VTT Uutta | Uutiset 2004

16.11. Betoni homehtuu oletettua hitaammin


VTT:n mukaan betonirakenteiden kuivaamisessa on tärkeintä, että betonikerrosten välissä olevien materiaalien kosteus ei pääse ylittämään mikrobien kasvulle tarvittavia kriittisiä rajoja. Kriittinen kosteus riippuu olennaisesti materiaaleista: orgaanista materiaalia, esim. puuta tai paperia, sisältävät kerrokset ovat herkimpiä homehtumaan. Kriittiset arvot ovat betonin osalta tiiviissä rakenteessa huomattavasti korkeammat kuin avoimissa pintarakenteissa. VTT tutki betonin ja siihen liittyvien materiaalien homeenkestoa ja selvitti niiden kriittiset kosteusrajat käytännön olosuhteita vastaavissa oloissa.

Rakennusten kosteus- ja homeongelmat sekä vauriot johtuvat materiaalien ja rakenteiden sietokyvyn ylittävästä kosteusrasituksesta. Betoni sellaisenaan ei ole homehtumisherkkä. Betonirakenteen homeen keston kannalta on tärkeää siihen liittyvien materiaalien ominaisuudet, joskin uusi betoni jossain määrin estää homeiden kasvua myös betonikerrosten välissä olevissa materiaalipinnoissa. Materiaalien pinnan olosuhteet poikkeavat mikrobikasvun kannalta olennaisesti siitä, mitä tapahtuu rakenteiden sisässä ja tiiviissä rakenteissa. Sen sijaan betonin vanheneminen, pintakäsittely ja pintaan kertyvät muut aineet voivat lisätä betonin pinnan homehtumisherkkyyttä. Tällöinkin betonin homehtuminen tapahtuu huomattavasti hitaammin kuin esim. puupohjaisilla rakennusmateriaaleilla.

Kuivaus ja puhtaus tärkeää

Betonin rakennusaikainen kosteus on usein korkea ja kuivauksen tehokkuus ja nopeus on yksi perusedellytys kosteus- ja homeongelmien välttämiseksi. Betonirakenteiden kuivaamisessa on tärkeintä, että betoniin liittyvien materiaalien kosteus ei pääse ylittämään kriittisiä rajoja, jotka betonin osalta ovat tiiviissä rakenteessa huomattavasti korkeammat kuin avoimissa pintarakenteissa. VTT:n tutkimuksessa ilmaan rajoittuvissa pinnoissa homekasvun rajakosteudeksi todettiin puhtaan betonin osalta yli RH 88-90 % ja orgaanista puupurua tai pölyä sisältävän materiaalin osalta yli RH 78-80 %. Tällöin pintaan kertynyt orgaaninen aines muodostaa homeen kasvun kannalta kriittisen rajapinnan.

Tiiviit kerrokselliset betonirakenteet toimivat eri tavoin kuin vapaat pinnat. Tiiviitä materiaalikerroksia omaavan betonirakenteen, esim. lattian, mikrobikasvuun tarvittavat kriittiset kosteusolot ovat korkeammat kuin vapailla pinnoilla. Pelkästään epäorgaanisia rakennusaineita sisältävässä tiiviissä kerroksessa mikrobikasvun raja-arvo on uuden puhtaan betonin osalta yli RH 97-98 %. Samoin puhtaiden EPS- ja mineraalivillaeristeiden homehtuminen voi olla mahdollista, kun kosteus on pitkään yli RH 97-98 %. Altistusajan tulee kuitenkin olla hyvin pitkä, vähintään useita kuukausia tai peräti vuosia. Tiiviissä betonirakenteessa mikrobikasvulle herkin kohta on mahdollisesti orgaanista materiaalia sisältävä ainekerros, jossa kriittinen huokosilman kosteustaso on yli RH 80-90 %. Tällainen rakenne on esim. huonosti sahanpurusta puhdistettu kerroksellinen betonilaatta tai eristämättömälle betonilaatalle koolattu puulattia.

VTT:n tutkimuksessa selvitettiin betonin ja betonikerrosten välissä olevien materiaalien, kuten puupurun, valupaperin, askelääneneristeen, kuitulevyn, kivivilla- ja EPS-eristeen, homehtumisherkkyys. Samoin tutkittiin sekä mikrobi- ja homeen kasvuun vaikuttavat kriittiset kosteusolot ja vaikutusajat huoneen lämpötilassa. Lisäksi tarkennettiin betonirakenteille sallittavia enimmäiskosteuspitoisuuden raja-arvoja mikrobikasvun kannalta.

Tutkimustulokset antavat olennaista tietoa siitä, mikä on betonin kannalta kriittinen kosteus mahdollisille mikrobiongelmille ja niiden välttämiseksi. Tuloksia sovelletaan käytäntöön jo tällä hetkellä rakennusalalla ja betoniteollisuudessa. Tutkimuksen rahoitti Lohja-Rudus ja hanke oli osa Tekesin Terve talo -teknologiaohjelmaan kuuluvaa Olosuhderakentaminen-tuotekehityshanketta.

Julkaisu: http://www.vtt.fi/inf/pdf/workingpapers/2004/W6.pdf

Lisätietoja:

VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka
Hannu Viitanen, erikoistutkija
Puh. 020 722 5528, 040 512 3708
hannu.viitanen@vtt.fi 

 


Uutta | Uutiset 2004

VTT