Tulosta Tulosta Lähetä linkki Bookmark and Share

Väitös: Flavonoidit syöpälääkekehityksen aihioiksi

21.09.2012


Filosofian maisteri, VTT:n tutkija Anna-Leena Salmelan väitöskirjatyössä tunnistettiin uusia pienmolekyylejä mm. kasveissa esiintyviä flavonoideja, jotka hillitsivät useista eri kudostyypeistä lähtöisin olevien syöpäsolujen kasvua. Salmelan väitös ”The Spindle Assembly Checkpoint as a Drug Target – Novel Small-Molecule Inhibitors of Aurora Kinases” tarkastetaan 21.9.2012 Turun yliopistossa.

Tunnistetut pienmolekyylit estivät solujen jakautumiselle välttämättömän proteiiniperheen, Aurora-kinaasien, toimintaa johtaen solukuolemaan syöpäsoluviljelmissä.

Aurora-proteiineja pidetään lupaavina syöpälääkekohteina ja niitä vastaan kehitetyistä lääkeaihioista pisimmälle edistyneitä testataan parhaillaan kliinisissä hoitotutkimuksissa.

Solujakautumisen virheet osallisina syövän synnyssä

Solujako on välttämätön eliön kehitykselle, kasvulle ja kudosten uudistumiselle. Solujakoa ohjaa monimutkainen säätelyjärjestelmä, jonka ansiosta perintöaines siirtyy muuttumattomana emosolusta syntyviin tytärsoluihin.

Solujaon virheet, joissa säätelyjärjestelmän häiriöillä on keskeinen osuus, ovat osallisina syövän synnyssä. Soluviljelmissä ja koe-eläimissä tehdyt tutkimukset ovat toisaalta osoittaneet, että estämällä säätely kokonaan voidaan syöpäsoluja tuhota tehokkaasti. Syöpäsoluille ominaiset piirteet, mm. solujaon säätelyn virheet ja nopea jakautuminen, saattavat osaltaan selittää sen, että pahanlaatuiset solut vaikuttavat olevan normaalisoluja herkempiä säätelyjärjestelmän salpaaville käsittelyille. Nämä havainnot saattavat myös mahdollistaa uusien terapiamuotojen kehittämisen.

Perinteisten syöpäterapioiden rinnalle tarvitaan uusia lääkkeitä

Monet tärkeimmistä syöpälääkkeistä kuuluvat solusalpaajien luokkaan, jotka kohdistavat vaikutuksensa mikrotubuluksiin estäen normaalin solujaon. Näillä lääkkeillä on kuitenkin paljon sivuvaikutuksia, koska ne vaikuttavat syöpäsolujen ohella kaikkiin muihinkin ihmiskehon soluihin, joissa on mikrotubuluksia.

Tästä syystä normaalisoluille vähemmän myrkyllisten syöpäsoluspesifisten lääkkeiden kehitys on ensiarvoisen tärkeää.

Uusi solutason vaikutuskohde flavonoideille

Väitöskirjatyössä suoritettiin solupohjainen tehoseulonta tarkoituksena tunnistaa uusia solujaon salpaajia 65000 pienmolekyylin joukosta. Työssä tarkasteltiin tunnistettujen neljän solusalpaajan vaikutusta syöpäsolujen jakautumiseen käyttäen useita erilaisia solupohjaisia ja biokemiallisia menetelmiä.

Tutkimuksessa kyettiin selvittämään pienyhdisteiden solunsisäiset kohdeproteiinit sekä syöpäsoluvaste. Kaikki neljä pienmolekyyliä saivat aikaan solujaon säätelyjärjestelmän pettämisen ja sen tuloksena vakavia solujakovirheitä, joiden seurauksena syöpäsolujen elinkyky alentui merkittävästi.

Kaksi tunnistettua solujakoa häiritsevää pienmolekyyliä, fisetiini ja eupatoriini, kuuluvat kasveissa esiintyviin polyfenoliyhdisteisiin, flavonoideihin. Väestötason tutkimusten mukaan polyfenolipitoinen eli marjoja, hedelmiä ja kasviksia runsaasti sisältävä ruokavalio vähentää riskiä sairastua syöpään. Polyfenolien mahdollisia terveyshyötyjä tutkitaan myös monipuolisesti muun muassa hoitotutkimuksissa.

Tutkimus osoittaa täysin uuden solutason vaikutuskohteen flavonoideille. Flavonoidien syöpää ehkäisevät vaikutukset ovat todennäköisesti osittain seurausta yhdisteiden vaikutuksesta solujakoon.

Tutkimustulosten mukaan fisetiini saattaa herkistää erityisesti syöpäsolut kuolemalle. Kaiken kaikkiaan tutkimus tukee nykykäsitystä siitä, että solujaon salpaaminen on kiinnostava terapeuttinen mahdollisuus syövän hoidossa. 

Filosofian maisteri Anna-Leena Salmelan väitöskirja ”The Spindle Assembly Checkpoint as a Drug Target – Novel Small-Molecule Inhibitors of Aurora Kinases” (Mitoottinen tarkastuspiste lääkekehityksen kohteena - uudet Aurora-kinaasien estäjät) esitetään julkisesti tarkastettavaksi 21.9.2012 kello 12 Turun yliopistossa (Arcanum, Arc1-auditorio, Arcanuminkuja 4). Vastaväittäjänä toimii professori Holger Bastians (Georg-August University Göttingen, Saksa) ja kustoksena professori Jyrki Heino.

VTT:n tutkijana työskentelevä Salmela on valmistunut filosofian maisteriksi 2002 Turun yliopistosta. Väitös kuuluu biokemian alaan.


Lisätietoja

Anna-Leena Salmela
Tutkija
050 401 4432, ext-anna-leena.salmela@vtt.fi

 

 

Lisätietoja

Anna-Leena Salmela
Tutkija
050 401 4432, ext-anna-leena.salmela@vtt.fi