VTT Uutta | Uutiset 2003

15.8. VTT:ltä uutta tietoa rukiista


Rukiissa luultua enemmän ihmisen hyvinvoinnin kannalta hyödyllistä ravintokuitua

VTT:n tutkimus osoittaa rukiissa olevan aiemmin todettua enemmän ihmisen hyvinvoinnille tärkeää ravintokuitua. Tutkija Sirpa Karppinen tutki ruisleseen hajoamista ihmisen paksusuolta vastaavissa laboratorio-olosuhteissa ja havaitsi rukiin paitsi hyväksi myös monipuoliseksi ravintokuidun lähteeksi. Ruiskuidun eri osien merkitystä paksusuolisyöpäriskin alentamisessa tutkitaan yhteistyössä VTT:n sekä Helsingin ja Kuopion yliopistojen kanssa.
Karppisen väitöstyö rukiin ravintokuitujen hajoamisesta tarkastetaan 15. elokuuta.

Ravintokuituja on monenlaisia, ja kuidun laadusta riippuen niillä on erilaisia fysiologisia vaikutuksia ihmisen ruoansulatuskanavassa. Ravintokuitu kulkeutuu sulamattomana mahalaukun ja ohutsuolen kautta paksusuoleen. Siellä suolistobakteerit pilkkovat ravintokuidun joko osittain tai kokonaan ja käyttävät sen ravinnokseen.

Karppinen löysi väitöstutkimuksessaan rukiista kolme erilaista ravintokuitutyyppiä: nopeasti bakteerikäymisessä hajoavaa, vähitellen vapautuvaa ja hajoavaa sekä hajoamatonta. Suolistobakteerit tuottivat rukiin ravintokuidusta mm. voihappoa, jonka on todettu olevan tärkeä suoliston seinämien hyvinvoinnille. Kun kyseessä on hitaasti hajoava ravintokuitu, niin voihappoa muodostuu pidemmällä paksusuolessa, millä taas saattaa olla merkitystä esimerkiksi paksusuolensyövän ehkäisyssä.

Rukiilla on mahdollisesti myös terveydelle hyödyllisten bakteerien lukumäärää ja/tai niiden toimintaa lisääviä vaikutuksia. Ruis sisältää paljon bioaktiivisia yhdisteitä, mm. lignaaneja, jotka muuttuvat suolistokäymisessä siten, että niillä on terveyttä edistäviä vaikutuksia. Tutkimuksissaan Karppinen osoitti, että hiilihydraattien hajoamisella suolistossa näyttää olevan vaikutusta myös bioaktiivisten yhdisteiden saatavuuteen.

Laboratoriokokeiden tulokset ovat suuntaa antavia ja varsinaiset terveysvaikutukset tulee vielä tutkia kliinisin kokein ihmisillä.

Eniten kuitua ruisleseessä

Ruis on Suomessa erinomainen ravintokuidun lähde. Eniten kuitua on ruisjyvän uloimmassa kerroksessa, ruisleseessä. Keskimääräinen rukiin kulutus Suomessa on 43 g/vrk, josta saadaan perinteisellä ravintokuitumäärityksellä mitattuna ravintokuitua 7,7 g/vrk. Karppisen tutkimus osoitti, että ruis sisältää paljon myös fruktaania eli hedelmäsokerista koostuvaa hiilihydraattia, joka uuden ravintokuitumääritelmän mukaan luetaan kuuluvaksi kokonaisravintokuituun. Tämän perusteella rukiista saatu ravintokuitumäärä onkin 10 g/vrk. Suositeltu päivittäinen ravintokuitumäärä on 25-35 g.

Sirpa Karppisen väitös "Dietary fibre components of rye bran and their fermentation in vitro" tarkastetaan 15.8.2003 klo 12 Helsingin yliopiston biotieteiden laitoksella, (Biocenter 2, Viikinkaari 5), auditorio 1041.

Lisätietoja:

Tutkija Sirpa Karppinen
VTT Biotekniikka
puh. 020 722 5214, 050 412 2547
sirpa.karppinen@vtt.fi



Uutta | Uutiset 2003

VTT