VTT Uutta | Uutiset 2004

2.6. VTT 30 vuotta Oulussa, pääjohtaja Erkki KM Leppävuori: Suomella ei ole varaa luopua korkean teknologian kehittämisestä


Suomi on tienhaarassa, jossa uusia kehittämisalueita ja -strategioita etsitään niin eri poliittisilla tahoilla kuin yrityksissä. VTT uskoo, että kansallinen kilpailukyky globaaleilla markkinoilla toimittaessa löytyy määrätietoisesta ja fokusoidusta tutkimus- ja kehitystyöstä. VTT:n Oulun toiminta on erinomainen esimerkki siitä, miten tutkimuksella ja tuotekehityksellä voidaan luoda ja lisätä alueellista kilpailukykyä. "Varmaa on, että Suomella ei ole varaa luopua korkean teknologian kehittämisestä. On luotava aitoa kasvua omiin innovaatioihin perustuvilla menestystuotteilla. Haasteemme on kehittää kansainvälisestikin arvioituna huipputeknologiaa, joka on askeleen muita edellä ja vastaa tulevaisuuden markkinoiden tarpeisiin", linjasi VTT:n pääjohtaja Erkki KM Leppävuori puhuessaan VTT:n teknologiaseminaarissa Oulussa 2. kesäkuuta.

VTT:n Oulun toiminnan 30-vuotisjuhlaseminaarissa luotiin katsaus Suomen innovaatiojärjestelmään myös yritysten ja Sitran näkökulmista. Sitran tuleva yliasiamies Esko Aho esitteli suomalaisen innovaatio-osaamisen tilannetta ja Sitran uutta strategiaa. Polar Electro Oy:n toimitusjohtaja Jorma Kallio puolestaan kertoi, miten erikoistuminen näkyy menestyksenä.

T&K:ta lisäämällä kohti parempaa Suomea

T&K:n lisääminen polkuna parempaan Suomeen on noussut esiin mm. VTT:n tekemässä Suomi 2020 -tutkimuksessa. Tutkimuksessa arvioidaan, että hyvinvoinnin ylläpitämiseksi Suomeen olisi synnyttävä 250 000 uutta, huippuosaamista vaativaa työpaikkaa. Jotta olisi mitään mahdollisuuksia päästä tähän, panostuksia tutkimukseen ja kehitykseen sekä koulutukseen ja muuhun osaamisen kehittämiseen pitää lisätä. Samalla toki siitä huolehtien, että nämä panostukset myös tuottavat.

ICT:n lisäksi olisi löydettävä kiireesti uusia kasvualueita. Pääjohtaja Leppävuori uskoo viimeaikaisista vastaväitteistä huolimatta edelleen esim. bioteknologiaan Suomen tulevaisuuden alana. "Esimerkiksi bioteknologia voi hyödyttää Suomen koko teollista pohjaa. Sen saavutuksia voidaan soveltaa niin meidän ns. perinteisillä aloilla kuten paperiteollisuudessa kuin tehdä uusia valtauksia vaikkapa lääketeollisuudessa. Bioelektroniikan huikeista mahdollisuuksista puhumattakaan!"

Keskinäisen kilpailun asemasta tarvitaan erikoistumista, verkottumista ja yhteistyötä

VTT:n toiminta Oulussa alkoi vuonna 1974, kun Ouluun perustettiin VTT:n elektroniikan laboratorio ja yliopiston läheisyyteen VTT:n rakennuslaboratorio. "VTT:n Oulun toiminta on erinomainen esimerkki siitä, miten tutkimuksella ja tuotekehityksellä voidaan luoda ja lisätä alueellista kilpailukykyä. Oulusta on Oulun kaupungin, Oulun yliopiston ja muun tiedeyhteisön, VTT:n ja elektroniikka-alan yritysten määrätietoisen toiminnan ja hyvän yhteistyön tuloksena kehittynyt merkittävä elektroniikka-alan keskus. Se on myös esimerkki järkevillä perusteilla tapahtuneesta, onnistuneesta alueellistamisesta", Leppävuori korostaa.

"Alueellistaminen on luontevaa, jos ratkaisu tukee alueen elinkeinorakennetta ja saa siitä toisaalta voimaa, jos ratkaisu lisää tiedon ja osaamisen siirtymistä, tukee koulutuspoliittisia tavoitteita, tuo palvelut lähemmäksi markkinoita ja luo näin kilpailuetua. Oulun toiminnassamme nämä edellytykset täyttyvät mainiosti."

Alueellisen kilpailukyvyn luominen ei kuitenkaan Leppävuoren mukaan edellytä välttämättä alueellistamista, vaan verkottumista ja erikoistumista.

