VTT Uutta | Uutiset 2004

17.6. Hiipiikö Kiina-ilmiö tutkimustoimintaan?


Suomen suuri haaste: Onko Suomen innovaatioympäristö riittävän virikkeellinen globaalin tutkimus- ja kehitystoiminnan kannalta?

Osaamiseen nojaavan kansainvälisen kilpailukyvyn vaaliminen on merkittävä Suomen kaltaiselle pienelle avoimelle taloudelle. Tämä kehitys muodostaa haasteen kotimaiselle ja eurooppalaiselle innovaatiotoiminnalle ja -politiikalle. Pärjäämmekö innovaatioihin ja osaamiseen perustuvassa kilpailussa Yhdysvaltojen ja Aasian maiden kanssa?


Pysyykö suomalaisyritysten tutkimus Suomessa niiden kansainvälistyessä? TT:n investointitiedustelun (TT, kesäkuu 2004) mukaan Suomen teollisuuden tutkimus- ja kehitysmenojen ulkomailla arvioidaan olevan tänä vuonna 1,839 miljoonaa euroa, mikä on vajaat 40 prosenttia teollisuuden kaikista tutkimus- ja tuotekehitysmenoista. Suomen teollisuuden tutkimus- ja tuotekehityshenkilöstöstä ulkomailla työskentelee vajaa neljännes. Jatkossa yhtenä haasteena on, missä määrin kotimainen yritystoiminta ja erityisesti sen tutkimus- ja tuotekehitys tulee siirtymään ulkomaille.

Toinen näkökulma on, kykenemmekö houkuttelemaan kansainvälistä pääomaa ja yrityksiä tutkimusyksiköineen Suomeen? Innovaatioympäristömme on kyennyt houkuttelemaan ulkomaista pääomaa. Tästä ovat osoituksena General Electricin Instrumentarium- sekä AGCOn Valtra-kaupat. Innovaatioympäristömme on viime vuosina kyennyt houkuttelemaan myös tutkimustoimintaa, kuten Honeywellin tutkimusyksikköpäätös osoittaa. Syinä lienevät mm. insinöörityömme hyvä hinta-laatu-suhde ja maineikas innovaatioympäristömme. Ne ovat Suomen vahvuuksia jatkossakin tuotannon ja tutkimuksen pysymiseksi sekä ulkomaisten sijoitusten saamiseksi.

Suomen houkuttelevuutta edistää myös, että kykenemme yhä paremmin hyödyntämään globaalia tutkimusta ja tutkijoita. Siksi osaamista tulisi houkutella maahamme järjestelmällisesti niin Euroopasta, Aasiasta kuin muualtakin sekä poistaa tänne muuttamisen esteitä.

Euroopan Unioni on haastanut USA:n ja Aasian osaamiseen perustuvassa globaalissa kilpailussa. EU:n strategisen tavoitteen mukaan EU-alueen tutkimus- ja tuotekehitysmenojen osuus nostetaan kolmeen prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2010 mennessä. Menestys tavoitteiden saavuttamisessa selviää jatkossa.

Intian, Kiinan ja Brasilian kaltaisten talouksien kehittämisstrategioiden yhtenä osana on kansainvälisten suorien sijoitusten saaminen. Aiemmin houkuttimena näihin maihin toimi alhainen kustannustaso, sittemmin vaurauden kasvettua niiden laajat markkinat. Teknologiakilpailukyvyn merkityksen kasvun myötä nämä maat ovat kehittäneet kustannus- ja markkinahoukutusten rinnalle houkuttelevaa tieteellistä ja teknologista osaamista.

Ulkomaiset sijoitukset sekä tuovat mutta myös edellyttävät Kiinassa ja muissa kehittyvissä talouksissa tieteellisen osaamisen ja innovaatioympäristöjen kehittämistä. Samalla näiden maiden oma teollisuus kansainvälistyy ja tarvitsee yhä kilpailukykyisempää osaamista kansainvälisillä markkinoilla pärjätäkseen. Esimerkiksi Kiinan suurilla tietotekniikka-alan yrityksillä on jo useita tutkimus- ja tuotekehitysyksiköitä Yhdysvalloissa ja Euroopassa. Näiden houkutteleminen Suomeen on yksi tulevaisuuden haasteista.

Kansainväliset teknologia-asiantuntijat pohtivat Helsingissä globalisaation vaikutuksia

Tutkimustoiminnan kansainvälistyminen viimeaikaiset trendit ja tulevaisuuden haasteet politiikalle -asiantuntijakonferenssi käsittelee Helsingissä 17. 18.6. haasteita, joita globalisaatio asettaa tutkimukselle. Konferenssin keskeisiä kysymyksiä on, seuraako huippuosaamiseen perustuvaa tuotantoa myös tutkimus- ja kehitystoiminnan siirtyminen ulkomaille.

Globalisaation vaikutuksista tutkimus- ja tuotekehitystoimintaan on länsimaissa keskusteltu niukasti Aasian tai muiden maanosien kehittyvien maiden omista näkökulmista ja lähtökohdista. Helsingin asiantuntijakonferenssissa paneudutaan näihin Kiinan ja Intian huippuasiantuntijoiden kanssa. Konferenssiin osallistuvat mm. professori, kansanedustaja Akhlaq ur Rehman Kidwai Intiasta ja varapääjohtaja Yuan Zhou Kiinan kansallisesta tieteen ja teknologian kehittämisen keskuksesta. He kertovat, millaisia haasteita tuotantotoiminnan globaalit muutokset asettavat heidän tiede- ja teknologiajärjestelmiensä ja -strategioidensa kehittämiselle ja kansainvälistämiselle.

Konferenssin järjestävät kansainvälinen Six Countries Programme -innovaatioverkosto, VTT Teknologian tutkimus ja Tekes. Six Countries Programme on vuonna 1975 perustettu innovaatiotoiminnan ja tiede- ja teknologiapolitiikan asiantuntijoiden yhteistyöverkosto, jonka jäsen VTT Teknologian tutkimus on ollut vuodesta 1991. Helsingin asiantuntijatapaamiseen osallistuu noin sata ulko- ja kotimaista asiantuntijaa.

Six Countries Programme: http://www.6cp.net/

Lisätietoja:

VTT Teknologian tutkimus
Tutkimuspäällikkö Torsti Loikkanen
Puh. 020 722 4250, 040 530 2587
torsti.loikkanen@vtt.fi


Uutta | Uutiset 2004

VTT