 |
 |
 |
Suomi uusiutuvan biomuovikehityksen kärkimaa Euroopassa
 VTT on
kehittänyt uuden biokomposiittimuovin. Uuden biomuovin nykyisiä parempi kestävyys on
saatu aikaan luonnonkuitujen avulla. Tällainen luonnossa kokonaan uusiutuva
yhdistelmämateriaali, biokomposiitti, tukee kestävää kehitystä. Materiaalista
tehtyjen tuotteiden jätemaksu on pieni.
VTT:n tutkija Paula Haapanen esittelee erilaisia biokomposiittien valmistuksessa
käytettäviä raaka-aineita sekä valmista tuotetta, biokomposiitista tehtyä koteloa.
Kuvaaja: Ari Ijäs Painokelpoinen kuva >>VTT teki
biokomposiitin käyttäen pellavaa biomuovin lujiteaineena. VTT kehitti myös menetelmät,
joilla kokonaan uusiutuvasta biokomposiitista valmistettavien tuotteiden ominaisuudet
voidaan räätälöidä tuotteen käyttötarpeen mukaan. Lisäetu on, että uusia
biomuovituotteita voidaan valmistaa samoilla laitteilla, joilla nykyisin tehdään vain
osittain uusiutuvia muovituotteita.
Tällaisia pellavakuitulujitteisia, luonnossa kokonaan uusiutuvia muoveja on kehitetty
erityisesti Suomessa, Ruotsissa ja USA:ssa. VTT:n tutkimuksessa saatiin
biomuoviraaka-aineen ja pellavan sopivilla yhdistelmillä biomuoville halutut mekaaniset
lujuusominaisuudet. Lisäksi tutkittiin uuden biomuovin lämmön-, kosteuden- ja
UV-säteilykestävyyttä ja kehitettiin sen valmistusprosessia.
Perinteisesti muovien lujitteina on käytetty lasikuitua. Lasikuitu on vaikeasti
kierrätettävää ja sen käsittely saattaa olla terveydelle haitallista.
Keski-Euroopassa erityisesti autoteollisuus käyttää myös lujitteena pellavakuitua,
mutta uusiutumattomaan muoviraaka-aineeseen seostettuna.
- Yrityksemme sai tietoa, jonka perusteella on hyvä jatkaa aihepiirin tuotekehitys- ja
tutkimustyötä uusien uusiutuvien materiaalien tuomiseksi markkinoille. Vuosi sitten
biomuoville määritettiin EU-normi, ja lähivuosina etenkin Keski-Euroopan markkinoille
on tultava kompostoitavia pakkauksia. Suomi on kokonaan uusiutuvan biomuovin tutkimuksessa
Euroopan kärkimaa. Yksi suuri ansio siitä on Tekesillä, sen biopolymeeriohjelmalla,
hollantilaisen Hycail b.v:n teknologiajohtaja Anders Södergård sanoo. Hän toimii myös
Turun yliopiston sovelletun biomateriaalitieteen osa-aikaprofessorina.
VTT:n johtaman biomuovitutkimustyön rahoittivat Tekes sekä useat yritykset ja VTT.
Yritykset määrittivät haluttuja ominaisuuksia biomuoville, ja tutkimustyön tekivät
pääasiassa VTT, Tampereen teknillinen yliopisto, Åbo Akademi sekä Hycail. Hycaililla
on maitohappopohjaisen biomuoviraaka-aineen koetehdas, joka tuottaa raaka-ainetta 400
tonnia vuodessa.
Lisätietoja:
VTT Prosessit
Paula Haapanen, tutkija
puh. 020 722 3537, 040 527 7664
paula.haapanen@vtt.fi
Hycail b.v.
Anders Södergård, teknologiajohtaja
puh. + 31 6 2902 6000
sodergard@chem.rug.nl
Uutta | Uutiset 2003 |
