Tulosta Tulosta Lähetä linkki Bookmark and Share

Turvekuiduista saadaan biokomposiitteja uudentyyppisten biohajoavien tuotteiden valmistamiseksi

15.01.2013


VTT on kehittänyt menetelmiä ja tuoteinnovaatioita turpeen nopeimmin uusiutuvan pintakerroksen jalostamiseksi energiakäytön sijaan. Turvekuiduista saadaan biopohjaisia komposiittimateriaaleja esimerkiksi kuluttajatuotteisiin ja rakennusmateriaaleihin. Tavoitteena on samalla vähentää öljypohjaisten raaka-aineiden käyttöä tuotannossa.

Turvekuitua sisältävien tuotteiden etuja ovat biopohjaisuus, edullisuus, vedenkesto, iskulujuus, hyvät palonkesto-ominaisuudet sekä biohajoavuus.

VTT on kehittänyt projekteissaan lämpömuovattavia ja levymäisiä turvekuitua sisältäviä materiaaleja ja kuidulle soveltuvia esikäsittelytapoja. Turvekuituna voidaan käyttää jyrsinturvetta, joka sisältää turpeen useita jakeita ja mielellään myös pitkiä maatumattomia kuituja, jolloin se toimii sekä täyteaineena että lujittavana materiaalina komposiittirakenteessa.

Komposiittituotteisiin tarvittavat raaka-ainemäärät olisivat murto-osa tämänhetkisestä turpeen tuotannosta, mikä tukee käyttöä ekologisissa tuotteissa. Komposiittituotanto on myös vaihtoehto turpeen poltolle ja säilyttäisi työpaikkoja turveteollisuudessa.

Turvekuitua sisältävät materiaalit soveltuvat käsiteltäviksi tavallisin muovintyöstömenetelmin kuten esimerkiksi kompaundoinnissa, ekstruusiossa ja ruiskuvalussa. Tämäntyyppisiä turvekomposiittimateriaaleja valmistavia ja hyödyntäviä yrityksiä ei Suomessa vielä ole.

Turvekuitua sisältäviä materiaaliratkaisuja voidaan käyttää rakentamisessa (lankut, listat, profiilit, levyrakenteet), puutarhojen ja maa- ja metsätalouden tuotesovelluksissa (taimisuojat, istutusastiat, turpeenväriset seinärakenteet, kasvituet), kuluttajatuotteissa (golftiit, koriste-esineet), biohajoavissa pakkauksissa, maanrakennuksessa (eroosiosuojat, biohajoavat tukirakenteet) sekä hautaustuotteissa.

VTT:llä on vireillä kolme turvetta sisältäviin biokomposiitteihin liittyvää patenttihakemusta.

Kehitystyötä on rahoitettu muun muassa Tekesin TULI-hankkeessa.

Mediamateriaali

Kuva


Lisätietoja

Kirsi Immonen
Erikoistutkija
020 722 2933

 

 

Lisätietoja

Kirsi Immonen
Erikoistutkija
020 722 2933