VTT Uutta | Uutiset 2003

7.5. Pienen maan voimavarat kohdistettava tehokkaasti


Pääjohtaja Erkki KM Leppävuoren kannanotto

VTT:n pääjohtaja Erkki KM LeppävuoriMaailmantalouden epävarmuus heijastuu Suomeen ja myös VTT:n toimintaan. "Pienen maan vähäiset voimavarat on kohdistettava tehokkaasti, jotta koulutuksen ja tutkimuksen riittävä taso voidaan turvata", pääjohtaja Erkki KM Leppävuori huomauttaa. "Suomessa on rohkeasti fokusoiduttava maamme elinkeinoelämän kilpailukyvyn kannalta keskeisiin teknologia-alueisiin. Uuden tiedon luomisen ohella meidän on kiinnitettävä enemmän huomiota teknologian siirtoon ja sen hyödyntämiseen." Leppävuori uskoo VTT:n taloudellisen tuloksen pysyvän tiukkana, mutta palvelukyvyn säilyvän korkeatasoisena.

Lyhyellä tähtäyksellä ei ole Leppävuoren mukaan näköpiirissä yritysten tutkimuskysynnän oleellista lisääntymistä. "Erityisen huolestuttavaa on se, että myös Suomen teollisuuden keskeisillä alueilla, kuten viestintä- ja elektroniikkateollisuudessa, näkymät ovat heikot", hän toteaa.

Vuoden 2002 jälkimmäisellä vuosipuoliskolla yritysten taloudellisten vaikeuksien korostuminen näkyi myös VTT:n toimeksiannoissa. Uusien hankkeiden luonne muuttui nopeasti lyhyen tähtäyksen hyötyä korostavaksi. VTT:n maksullisen toiminnan erillistulos aleni muutaman aiemman vuoden 3,5 milj. euron tasosta kymmenesosaan eli 0,3 milj. euroon. Tulos kuitenkin täytti KTM:n asettaman kustannusvastaavuustavoitteen.

"VTT:n taloudellinen kokonaistulos oli sisäisen kannattavuuslaskelman mukaan 2,7 milj. euroa alijäämäinen. Tulosta on pidettävä huolestuttavana", Leppävuori myöntää.

Tutkimushankkeiden tilauskanta oli vuoden 2002 lopussa 97,3 milj. euroa, 2 % edellisen vuodenvaihteen tasoa suurempi.

Samanaikaisesti maksullisen palvelutoiminnan näkymien heikentyessä VTT:n perusrahoitus vuodelle 2003 on vähentynyt edellisestä vuodesta 13 %. Tämä tulee Leppävuoren mukaan aiheuttamaan merkittäviä ongelmia kustannusrakenteen sopeuttamisessa muuttuneeseen toimintaympäristöön.

Leppävuori uskoo T&k-toiminnan kilpailun lisääntyvän Suomessa eri toimijoiden kesken ja myös kansainvälisen kilpailun kiristyvän. "VTT:n markkinalähtöinen rooli tulee kasvamaan. Toimintaympäristön kehitysnäkymien vuoksi VTT:n liikevaihdon kasvun arvioidaan lähivuosina pysyvän hitaana ja taloudellisen tuloksen vaatimattomana", hän visioi.

"VTT:n kilpailukyky perustuu korkeatasoiseen osaamiseen, erinomaiseen tutkimusvälineistöön ja tehokkaisiin toimintaprosesseihin. Laajan kansainvälisen verkoston avulla palvelukyky tulee säilymään korkealla tasolla."

Suomen kilpailukyvyn myönteinen kehittyminen turvattava

Suomen kohoaminen maailman teknologiaosaajien eturintamaan on perustunut korkeatasoiseen koulutukseen, tutkimusmyönteisyyteen sekä erinomaiseen yhteistyöhön tutkimusmaailman, elinkeinoelämän ja julkisen sektorin kesken. Suomi on Leppävuoren mukaan monen maan vertailukohde innovaatioympäristön suhteen.

"Valtion tiede- ja teknologianeuvoston vuoden 2002 lopulla esittämät linjaukset pyrkivät turvaamaan Suomen kilpailukyvyn myönteisen kehittymisen. Valitettavasti uusi hallitus on päätymässä merkittävästi vähäisempään tutkimuspanostukseen kuin mitä em. asiantuntijaneuvosto perustellusti ehdotti", Leppävuori huomauttaa.

"Pienen maan vähäisten voimavarojen tehokas kohdentaminen tulee korostumaan. Mittavien koulutuspanostusten kriittinen tarkastelu yhdessä korkeakoulusektorin tutkimusrahoituksen kanssa on nykytilanteessa yhä tärkeämpää. Toimintojen tehostamisella on voitava turvata sekä koulutuksen että perustutkimuksen riittävä taso."

Soveltavassa tutkimuksessa ammattikorkeakoulujen rooli pitää Leppävuoren mukaan nopeasti selkiyttää. Julkisten tutkimusorganisaatioiden keskinäiset synergiat ja toimintojen virtaviivaistaminen antavat hänen mielestään mahdollisuuden nykyistä tuloksellisempaan toimintaan. Pysyvien organisaatioiden perusrahoitus on turvattava kilpaillun tutkimusrahoituksen ohella.

Valtion tiede- ja teknologianeuvoston linjauksiin on Leppävuoren mukaan helppo yhtyä. "Innovaatiotoiminnan monipuolistaminen liiketoimintaosaamista ja teknologiaosaamista yhdistämällä tulee olemaan ratkaisevassa roolissa tulevaisuuden kilpailukyvyssä. Sosiaaliset innovaatiot teknologian keinoin avaavat epäilemättä merkittäviä mahdollisuuksia suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kehittämiselle siten, että veronmaksajien maksutaakka ei kasva kohtuuttomaksi", hän kuvailee.

Toistaiseksi on kuitenkin epäselvää, mikä tulee olemaan nykyisen hallituksen tiede- ja teknologiapoliittinen linjaus. "Oletettavaa on, että aluepolitiikka saa uusia piirteitä. Alueellinen kehittyminen osaamisen ja sen hyödyntämisen avulla on linjaus, jota VTT tukee kaikin voimin. Voimakkaiden osaamiskeskittymien globaali kilpailukyky on turvattava riittävällä resursoinnilla. Vähäisten voimavarojen keskittäminen mahdollistaa kriittisen osaamismassan. Näin vältetään paljon kehutun suomalaisen kilpailukyvyn keskinkertaistuminen", Leppävuori vakuuttaa.



Uutta | Uutiset 2003

VTT