VTT Uutta | Uutiset 2003

10.12. MOBILE2-tutkimuskokonaisuuden tuloksena uusia keinoja liikenteen päästöjen hallintaan


Tieliikenne edelleen merkittävä taajamailman likaaja ja kasvihuonekaasujen päästölähde

VTT:n koordinoimassa MOBILE -hankekokonaisuudessa tutkittiin liikenteen päästöjä ja energian kulutusta sekä etsittiin keinoja niiden vähentämiseksi. Tutkimuksessa kehitettyjen mallien avulla voidaan laskea liikenteen tuottamia päästöjä ja niiden vaikutuksia ilmanlaatuun sekä vertailla vaihtoehtoisten päästöjen ja energiankulutuksen vähentämiskeinojen tuloksia. Tärkeänä tehtävänä oli myös arvioida väestön altistumista liikenteen ilmansaasteille ja siitä johtuvaa sairastavuutta.

Tutkimuksessa kehitetyllä mallijärjestelmällä arvioidaan esimerkiksi sitä, miten erilaiset tekniikkavalinnat sekä liikenne- ja kaupunkisuunnittelun vaihtoehdot vaikuttavat kaupunki-ilman epäpuhtauspitoisuuksiin sekä väestön altistumiseen ja terveyteen. Näin saadaan suosituksia siitä, kuinka väestölle aiheutuvaa ilmansaasteiden altistusta voidaan tehokkaimmin vähentää. Mallien avulla kehitettiin myös pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmien suunnittelua ja arvioitiin alueen ilmanlaadun ja asukkaiden altistumisen kehittymistä eri liikennevaihtoehdoilla. Malleilla saadaan myös selville, mistä eri lähteistä ilman epäpuhtaudet, kuten pienhiukkaset ja typen oksidit, ovat peräisin, jolloin vähentämistoimet voidaan kohdistaa tehokkaasti.

Tutkimustulosten mukaan liikenteen osuus on merkittävä myös ilman hiukkaspitoisuudesta aiheutuvassa altistuksessa. Liikenne aiheuttaa sekä suoria, pakokaasuperäisiä hiukkaspäästöjä että epäsuoria, kuten katupölyn leijumia. Leijumat ovat peräisin hiekoitushiekasta, asfaltista, renkaista sekä maahan laskeutuneista polttohiukkasista. Pienhiukkasten aiheuttamien terveysvaikutusten syntyä ja kehittymistä ei toistaiseksi tunneta tarkoin. Polttoperäisiä hiukkasia pidetään kuitenkin yleisesti terveydelle haitallisempina kuin maaperän mineraalihiukkasia.

Liikenteen osuus Suomen hiilidioksidipäästöistä on noin 18 %. Tutkimuksen mukaan noin 64 % näistä päästöistä on peräisin henkilöliikenteestä ja noin 36 % tavaraliikenteestä. Lähes kaksi kolmasosaa henkilöliikenteen hiilidioksidipäästöistä on peräisin pitkämatkaisesta, eri seutukuntien välisestä liikenteestä, johon kuuluvat myös laiva- ja lentoliikenteen päästöt. Liikenteen hiilidioksidipäästöjen kehittymisennusteen mukaan hiilidioksidipäästöjen määrä on vuonna 2020 noin 9 % suurempi kuin vuonna 1990, jos nykyinen kehitys liikenne- ja ajoneuvomäärien kasvussa sekä polttoainetekniikan kehittymisessä jatkuu.

EU:n hiilidioksidipäästöjen vähentämistavoitteiden mukaisesti on sovittu, että Suomessa päästöjen määrä pyritään palauttamaan vuoden 1990 tasolle vuosiin 2008 - 2012 mennessä. MOBILE2-hankkeessa tutkittiin myös noin 15 erilaisen toimenpiteen vaikutuksia liikenteen hiilidioksidipäästöihin. Eniten liikenteen hiilidioksidipäästöjä vähentäisivät polttoaineen hinnan korottaminen, moottoriajoneuvoveron eli ns. dieselveron alentaminen, taloudellisen ajotavan yleistyminen sekä bioetanolin ja kasviöljyn lisääminen polttoaineisiin. Suurten polttoaineen hinnan korotusten vaikutuksia on kuitenkin pohdittava myös sosiaalisen kestävyyden ja liikkumisen tasa-arvoisuuden kannalta.

Hankekokonaisuudessa kehitettiin myös eri kuljetusmuotojen ja kokonaisten kuljetusketjujen ympäristörasitusten laskentaa. Sen on suunniteltu vähitellen siirtyvän osaksi alan suunnittelu- ja johtamisjärjestelmiä.

MOBILE2-tutkimuskokonaisuus vahvisti monitieteellisten osaajien asiantuntijaverkostoa

Liikenteen ja kuljetusten energiankäyttöön ja ympäristökysymyksiin suuntautunut MOBILE2-tutkimuskokonaisuus vahvisti alan pitkäjänteisen tutkimuskulttuurin kehittymistä ja vakiintumista Suomessa. Perusta tutkimuskokonaisuudelle luotiin vuosina 1994 -1998 Tekesin MOBILE-ohjelmassa, joka synnytti liikenteen ympäristökysymyksiin suuntautuneen, monitieteisen asiantuntijaverkon moottoritekniikasta ilmanlaatututkimuksen kautta aina lääketieteeseen ja käyttäytymistieteisiin.

MOBILE2-tutkimuksen rahoitus vuosina 1999 - 2003 oli noin 5,2 miljoonaa euroa, josta runsas puolet tuli julkisrahoittajilta ja loput yksityiseltä sektorilta sekä eri tutkijaosapuolilta. Julkisen sektorin rahoittajat olivat Tekes, liikenne- ja viestintäministeriö, ympäristöministeriö, tiehallinto ja Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV. Yrityssektorilta johtoryhmätyössä ja rahoituksessa olivat mukana Fortum Oil and Gas Oy sekä Öljy- ja kaasualan keskusliitto ry ja Autotuojat ry.

VTT vastasi tutkimuskokonaisuuden koordinoinnista ja vastasi osasta tutkimusta. Muina tutkijaosapuolina olivat Teknillinen korkeakoulu, Tampereen teknillinen yliopisto, Ilmatieteen laitos, Kansanterveyslaitos, Työterveyslaitos sekä Kuopion yliopisto. Yksittäisiä tutkimushankkeita toteuttamassa olivat myös Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, Elektrowatt-Ekono Oy ja Nordic Envicon Oy.

Lisätietoja:

Raportit: http://www.vtt.fi/virtual/mobile/listat/raporttilista_12-03.pdf

VTT Prosessit
Erikoistutkija Juhani Laurikko
Puh. 020 722 5463, 0400 706 986
Juhani.Laurikko@vtt.fi 

 

Uutta | Uutiset 2003

VTT