VTT Uutta | Uutiset 2004

12.10. Pääjohtaja Erkki KM Leppävuori VTT Tampereella 30 vuotta -seminaarissa


Tutkimuskentässä rahoitus pirstaloituu ja toimijoiden roolit hämärtyvät

VTT:n pääjohtaja Erkki KM Leppävuori on huolissaan siitä, miten tutkimuksen ja tuotekehityksen rahoitus tulee kehittymään. Hänen mukaansa vaarana on myös, että ammattikorkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja yliopistojen roolit perus- ja soveltavan tutkimuksen tuottajina sekä teknologian siirtäjinä hämärtyvät. ”Pienellä Suomella ei ole varaa hallinnollisiin ja lisää byrokratiaa tuottaviin malleihin, ei koulutuksessa eikä tutkimuksessa.”

Pääjohtaja Erkki KM Leppävuori ihmetteli puheessaan, mikä rooli jää ammattikorkeakouluille, kun yliopistoille on annettu uusi, ns. kolmas tehtävä toimia entistä enemmän paikallisesti ja elinkeinoelämän suuntaan.

”Mielestäni soveltavan tutkimuksen organisaatioilla pitäisi olla selkeä missio siirtää teknologiaosaamista nopeasti elinkeinoelämän hyödyksi. Yliopistojen pitää keskittyä uuden tiedon ja osaamisen luomiseen, perustutkimukseen ja opetukseen. Nyt vaikuttaa siltä, että innovaatioympäristön eri toimijoiden roolit ovat hämärtymässä.”

Leppävuori esitti myös pelkonaan, että valtion budjetista tuleva perusrahoitus pirstaloituu usealle eri ministeriölle ja niiden hallintoportaille. Sen sijaan tutkimus- ja tuotekehitysvoimavarojen keskittämisellä pitäisi pystyä ylittämään kriittinen massa, jolloin saadaan aikaan todellista tulosta.

Yleisellä osaamisella ei pärjätä Kaukoidän massatuotantoa vastaan

Pääjohtaja Leppävuori käsitteli puheessaan myös globalisaation Suomelle tuomia haasteita. Hänen mukaansa Suomi ei pysty yleisellä osaamisella kilpailemaan Kaukoidän massatuotantoa vastaan. Sen sijaan maamme on erikoistuttava ja pysyttävä teknologian eturintamassa. Pienenä kansakuntana Suomen on keskityttävä määrän sijasta laatuun, keskinkertaisuuden tavoittelemisesta erinomaisuuden ja huippusuoritusten tavoittelemiseen.

Leppävuoren mukaan Suomi vastaa globaaliin kilpailuun parhaiten kehittämällä oman elinkeinoelämänsä kilpailukykyä. Mutta samalla sen on huolehdittava julkisen sektorin tehokkuudesta. Suomen on jatkossakin säilytettävä osaamiseen liittyvät vahvuudet, mikä edellyttää ketteryyttä panostuskohteiden valinnassa.

Hänen mukaansa teknologiassa globaaliin kilpailuun vastaaminen merkitsee lisää resursseja, osaamisen yhdistämistä ja rohkeita valintoja sekä keskittymistä niihin teknologioihin, joilla uskomme olevan kysyntää tulevaisuuden avoimilla, globaaleilla markkinoilla.

Suomella kiire löytää uusia kasvualueita

Pääjohtaja Leppävuoren mukaan Suomessa käytetään tutkimus- ja koulutustoimintaan henkilöä kohden kohtuullisesti rahaa, mutta pienenä maana ja kansana maamme panostus on absoluuttisesti mitattuna pieni.

”On pidettävä huoli siitä, että panostukset eivät pirstaloidu pieniksi puroiksi, joilla ei lopulta ole mitään vaikutusta. Panostukset on tehtävä kohdistetusti, koska niitä ei riitä hajautettavaksi kovin moniin teknologioihin. Meillä on todella kiire löytää uusia kasvualueita ICT:n lisäksi ja osin sen tilalle.”

Myös Leppävuori näkee bioteknologian yhdeksi uusista kasvualueista. ”Bioteknologia voi hyödyttää Suomen koko teollista pohjaa. Sen saavutuksia voidaan soveltaa niin meidän ns. perinteisillä aloilla kuten paperiteollisuudessa kuin tehdä uusia valtauksia vaikkapa lääketeollisuudessa.”

VTT:n toiminta tuottanut tulosta Pirkanmaalla

Pääjohtaja Leppävuori kuvasi puheessaan sitä muutosta, jossa Suomi muuttui metsäklusterimaasta johtavaksi ICT-toimijaksi. Sen kuluessa raskas teollisuus on läpikäynyt sekä teknologisen että rakenteellisen murroksen, jolloin myös työpaikkojen määrä on vähentynyt. Samanaikaisesti raskaan teollisuuden työpaikkoja on korvautunut pk-teollisuuden kautta. Tämä taas on näkynyt tuotannon erikoistumisena, monipuolistumisena ja uusina teknologia- ja palveluyrityksinä.

”Tämä muutos on pienemmässä mittakaavassa tapahtunut myös Pirkanmaan talousalueella. Se on itse asiassa toteutunut juuri niiden 30 vuoden aikana, joina VTT on toiminut täällä.
Ilman vahvaa panostusta teknologiaan muutos Pirkanmaalla ei olisi ollut niin onnistunut, kuin mitä se nyt on. Mielestäni VTT:n toiminta Tampereella, hyvä yhteistyö paikallisten osaajien, Tampereen teknillisen yliopiston sekä Hervannan teknologiayhteisön kanssa, on ollut juuri VTT:n uuden strategian mukaista. Toimintamme on tuottanut tulosta.”

VTT:n toiminta kasvaa Tampereella

VTT:n toiminta lähti aikoinaan liikkeelle sairaala- ja työsuojelutekniikan laboratorioista. Nykyään VTT:n yksiköistä Tampereella toimii neljä. Nämä ovat VTT Tuotteet ja tuotanto, VTT Tietotekniikka, VTT Prosessit ja VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka. Kaikkiaan henkilöstöä yksiköissä on noin 300.

”VTT on toiminut aktiivisena verkottajana pirkanmaalaisten yritysten kehittämisessä. Yli puolet vähintään 1600 eurolla VTT:ltä palveluja ostaneista pirkanmaalaisyrityksistä on käyttänyt juuri Tampereen yksiköiden, ja lähes saman verran Espoon yksiköiden palveluja. Tästä yhteistyöstä on tuloksena monia menestystuotteita ja innovaatioita”, VTT Tuotteet ja tuotannon toimialajohtaja Jouko Suokas totesi puheessaan.

Lisätietoja

Pääjohtaja
Erkki KM Leppävuori
Puh. 020 722 4100
erkki.leppavuori@vtt.fi

Toimialajohtaja
Jouko Suokas
Puh. 020 722 3200
jouko.suokas@vtt.fi 

Viestintäjohtaja
Olli Ernvall
Puh. 020 722 6747
olli.ernvall@vtt.fi



Uutta | Uutiset 2004

VTT