VTT Uutta | Uutiset 2004

30.1. VTT:n ja TEK:in teknologiabarometri mittaa maamme teknistieteellistä tilaa


Suomi jää maakohtaisessa vertailussa tietoyhteiskunnan alkutuottajaksi

VTT on kehittänyt Tekniikan Akateemisten Liitto TEK:in toimeksiannosta kansainvälisesti ainutlaatuisen teknologiabarometrin eli suhdannemittarin mittaamaan maamme teknistieteellisen osaamisen ja kehityksen tilaa. Vertailuaineistoksi VTT keräsi seitsemästä maasta vertailukelpoiset mittaustiedot. Teknologiabarometrin antama kuva Suomen kilpailukyvystä ei ole niin ruusuinen kuin monien muiden viimeaikaisten kansainvälisten vertailujen. Suomen kompastuskivet ovat uuden tiedon soveltamisen, verkottumisen, kansainvälisyyden ja yrittäjyyden vähäisyydessä.

Teknologiabarometri on taloudellisen suhdannebarometrin kaltainen mittari, joka kuvaa osaamisen kehitystä pidemmällä aikavälillä. Teknologiabarometri koostuu yhteensä 12 indikaattorista eli mittarista, joiden kokonaisuudesta muodostuu indeksinomainen tunnusluku mittaamaan maamme kulloistakin teknologian tilaa. Eri ajankohtina tehtyjen barometrimittausten avulla voidaan seurata ja vertailla tuloksia toisiinsa.

Teknologiabarometri kehitettiin apuvälineeksi teknologioiden, osaamisen ja voimavarojen kehittämisen ja suuntaamisen apuna. Nämä ratkaisut ovat tulevaisuuden kilpailukyvyn ydinkysymyksiä. Maamme hyvinvointi ja kilpailuasema kansakuntien kärkikaartissa rakentuu niiden varaan.

Teknologiabarometri toteutettiin nyt ensimmäistä kertaa. Se osoitti hyvin tarpeellisuutensa.

Teknologiabarometri perustuu yhteiskunnan kehitystä kuvaaviin malleihin, joissa kehitys nähdään siirtymisenä informaatioyhteiskunnasta tietoyhteiskunnan kautta tietämysyhteiskuntaan. Barometrin mittausluvut kuvaavat siis siirtymisvaihetta ja kokonaisuutena sitä, miten pitkälle olemme edenneet kohti tietämysyhteiskuntaa. Pitkän ajan kuluessa lukuisista barometrin mittaustiedoista voidaan nähdä tapahtunut kehitys.

Tekniikan Akateemisten Liitolle teknologiabarometri on väline vaikuttaa teknologia-, tutkimus- ja koulutuspolitiikkaan liittyvään keskusteluun, päätöksiin sekä jäsenkunnan edunvalvontaan.

Muista maista kerätty vastaava mittaustieto mahdollistaa maamme vertailun eri yhteiskuntavaiheiden kehittymisen suhteen. Vertailtavia maita ovat Alankomaat, Iso-Britannia, Japani, Ruotsi, Tanska, Saksa ja Yhdysvallat.

Teknologiabarometrin kaikkia 12 mittaria tarkastellen Suomi sijoittuu Ruotsin jälkeen toiseksi. Sen sijaan Suomi jää tietämysyhteiskunnan tavoitteiden saavuttamisessa viidenneksi Ruotsin, Alankomaiden, Tanskan ja Yhdysvaltojen jälkeen.

Informaatioyhteiskunnalla ymmärretään yhteiskuntaa, jossa informaation tuottamisella, käsittelyllä, välittämisellä ja hyödyntämisellä on keskeinen rooli.

Barometrissä informaatioyhteiskunnan tavoitteiden saavuttamista mitataan mm. yleisillä investoinneilla koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Suomi on vahva näitä kuvaavilla mittareilla, mutta heikko näiden investointien jalkauttamista, verkostoitumista ja kenties yllättäen myös tieto- ja viestintäteknologian käyttöönottoa kuvaavilla mittareilla.

Tietoyhteiskunta määritellään yhteiskunnaksi, jossa tieto ja osaaminen ovat sivistyksen perusta ja keskeisin tuotannontekijä. Teknologiabarometrissä informaatioyhteiskunnan siirtymistä tietoyhteiskunnaksi mitataan kehityspanosten kohdentumisella tieteellis-tekniseen osaamisen kehittämiseen, tieto- ja viestintäteknologioiden hyödyntämiseen sekä edellä mainittujen investointien vaikuttavuudella. Tietoyhteiskuntamittareilla mitattuna Suomi sijoittuu maakohtaisessa vertailussa enää kolmanneksi Ruotsin ja Yhdysvaltojen jälkeen.

Tietämysyhteiskunta on kehittyneempi muoto sekä informaatio- että tietoyhteiskunnasta. Innovaatiot, teknologinen kehitys, talouden uudistuminen, avoimuus uusille ideoille sekä niiden aktiivinen hyödyntäminen ovat oleellinen osa tietämysyhteiskunnan arvomaailmaa ja kulttuuria. Näillä mittareilla mitattuna Suomi on jo vertailumaiden keskitasoa heikompi.

Erityisen merkitykselliseksi Suomen heikohkon tuloksen tekee se, että tietämysyhteiskunnan tavoitteiden saavuttaminen näyttää todella kannattavan. Tanska, Alankomaat ja Yhdysvallat parantavat sijoitustaan huomattavasti siirryttäessä informaatioyhteiskunnasta tietämysyhteiskuntaan. Näissä kolmessa maassa on vertailuryhmän korkein henkeä kohti laskettu ostovoimakorjattu BKT ja pienin työttömyys.

Lisätietoja:

VTT Teknologian tutkimus
Mika Naumanen, erikoistutkija
Puh. 020 722 4245
mika.naumanen@vtt.fi

Tekniikan Akateemisten Liitto TEK
Pekka Pellinen, yksikönjohtaja
Puh. (09) 2291 2259
pekka.pellinen@tek.fi


Uutta | Uutiset 2004

VTT