VTT Uutta | Uutiset 2003

27.3. Väitöstutkimus: Rakennukset tulee suunnitella ja rakentaa käyttäjiä varten


Ihminen lainaa älyään rakennukselle

VTT:n erikoistutkijan Mervi Himasen mukaan ihminen lainaa omaa älykkyyttään rakennukselle rakentamalla sitä ikään kuin kaltaisekseen. Tämä vaikuttaa siihen, kuinka toimivaksi tai tarpeelliseksi käyttäjät kokevat työtilansa. Käyttäjälähtöisen rakennuksen kehittäminen onkin rakennusalan keskeisiä haasteita. Himanen määrittelee kiinteistöjohtamista käsittelevässä väitöstyössään, mitä rakennuksen älykkyys on ja millainen on älykäs, käyttäjän tarpeiden mukainen työtila.

Mervi Himasen väitöstyö perustuu kahdessatoista pääkaupunkiseudun toimitalossa tehtyyn käyttäjätutkimukseen, jossa toimistotyöntekijät arvioivat työympäristönsä laatua ja tietotyötä.

Himasen mukaan rakennusalalla pitäisi kerätä palautetietoa tai käyttäjien pitäisi antaa muulla tavoin vaikuttaa rakennusten suunnitteluun. Sen välityksellä rakennuksen käyttäjätkin voisivat vaikuttaa uusien rakennusten laatuun ja sitä kautta lainata älykkyyttään rakennukselle. Tämä mahdollisuus tuntuu vaikuttavan paljon siihen, kuinka toimivaksi tai tarpeelliseksi käyttäjät kokevat työtilansa.

Himanen havaitsi väitöstutkimuksessaan, että älykkäissä toimitiloissa työskentelevät pitävät käytössään olevaa teknologiaa parempana kuin muissa toimitiloissa työskentelevät, vaikka tekniset asennukset ovat pääosiltaan molemmissa talotyypeissä samankaltaiset. Älytalojen suunnittelijat olivat osanneet lainata väitöstyössä määriteltävän ns. sanattoman asiantuntemuksensa hyvin älytoimitalolle nostaakseen toimitilojen laatua.

Tutkimuksensa yhteydessä Himanen törmäsi myös tyhjän tilan pulmaan. Toimistoväki piti älytoimitilojen auloja työtehonsa kannalta hyvinä tiloina, vaikka siellä vietetty aika on verrattain lyhyt. Osaltaan tulosta selittää hyvän asiakaspalvelun merkityksen liiketoiminnalle sekä toisaalta helposti ulottuvilla olevat virkistäytymismahdollisuudet, jotka hyvien työvälineiden lisäksi tekevät tehokkaan työpäivän mahdolliseksi.

Tyhjät tilat kuten kannettavat toimistovälineetkin sallivat uudenlaisen toimivuuden, joka ei pelkästään huolehdi entistä paremmin fyysisistä tarpeistamme. Myös aivotyö sujuu paremmin, jos voimme välillä kävellä emmekä pelkästään istua työpisteessämme.

Himanen havaitsi myös, että yhteiskäyttöiset tilat koettiin älytoimitiloissa toimivammiksi kuin omat henkilökohtaiset työpisteet. Rakennuksen muunneltavuus on kaiken kaikkiaan älytoimitilojen valtti.

Älytoimitila kannustaa tekemään pitkää päivää

Älytoimitiloissa tehtiin noin puoli tuntia pidempää päivää kuin muissa toimitaloissa. Omassa työpisteessä tehty työ vei erityisesti älytoimitiloissa paljon aikaa. Koska henkilökohtaisessa käytössä olevista työtiloista ei katsottu olevan erityistä hyötyä työtehoon, Himanen olettaa älytyötilojen käyttöhalukkuuden olevan hyvien yhteiskäyttöisten tilojen ja verkottuneen tieto- ja viestintätekniikan ansiota.

Himasen mukaan voidaan karkeasti ottaen todeta, että miehet liikkuvat naisia enemmän. Naiset sen sijaan työskentelevät enemmän työpisteessään. Naiset arvostavat hyviä työtiloja ja verkottunutta tieto- ja viestintätekniikkaa miehiä enemmän, joille mobiiliteknologialla on suurempi merkitys. Naisten mahdollisuudet vaikuttaa työtiloihin ovat kuitenkin miehiä huonommat, mikä voi johtua heidän organisatorisesta asemastaan tai korkeammasta vaatimustasostaan.

Mervi Himasen väitös "The Intelligence of Intelligent Buildings. The Feasibility of the Intelligent Building Concept in Office Buildings" tarkastetaan tänään 27. maaliskuuta 2003 klo 12.00 alkaen Teknillisen korkeakoulun Maanmittausosaston Kiinteistöopin laboratoriossa.

Lisätietoja:
Erikoistutkija Mervi Himanen
VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka
Puh. 020 722 4570, 040 506 6111
mervi.himanen@vtt.fi


Uutta | Uutiset 2003

VTT