VTT Uutta | Uutiset 2003

24.4. VTT ja Tampereen yliopisto selvittivät taskutelevision käyttöä


Koekäyttäjät arvostivat eniten käytön riippumattomuutta

Lasten suuri kiinnostus taskutelevisioon yllätti tutkijat

VTT:n ja Tampereen yliopiston tutkimukseen osallistuneet aikuiset koekäyttäjät arvostivat taskutelevision antamaa mahdollisuutta seurata ohjelmia ajasta ja paikasta riippumatta. Taskutelevisio voi korvata tulevaisuudessa muun median seuraamista. Selvityksen mukaan koehenkilöt katsoisivat taskutelevisiota esimerkiksi tilanteissa, joissa he lukevat muuten päivälehtiä tai soittavat kännykällä kaverille. Kokeeseen osallistuneiden lasten suuri innostus taskutelevisioon yllätti tutkijat. Taskutelevision tulevaisuuden mahdollisuudet ovat eriytyvien katsojaryhmien erityistarpeiden palvelemisessa.

VTT on kehittänyt Internetin kautta toimivan kannettavan digi-tv:n eli taskutelevision prototyypin, jota kokeiltiin Tampereen ydinkeskustassa, kodeissa ja kahviloissa kuukauden jaksoissa vuoden 2002 lokakuusta vuoden 2003 helmikuun puoleenväliin. Koekäyttäjinä oli tavallisia perheitä, vapaa-ajan käyttäjiä, työssä käyviä ja opiskelijoita.

Erikoistutkija Antti Tammela esittelee VTT:n kehittämää, internetin kautta toimivan mobiili-TV:n prototyyppiä, jota kokeiltiin Tampereen ydinkeskustassa, kodeissa ja kahviloissa kuukauden jaksoissa vuoden 2002 lokakuusta vuoden 2003 helmikuun puoleenväliin. (Kuva: Ari Ijäs)

Kokeilun aikana televisio-ohjelmat olivat katsottavissa taskutelevisiosta lähes reaaliajassa muutaman minuutin viiveellä. Niitä pystyi lisäksi katsomaan arkistosta viikon ajan varsinaisen lähetysajankohdan jälkeen. Lisäpalveluna koehenkilöt saivat monipuolista tietoa ohjelmista: lyhyen esittelyn, tietoja ohjelman henkilöistä ja hakupalvelun.

Koekäyttäjien mielestä tärkein piirre taskutelevision käytössä oli mahdollisuus katsoa tv-ohjelmia siihen kellonaikaan, kun heille parhaiten sopi. Tämä on tärkeää, sillä töiden, opiskelujen, harrastusten tai muiden seikkojen takia ihmiset eivät aina ole kotona ohjelman lähetysaikaan. Tämän takia koekäyttäjät toivoivat, että samat ohjelmat olisivat tarjolla sekä tasku- että tavallisessa televisiossa. He kokivatkin taskutelevision nimenomaan televisiona eikä langattomana tietokonepäätteenä.

Uutiset ja ajankohtaisohjelmat olivat aikuisten koekäyttäjien suosikkeja. Myös viihteellinen sisältö osoittautui soveltuvaksi taskutelevisioon. Koekäyttäjät katsoivat taskutelevisiota odotustilanteissa tai silloin, kun heillä oli ylimääräistä aikaa. Nämä ovat samoja tilanteita, jolloin ihmisillä on tapana esimerkiksi lukea iltapäivän lehtiä tai soittaa kännykällä ystäville.

Taskutelevision suosio lasten keskuudessa yllätti tutkijat. Yksi lapsista unohti kuukauden koejakson aikana, milloin Pikku Kakkonen tulee tavallisesta televisiosta. Hän, kuten muutkin kokeeseen osallistuneet lapset, ehtivät tottua katsomaan ohjelmia taskutelevisiosta siihen aikaan, kun heille parhaiten sopi.

Myös alle kouluikäiset lapset osasivat valita televisio-ohjelmia taskutelevisiosta, koska jokaisesta ohjelmasta oli näkyvillä aloituskuva. Näin nekin lapset, jotka eivät osanneet vielä lukea, tiesivät, mitä ohjelmia lasten kanavalla oli valittavissa. Tuttu Pikku Kakkosen juontaja aloituskuvana kertoi heille, mistä ohjelmasta oli kysymys.

Tampereen yliopiston osatutkimuksessa tutkittiin, miten muuttuva ympäristö ja taskutelevision mahdolliset käyttötilanteet vaikuttavat laitteelle asetettuihin odotuksiin. Tätä tutkittiin havainnoimalla erilaisia julkisia tiloja sekä ryhmä- ja asiantuntijahaastatteluilla.

Taskutelevision mahdollinen käyttöympäristö osoittautui varsin laajaksi. Julkisissa tiloissa se voisi tarjota uudenlaisia ajankulun ja tyhjien hetkien täyttämisen mahdollisuuksia. Yksityisissa tiloissa ja kotona se voisi korvata kakkostelevisioiden tarvetta. Sen käyttötavat voisivat löytyä myös toiminnallisesta yhteensopivuudesta kodin digitaalisen päätelevision rinnalla.

Tulevaisuuden mediaympäristössä suurille joukoille suunnatun massaviestinnän sijaan ihmiset tulevat olemaan kiinnostuneempia erilaisista erikoissisällöistä ja -uutisista, jotka käsittelevät heille henkilökohtaisesti tärkeitä, esimerkiksi työhön tai harrastukseen liittyviä asioita. Taskutelevision mahdollisuutena nähtiinkin erilaisten erikois- ja lisäpalvelujen sekä pienten yhteisöjen tarpeisiin tehtyjen ohjelmien tarjoaminen. Sekä yleisöryhmäläiset että asiantuntijahaastattelijat kuvittelivat taskutelevision näin olevan enemmän kuin perinteinen televisio.

Mukana kannettaville eli mobiililaitteille suunnitelluille ohjelmille, joissa laitteiden ominaisuudet sekä kuvallinen ja tarinallinen kerronta kohtaisivat nykyistä paremmin, on ilmeistä tilausta. Yleisöjen mukaanottaminen sekä sisältö- että laitekehittelyyn on tärkeää.

VTT:n ja Tampereen yliopiston hanketta rahoittivat Tekesin NETS-ohjelma, VTT, Alma Media, Digita, Elisa Communications, Malibu Telecom, Nokia, Sonera ja Swelcom.

Lisätietoja

VTT Tietotekniikka
Tutkimusprofessori Caj Södergård
Puh. 020 722 5963, 050 553 9356
caj.sodergard@vtt.fi

VTT Tietotekniikka
Erikoistutkija Antti Tammela
Puh. 020 722 3349, 040 730 4745
antti.tammela@vtt.fi

Tampereen yliopisto
Journalismin tutkimusyksikkö
Tutkija Elina Noppari
Puh. (03) 2158 805, 041 503 6647
elina.noppari@uta.fi

Lisätietoja hankkeesta www.vtt.fi/tte/mobtv

Aiheeseen liittyviä kuvia www.vtt.fi/tte/projects/mobtv/press.htm

Uutta | Uutiset 2003

VTT