VTT Uutta | Uutiset 2004

16.1. "Otaniemen asemaa kansainvälisesti kilpailukykyisenä osaamiskeskittymänä vahvistettava"


VTT:n pääjohtaja Erkki KM Leppävuori Otaniemen Tekniikan Päivän juhlassa

"Suomi tarvitsee edes yhden kansainvälisesti kilpailukykyisen osaamiskeskittymän. Ainoa mahdollisuus on pontevasti kehittää pääkaupunkiseudun kampuksia, joista Otaniemen tiedeyhteisö on selkeästi maamme ykkönen teknologiassa. Tuntuu pelottavalta ajatella, että alueellistamisen nimissä Otaniemen alueen kehittäminen jäisi jollain tavalla paitsioon", pääjohtaja Erkki KM Leppävuori totesi Otaniemen Tekniikan Päivän puheessaan 16.1.2004.

Pääjohtaja Erkki KM Leppävuoren mielestä Suomen hyvin toimivaa innovaatioympäristöä, johon Otaniemen tiedeyhteisökin kuuluu, ei pidä heikentää tai hajottaa alue- tai työvoimapoliittisiin syihin vedoten.

"Teknologiapoliittisesta näkökulmasta katsoen meillä kaikilla on kuitenkin oikeus toivoa, ettei alue- ja työllisyyspolitiikan alttarille uhrata laajalti kansainvälistäkin tunnustusta saaneen innovaatioympäristömme kulmakiviä", hän sanoi.

Leppävuori viittasi puheessaan myös viimeaikaiseen keskusteluun alueellisista innovaatiojärjestelmistä kansallisen rinnalla. Hän piti tärkeänä, että kaikilla innovaatiojärjestelmillä, myös alueellisilla, tulee olla selkeät vaikuttavuustavoitteet. Ensisijaisesti vaikuttavuudessa on kysymys kilpailukyvyn parantamisesta uutta teknologiaa kehittämällä. Tämä johtaa puolestaan tärkeiden taloudellisten ja sosiaalisten tavoitteiden, kuten kasvun ja työllisyyden, myönteiseen kehitykseen.

Leppävuori painotti, että tutkimus- ja tuotekehitys ja siitä syntyvät innovaatiot eivät yksinään riitä. Yrittäjyyttä tarvitaan tulevaisuudessa ihan toisella tavalla kuin sitä on nyt, jotta hänen puheensa otsikossa mainitsema tavoite Suomi elää innovaatioista toteutuisi.

Alueellisen näkökulman painoarvo tutkimus- ja tuotekehityksessä vaihtelee eri maissa. Leppävuoren mukaan Suomessa sen merkitys on pienempi kuin suurissa maissa, sillä maamme eri toimijat tuntevat toisensa ja yhteistyö myös tutkimusmaailman ja elinkeinoelämän välillä on helppoa.

"Varmaankin paras esimerkki alueellisesta menestystarinasta innovaatioita ajatellen on Kalifornian Silicon Valley. Kalifornian taloudellinen merkitys on kuitenkin Ranskan suuruusluokkaa. Viiden miljoonan väestön jakaminen kahteenkymmeneen maakuntaan tai edelleen 82 seutukuntaan ei välttämättä tarjoa lähtökohtaa sen enempää kansalliselle kuin alueellisellekaan kehittämiselle."

Julkinen T&K-rahoitus sijoitettava tuottavasti

Aluepolitiikan lisäksi Leppävuori otti kantaa myös Suomen menestymismahdollisuuksiin Kiinan, Korean ja Taiwanin panostaessa yhä enemmän tutkimukseen ja tuotekehitykseen.
Maapalloistunut kilpailu on hänen mukaansa tällä hetkellä vahvasti innovaatio- ja osaamisvetoista. Suomen rajalliset resurssit asettavat meidät kuitenkin melkoisen haasteen eteen: kuinka onnistumme tutkimusjärjestelmämme kehittämisessä sekä oikeiden tutkimus- ja rahoituskohteiden valinnassa?

Leppävuoren mukaan Suomen niukka julkinen rahoitus pitäisi kohdistaa sinne, mistä saadaan suurin mahdollinen kerrannaisvaikutus elinkeinoelämämme kannalta. Kohteiden valinta edellyttää myös onnistumista teknologian ennakoinnissa.

"Mitkä ovat niitä asioita, joiden varaan voimme kilpailukykymme rakentaa? Kuinka onnistumme innovaatiorakenteemme kansainvälistämisessä? Haluammeko olla joissakin teknologioissa suunnan näyttäjä vai heittäydymmekö hyvinvointiyhteiskunnan museoksi?", hän kysyi.

Leppävuori epäili kuitenkin, kannattaako julkisen sektorin kaikissa tapauksissa laatia pitkälle meneviä teknologioiden priorisointeja ja tiekarttoja teknologian ennakoinnin onnistumiseksi.

"Se, mikä monessa maassa, kuten Koreassa ja Taiwanissa, tuntuu luontevalta, saattaa meikäläisessä kulttuurissa törmätä seinään. Mutta mikä sitten olisi toimiva vaihtoehto? Liiallinen laaja-alaisuus ei yksinkertaisesti ole pienen maan mahdollisuus. Pitäisikö meidän unohtaa pioneerin rooli ja valita älykkään ja viisaan seurailijan strategia? Joka tapauksessa ketteryyttä ja reagointiherkkyyttä tarvitaan!"

Tarvitaanko tiede- ja teknologiaministeriä?

Leppävuori viittasi puheessaan myös valtion tiede- ja teknologianeuvoston tutkimuksen rakenteita pohtivaan työryhmään. Leppävuori uskoo, että Suomen julkisen sektorin 19 tutkimuslaitoksessa on vielä paljon hyödyntämättömiä voimavaroja. Hänen mukaansa niiden uusiutumiskykyä ja toiminnan dynamiikkaa kyetään vielä kehittämään.

"Ajatellen julkisen sektorin tiede- ja teknologiapolitiikan virtaviivaistamistarpeita herää kysymys, olisiko tiede- ja teknologiaministeri oikea taho näiden asioiden paimentamiseen? Tehtävään luontuisi parhaiten asiantuntija, jonka ei tarvitsisi murehtia arkipäivän politikointia."

Lisätietoja

Pääjohtaja Erkki KM Leppävuori
Puh. 020 722 4100
erkki.leppavuori@vtt.fi


Uutta | Uutiset 2004

VTT