"Tutkimukseen ja tuotekehitykseen panostettaessa on Suomessa pidettävä tarkasti huolta siitä, että panostukset ovat fokusoituja eivätkä pirstaloidu liian pieniksi puroiksi. Suomessa tarvitaan aiempaa enemmän innovaatioympäristön eri toimijoiden yhteistyötä, jotta panostukset saadaan ulottumaan entistä paremmin ja tehokkaammin aina perustutkimuksesta yrityksen perustamiseen ja tuotteiden kaupallistamiseen asti. Pitäisi perustaa eräänlainen Oy Suomi New Ventures Ab, jotta voitaisiin ottaa hallittuja riskejä innovaation alkuvaiheessa, mutta saataisiin tukea myös myöhemmässä kaupallistamisvaiheessa. Ja tietenkin synnyttää voittoa onnistuneesta riskinotosta", Leppävuori ehdottaa.

Leppävuoren mukaan on tärkeää, että kyetään luomaan alueellisia innovaatioverkostoja, joiden avulla osaamiskeskittymien vaikutus voidaan ulottaa myös syrjäisille seuduille. Alueellisen tai muun rahoitustuen vaatijoille Leppävuori muistuttaa, että paljon rahoitusta tärkeämpää on itse osaajien läsnäolo ja tekemisen mahdollistava toimintaympäristö. Hän myös korostaa alueiden erikoistumisen merkitystä rajallisia resursseja jaettaessa.

Kilpailukykyä ICT-innovaatioista

Tietotekniikka kehittyy ja muuttuu nopeasti. Liiketoimintarakenteet ovat jatkuvassa käymistilassa. Tietotekniikan ja tietoliikennealan kehitys koskettaa kaikkia ja on johtanut koko yhteiskuntaa koskettavaan murrokseen.

Suomessa ICT-ala nousi 90-luvulla merkittäväksi teollisuudenalaksi. Kansainvälinen suhdannetaantuma on parin viime vuoden aikana pysäyttänyt kasvun. Alan usko kehittymismahdollisuuksiin on kuitenkin kova. Se perustuu hyvään osaamispohjaan ja nopeasti laajeneviin tietotekniikan ja tietoliikenteen sovellutuksiin. Murrosaika on samalla tilaisuus, jossa parhaat mahdollisuudet on sillä, jolla on hallussaan perusteknologiat ja joka pitää huolta perusosaamisensa uudistumisesta.

VTT Elektroniikan toimialajohtaja Jorma Lammasniemi muistuttaa, että kehityksen mahdollistaa yhä suorituskykyisempi ja tiheämmin pakattu elektroniikka. "Tietosisältö digitalisoituu, tietoverkot monipuolistuvat ja päätelaitteet tulevat entistä älykkäämmiksi. Samalla ohjelmistorakenteet monimutkaistuvat ja tietoturva asettaa vaikeasti ratkaistavia vaatimuksia. Uusien sovellutusten ja palvelujen kehityksessä ollaan vasta alkuvaiheessa."

Reagointinopeus ja ennakointikyky ovat nousseet yhä tärkeämmiksi menestystekijöiksi. Mutta kuinka navigoida tässä teknologiaviidakossa? "Tärkeintä on kyky tulkita loppumatonta tietovirtaa, poimia siitä esille oleellisimmat seikat ja muodostaa niiden avulla kuvaus mahdollisista kehityspoluista", Lammasniemi toteaa. "Tavoitteena on innovaatioympäristö, jossa yhdistyvät teknologian mahdollisuudet ja markkinatietous."

Oulussa toimii VTT Elektroniikka -tutkimusyksikön lisäksi VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan tutkimusryhmä. VTT Elektroniikassa työskentelee lähes 300 henkilöä, VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan lähes 20. Sijainnistaan huolimatta niiden - kuten muidenkin VTT:n yksikköjen - tehtävänä on palvella koko Suomen yrityselämää.

Esko Aho korostaa osaamispohjan laajentamista

Yhtenä tutkimus- ja kehitystoimijana Suomessa on Sitra. Sitran yliasiamiehenä 1.7. aloittava Esko Aho joutuu tulevassa työssään paljonkin miettimään samaa kysymystä kuin Oulussa eli millä Suomi kilpailee tulevaisuudessa. Sitra on tähän vastatakseen tehnyt uuden strategian, jota Aho esitteli Oulussa.

Polar Electro on yksi esimerkki siitä, miten T&K:lla on lisätty yrityksen ja samalla alueen kilpailukykyä. "Polar Electron menestystekijöitä ovat jatkuva uusiutuminen, intensiivinen tutkimus- ja kehitystyö sekä ainutlaatuista tuotemerkki", listasi toimitusjohtaja Jorma Kallio onnistumisen avaimia esitellessään urheilu- ja kuntoilusektorille palveluja ja tuotteita tarjoavaa yritystä.

Lisätietoja:

VTT
Viestintäjohtaja Olli Ernvall
Puh. 040 840 0288
olli.ernvall@vtt.fi


Uutta | Uutiset 2004

VTT