VTT Uutta | Uutiset 2004

22.11. VTT:n selvityksen mukaan Pohjois-Karjalan kivi- ja kaivannaisalalle 800 uutta työntekijää vuoteen 2015 mennessä


Vientiä lisäämällä alan uskotaan kasvavan merkittävästi

Pohjois-Karjalan kivi- ja kaivannaisala työllistää VTT:n selvityksen mukaan lähes 800 uutta työntekijää vuoteen 2015 mennessä. Eniten työvoiman lisäystä on odotettavissa vuolukiviteollisuuteen, joka on nykyiselläänkin alueen suurin työllistäjä. Vuolukivituotteiden kotimaan kysynnän kasvu on rajallista, mutta vientiä lisäämällä alan uskotaan kasvavan merkittävästikin.


Pohjois-Karjalan kivi- ja kaivannaisklusteriin lukeutuvat toimialat - turpeen nosto, mineraalien kaivu sekä betoni-, lasi- ja kivituotteiden valmistus - työllistävät tällä hetkellä yhteensä 1 300 henkilöä. VTT:n tuoreen selvityksen mukaan klusteri työllistää 1 700 henkeä vuonna 2015. Suurin työllistäjä on alueen vahva vuolukiviteollisuus, jonne on myös odotettavissa eniten työvoiman lisäystä. Pampalon kultakaivoksen käynnistäminen Ilomantsissa tuo klusteriin sata uutta työpaikkaa. Uutta työvoimaa tarvitaan myös nopeutuvan eläkepoistuman takia. Sitä korvaamaan tarvitaan lähes 400 uutta työntekijää.

VTT:n tutkimus liittyy Pohjois-Karjalan Ennakko 2010 -hankkeeseen, jossa tarkastellaan maakunnan painopistealojen työvoima- ja koulutustarpeita - työvoiman saannin turvaamiseksi sekä ammatillisen ja työvoimapoliittisen koulutuksen suuntaamiseksi maakunnassa. Maakunnan kehityksen kannalta on erittäin tärkeää, että osaavan työvoiman riittävyys alalle turvataan tulevaisuudessakin. Noin 800 alan työpaikan avautuminen asettaa yhteistyöhaasteita alan yrityksille, koulutusyksiköille ja maakunnan kehittäjille.

Kivi- ja kaivannaisklusteri on yksi maakunnan painopistealoista, ja sen toimipaikkojen yhteenlaskettu liikevaihto oli noin 200 miljoonaa euroa vuonna 2003. Klusterissa on muutaman suuren työllistäjän ohella paljon pienyrityksiä. Myös klusterin vienti on merkittävää - viennin arvo oli noin 37 miljoonaa euroa vuonna 2003. Pääosa viennistä oli kivituotteiden vientiä eli lähinnä vuolukivisiä tulisijoja. Kivituotteiden viennin arvo oli 29,2 miljoonaa euroa, joka edusti peräti 80 prosenttia koko Suomen kivituotteiden viennistä. Klusteri synnyttää myös välillisiä työpaikkoja. Tällä hetkellä niitä syntyy arviolta 1 100 ja vuonna 2015 noin 1 600 kappaletta kokonaistyöllistävyyden ollen tuolloin noin 3 300 työpaikkaa.

Myös kivi- ja kaivannaisklusterin työpaikkojen koulutus- ja osaamisvaatimukset kasvavat koko ajan. Työllistymisen edellytyksenä voidaan nykyisin pitää ammattitutkintoa. Tulevaisuuden työvoimatarpeessa korostuvat tuotannollisten työtehtävien osaajat. Täydennyskoulutustarpeet keskittyvät uuden teknologian soveltamiseen. Maakunnassa on oltava myös riittävä valmius kaivosalan aikuiskoulutuksen järjestämiseen, kun Pampalon kultakaivoksesta tehdään avaamispäätös lähivuosina.

Suurten ikäluokkien eläkepoistuman seurauksena useilla aloilla on odotettavissa jopa työntekijäpulaa tämän hetkisestä korkeasta työttömyysasteesta huolimatta. Pohjois-Karjalan kivi- ja kaivannaisklusterin yritysten tilanne on toistaiseksi suhteellisen hyvä. Alan yritysten työntekijöiden keski-ikä on 42,8 vuotta, mikä ei ole huolestuttavan korkea, sillä koko maan työikäisten keski-ikä oli 41 vuotta vuonna 2003.

Kivi- ja kaivannaisklusteri tarjoaa mahdollisuuksia myös uusille yrittäjille. Klusterin yrityksistä 40 prosentilla on edessä sukupolvenvaihdos vuoteen 2015 mennessä. Tällä hetkellä kiviala tarjoaa yrittäjäkoulutusta, mutta kysyntä on vaatimatonta.

VTT:n laatimassa raportissa on esitetty toimenpiteitä kivi- ja kaivannaisklusterin työvoima- ja koulutustarpeiden tyydyttämisen varmistamiseksi. Esitetyt toimenpiteet perustuvat hankkeessa tehtyyn taustaselvitykseen, yrityskyselyyn sekä yritysten ja asiantuntijoiden henkilökohtaisiin haastatteluihin. Klusterin tulee tuottaa kehitysideoita uusien innovaatioiden, tuotteiden, palvelujen ja liiketoiminta-alueiden luomiseksi, jotta päästään tavoiteltuun työllisyyskehitykseen tai jopa sen yli.

Pampalon ympärillä käyty keskustelu on myös osoittanut sen, että tarvitaan selvitystä kaivostoiminnan ja sen avaamisen aluetaloudellisista vaikutuksista sekä Ilomantsin että koko maakunnan työllisyyteen ja talouteen. Ennakko 2010 -hankkeella on valmiuksia olla mukana tällaisen selvityksen aikaansaamiseksi.

Klusterin tulevaisuudennäkymät ovat kokonaisuudessaan vakaat. Turpeen nosto, mineraalien kaivu ja betonituotteiden valmistus ovat tasaisen kysynnän aloja, joille ei odoteta suurta kasvua tai vähenemää. Klusterin sekä taloudellinen että työllistävä merkitys kasvaa kivituotteiden valmistussektorilla etenkin vuolukivituotteiden ansiosta. Kotimaan kysynnän kasvunäkymät ovat rajalliset, mutta viennin kasvun avulla ala voi kasvaa merkittävästikin. Myös julkinen sektori voi tukea yritysten vientipyrkimyksiä tarjoamalla koulutusta ja tekemällä tiivistä yhteistyötä yritysten kanssa.

Lisätietoja:

VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka
Markku Riihimäki, erikoistutkija
Puh. 020 722 3453, 040 704 1187
markku.riihimaki@vtt.fi

Pohjois-Karjalan TE-keskus, Ennakko 2010 -hanke
Seppo Tiainen, projektipäällikkö
Puh. (013)246 4693, 044246 4693
seppo.tiainen@te-keskus.fi

 


Uutta | Uutiset 2004

VTT