 |
 |
 |
Itämeri ei kestä suurta öljyonnettomuutta
Suomenlahden öljykuljetusmäärät kasvavat ennakoitua nopeammin. Suomenlahden
öljykuljetusten volyymin odotettiin vielä viime vuonna saavuttavan noin 150 miljoonan
tonnin rajan vuoteen 2010 mennessä. VTT:n laatima uusi selvitys Suomenlahden
öljykuljetuksista ja terminaalien kehitysnäkymistä ennustaa kuitenkin jopa 190
miljoonan öljytonnin kuljetuksia vuonna 2010. Tänä vuonna öljymäärän odotetaan
kipuvan jo 100 miljoonaan tonniin.
VTT selvitti Ympäristöministeriölle Suomenlahden öljykuljetuksia ja kuljetuksiin
liittyviä tekijöitä. Työn tuloksena syntyi julkaisu "Oil transportation and
terminal development in the Gulf of Finland". http://www.vtt.fi/inf/pdf/publications/2004/P547.pdf
 Viimeisten
kolmen vuoden aikana öljyalusten vierailut Suomenlahden satamiin ovat tuplaantuneet.
Säiliöalusten määrän kasvu ei kuitenkaan ole tapahtunut laadun kustannuksella, sillä
yhä suurempi osa säiliöaluksista on verrattain uusia ja hyväkuntoisia laivoja.
Esimerkiksi Sköldvikin, Primorskin ja Tallinnan satamissa ei todettu enää käyneen
yhtäkään yksirunkoista alusta toukokuun 2004 tarkastelussa.
Säiliöalus Pietarin öljyterminaalissa, kesäkuu 2004. Kuva: Jorma
Rytkönen
Säiliöalusten parantuneen kunnon ohella voidaan todeta alusten koon kasvu viime
vuosina. Erityisen nopeaa on ollut suurempien, 75 000 - 100 000 dwt alusten osuuden kasvu
pienempien alusten kustannuksella. Suurien, ts. yli 150 000 dwt alusten käyttöä
Itämerellä rajoittaa Tanskan salmien mataluus.
Suomenlahdella käynnistyi heinäkuun ensimmäinen päivä kolmen maan yhteinen pakollinen
alusten ilmoittautumisjärjestelmä, GOFREP. Palvelun tarpeellisuutta arvioitiin VTT:n
suorittaman riskianalyysin avulla, joka osoitti uuden järjestelmän tärkeyden: jopa 80 %
tilastollisesti mahdollisista yhteentörmäystapauksista kyetään estämään uuden
järjestelmän avulla Suomenlahden kansainvälisillä vesillä.
Uusi palvelu on kuitenkin vain yksi riskien hallinnan menetelmistä ja kokonaisvaltaista
riskianalyysia suositellaankin tehtäväksi koko Itämeren alueella. Uusina suosituksina
merenkulun turvallisuuden parantamiseksi nähdään kokonaisvaltaisen riskianalyysin
lisäksi esimerkiksi:
- uusien telemaattisten innovaatioiden hyödyntäminen, esimerkkinä AIS (Automatic
Identification System),
- uusien reittijakoalueiden ja väyläsuositusten muodostaminen Itämerellä,
- jäänmurron operatiivisen yhteistyön lisääminen Suomenlahdella ja
- öljyntorjunnan ja lentovalvonnan tehostaminen Itämerellä.
Maailmanlaajuisesti voidaan suoritetun tutkimuksen nojalla todeta merikuljetusten olevan
eräs turvallisimmista kuljetusmuodoista. Suurten, yli 700 tonnin suuruisten
öljypäästöjen lukumäärä on kuitenkin pudonnut 30 vuodessa vuotuisesta 25
onnettomuuden tasosta alle neljään onnettomuuteen vuodessa.
Itämeri ei kuitenkaan kestä suurta öljy-onnettomuutta ilman vakavia jälkiseuraamuksia.
Suomenlahden luonnolle yksikin suuri öljypäästö olisi katastrofi. Siksi tutkimuksen
tekijät näkevätkin kokonaisvaltaisen riskiselvityksen olevan ainoa oikea tapa tunnistaa
riskit, arvioida niihin liittyvät seurausvaikutukset ja löytää parhaat riskien
hallintamenetelmät. Tässä yhteydessä painotetaan koulutuksen ja inhimillisen tekijän
merkitystä, sillä valtaosa onnettomuuksista aiheutuu ihmisen omasta toiminnasta.
Kuvat: http://www.vtt.fi/vtt/uutta/2004/itameri/
Lisätietoja:
VTT Tuotteet ja tuotanto
Ryhmäpäällikkö Jorma Rytkönen
Puh. 09 456 6569, GSM 0500 701 148
jorma.rytkonen@vtt.fi
Tutkija Saara Hänninen
Puh. 09 456 6866, GSM 050 354 1660
saara.hanninen@vtt.fi
Uutta | Uutiset 2004
|
