Inno-Vointi-tutkimus selvitti: Vantaan päivähoidon uudistus on edelläkävijä palvelujen monipuolistamisessa
06.03.2012
Lähipalvelut ovat elintärkeitä yhteiskunnan sujuvalle toiminnalle.
Talouskasvun hiipuessa esimerkiksi päivähoitopalvelut joudutaan tuottamaan
pienemmillä resursseilla. Kun kaupungit ja kunnat säästävät, vaakakupissa on
lasten ja perheiden hyvinvointi.
- Päivähoidon laadusta ei tarvitse
tinkiä, jos säästäminen tehdään innovatiivisesti. Vantaalla kalliin
kokopäivähoidon kysynnän kasvu taittui, kun ryhdyimme tarjoamaan vaihtoehtoja
perheille, toteaa Vantaan varhaiskasvatuksen johtaja Sole Askola-Vehviläinen.
Uusi palvelutarjotin otettiin käyttöön vuonna 2010. Päivähoitopalveluja on
nykyisin tarjolla vastaamaan perheiden erilaisiin ja muuttuviin tarpeisiin.
Uusia palveluita nimitetään avoimiksi varhaiskasvatuspalveluiksi tai
"kevyemmiksi palveluiksi". Ratkaisut ovat tuoneet säästöjä, sillä
kokopäivähoidon jatkuvasti lisääntynyt kysyntä taittui. Vantaan kaupunki on
laskenut, että muutosten avulla käyttötaloudessa saavutettiin noin 1 milj.
euron säästö. Samanaikaisesti investointien tarve on vähentynyt, kun uusia
päiväkoteja on tarvinnut rakentaa vähemmän.
Kerhotoiminta
toteuttaa perheiden kasvatuksellisia tarpeita
Monet
perheet olivat varanneet päivähoitopaikan kasvatuksellisista syistä, eivät
hoitotarpeen vuoksi. Kerhotarjontaa lisättiin tuntuvasti ja nyt Vantaalla
onkin 48 kerhoa ja lisäksi 5 hoitoavun palvelupistettä, joihin vanhemmat
voivat tukeutua satunnaisemmissa hoitotarpeissaan.
-
Tarjoamme tukea vanhempien kasvatustyöhön ja annamme mahdollisuuden päästä
hyvien kasvatuksellisten palvelujen piiriin osa-aikaisesti, jos perheellä ei
ole kokopäivähoidon tarvetta, selventää varhaiskasvatuspäällikkö Leena-Mari
Tornivaara.
Päivähoidon vaihtoehtojen oltava houkuttelevia
- kannusteita tarvitaan
Perheitä on kannustettu
monimuotoisempien palvelujen käyttäjiksi konkreettisten toimenpiteiden avulla.
Kotihoidon tuen Vantaa-lisää nostettiin päivähoitouudistuksen yhteydessä.
Lisäksi toteutettiin päivähoitopaikkatakuu päivähoidon tarpeen keskeytyessä,
eli jos lapsi otetaan pois päivähoidosta vähintään 4 kk:ksi hoidon tarpeen
keskeytymisen vuoksi, lapselle turvataan hoitopaikka samasta päiväkodista
hoitotarpeen uusiutuessa.
Kerhotoiminnan laadulle on asetettu
tavoitteita. Henkilöstön motivaatio ja erityisosaaminen on kerhotoiminnan
laadun tae.
- Vanhemmat haluavat lapsilleen parasta. He
osaavat tunnistaa palveluiden laadun. Jos henkilöstö vielä pystyy toteuttamaan
omia kiinnostuksen kohteitaan painotuksissa, aito innostus välittyy lapsille.
Työntekijät voivat hyvin ja lapset voivat hyvin, toteaa päiväkodin johtaja
Kristina Hakola.
Osa kerhoista on syntynyt henkilöstön
omasta aloitteesta ja harrastuneisuudesta. Liikuntapainotteisuus on ollut
Vantaalla yksi teema.
- Vauhtiviikareissa lapset ovat
innostuneita kokeilemaan kaikkea mitä vaan keksimme. Ja vanhemmat järjestävät
tunnollisesti kaikki pyytämämme välineet, vaikkapa paistinlastat. Olen itse
päässyt luomaan työn jossa viihdyn, kertoo lastentarhanopettaja ja
Vauhtiviikarit-kerhon vetäjä Jaana Kupela.
Vaihtoehtoisten palvelujen läpimurto vaatii ketteriä johtamistekoja
Vantaan
päivähoidon uudistus on esimerkki kehityksestä, jota kaivataan muidenkin
julkisten palvelujen järjestämiseen: täsmäpalveluita todellisiin
asiakastarpeisiin. Vantaan tapauksessa tarvittiin käytännön johtamistekoja
kaikilla organisaatiotasoilla aina kaupunginhallituksesta perheiden parissa
työskenteleviin lastentarhanopettajiin asti.
- Monissa
julkisissa palveluissa voitaisiin ketterämmin etsiä kaivattuja säästöjä
kokeilemalla palvelujen tarjoamista asiakkaiden erilaisiin tilanteisiin eli
oikea palvelu oikeaan tarpeeseen. Tämä vaatii paljon johtamiselta, sillä
työntekijöiden asiantuntemus on saatava mukaan, päättelevät Inno-Vointi-
hankkeessa Vantaan varhaiskasvatuksen uudistusta selvittäneet tutkijat Mikko
Lehtonen Aalto-yliopistosta ja Eveliina Saari Työterveyslaitokselta.
Inno-Vointi-tutkimushanke
Johtamisella
innovaatioita ja hyvinvointia julkiselle sektorille (Inno-Vointi) on 16
julkisorganisaation muodostama laaja tutkimushanke, jonka toteuttajina ovat
hanketta koordinoiva Työterveyslaitos sekä Aalto-yliopisto ja VTT. Hankkeen
päärahoittaja on Tekes. Tulosten levittäjä- ja hyödyntäjäorganisaatioita ovat
muun muassa Suomen Kuntaliitto, Sitra, Kilpailuvirasto, Valtiokonttori ja
Valtiovarainministeriö. Hanke pyrkii kansallisesti yleistettäviin ja
hyödynnettäviin tuloksiin julkisella sektorilla. Hanke päättyy 30.6.2013.
Lisätietoja Inno-Vointi-hankkeesta.
Lisätietoja Vantaan vaihtoehtoisesta palvelutarjottimesta.
Lisätietoja
Mervi Hasu
Hankekonsortion johtaja ja projektipäällikkö, erikoistutkija, FT, Työterveyslaitos
040 716 3520
Mikko Lehtonen
Projektipäällikkö, DI, KTM, Aalto-yliopiston Perustieteiden korkeakoulu, BIT Tutkimuskeskus
050 34 40 196
Katri Kallio
projektipäällikkö, tutkija, KTM, VTT
040 843 3790
Sole Askola-Vehviläinen
Varhaiskasvatuksen johtaja, Vantaan kaupunki
0400 417 634
