säästö. Samanaikaisesti investointien tarve on vähentynyt, kun uusia päiväkoteja on tarvinnut rakentaa vähemmän.

Kerhotoiminta toteuttaa perheiden kasvatuksellisia tarpeita

Monet perheet olivat varanneet päivähoitopaikan kasvatuksellisista syistä, eivät hoitotarpeen vuoksi. Kerhotarjontaa lisättiin tuntuvasti ja nyt Vantaalla onkin 48 kerhoa ja lisäksi 5 hoitoavun palvelupistettä, joihin vanhemmat voivat tukeutua satunnaisemmissa hoitotarpeissaan.

- Tarjoamme tukea vanhempien kasvatustyöhön ja annamme mahdollisuuden päästä hyvien kasvatuksellisten palvelujen piiriin osa-aikaisesti, jos perheellä ei ole kokopäivähoidon tarvetta, selventää varhaiskasvatuspäällikkö Leena-Mari Tornivaara.

Päivähoidon vaihtoehtojen oltava houkuttelevia - kannusteita tarvitaan

Perheitä on kannustettu monimuotoisempien palvelujen käyttäjiksi konkreettisten toimenpiteiden avulla. Kotihoidon tuen Vantaa-lisää nostettiin päivähoitouudistuksen yhteydessä. Lisäksi toteutettiin päivähoitopaikkatakuu päivähoidon tarpeen keskeytyessä, eli jos lapsi otetaan pois päivähoidosta vähintään 4 kk:ksi hoidon tarpeen keskeytymisen vuoksi, lapselle turvataan hoitopaikka samasta päiväkodista hoitotarpeen uusiutuessa.

Kerhotoiminnan laadulle on asetettu tavoitteita. Henkilöstön motivaatio ja erityisosaaminen on kerhotoiminnan laadun tae.

- Vanhemmat haluavat lapsilleen parasta. He osaavat tunnistaa palveluiden laadun. Jos henkilöstö vielä pystyy toteuttamaan omia kiinnostuksen kohteitaan painotuksissa, aito innostus välittyy lapsille. Työntekijät voivat hyvin ja lapset voivat hyvin, toteaa päiväkodin johtaja Kristina Hakola.

Osa kerhoista on syntynyt henkilöstön omasta aloitteesta ja harrastuneisuudesta. Liikuntapainotteisuus on ollut Vantaalla yksi teema.

- Vauhtiviikareissa lapset ovat innostuneita kokeilemaan kaikkea mitä vaan keksimme. Ja vanhemmat järjestävät tunnollisesti kaikki pyytämämme välineet, vaikkapa paistinlastat. Olen itse päässyt luomaan työn jossa viihdyn, kertoo lastentarhanopettaja ja Vauhtiviikarit-kerhon vetäjä Jaana Kupela.

Vaihtoehtoisten palvelujen läpimurto vaatii ketteriä johtamistekoja

Vantaan päivähoidon uudistus on esimerkki kehityksestä, jota kaivataan muidenkin julkisten palvelujen järjestämiseen: täsmäpalveluita todellisiin asiakastarpeisiin. Vantaan tapauksessa tarvittiin käytännön johtamistekoja kaikilla organisaatiotasoilla aina kaupunginhallituksesta perheiden parissa työskenteleviin lastentarhanopettajiin asti.

- Monissa julkisissa palveluissa voitaisiin ketterämmin etsiä kaivattuja säästöjä kokeilemalla palvelujen tarjoamista asiakkaiden erilaisiin tilanteisiin eli oikea palvelu oikeaan tarpeeseen. Tämä vaatii paljon johtamiselta, sillä työntekijöiden asiantuntemus on saatava mukaan, päättelevät Inno-Vointi- hankkeessa Vantaan varhaiskasvatuksen uudistusta selvittäneet tutkijat Mikko Lehtonen Aalto-yliopistosta ja Eveliina Saari Työterveyslaitokselta.

Inno-Vointi-tutkimushanke

Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia julkiselle sektorille (Inno-Vointi) on 16 julkisorganisaation muodostama laaja tutkimushanke, jonka toteuttajina ovat hanketta koordinoiva Työterveyslaitos sekä Aalto-yliopisto ja VTT. Hankkeen päärahoittaja on Tekes. Tulosten levittäjä- ja hyödyntäjäorganisaatioita ovat muun muassa Suomen Kuntaliitto, Sitra, Kilpailuvirasto, Valtiokonttori ja Valtiovarainministeriö. Hanke pyrkii kansallisesti yleistettäviin ja hyödynnettäviin tuloksiin julkisella sektorilla. Hanke päättyy 30.6.2013.

Lisätietoja Inno-Vointi-hankkeesta.

Lisätietoja Vantaan vaihtoehtoisesta palvelutarjottimesta.   


Lisätietoja

Mervi Hasu
Hankekonsortion johtaja ja projektipäällikkö, erikoistutkija, FT, Työterveyslaitos
040 716 3520

Mikko Lehtonen
Projektipäällikkö, DI, KTM, Aalto-yliopiston Perustieteiden korkeakoulu, BIT Tutkimuskeskus
050 34 40 196

Katri Kallio
projektipäällikkö, tutkija, KTM, VTT
040 843 3790

Sole Askola-Vehviläinen
Varhaiskasvatuksen johtaja, Vantaan kaupunki
0400 417 634

 

 

Lisätietoja

Mervi Hasu
Hankekonsortion johtaja ja projektipäällikkö, erikoistutkija, FT, Työterveyslaitos
040 716 3520

Mikko Lehtonen
Projektipäällikkö, DI, KTM, Aalto-yliopiston Perustieteiden korkeakoulu, BIT Tutkimuskeskus
050 34 40 196

Katri Kallio
projektipäällikkö, tutkija, KTM, VTT
040 843 3790

Sole Askola-Vehviläinen
Varhaiskasvatuksen johtaja, Vantaan kaupunki
0400 417 634