VTT Uutta | Uutiset 2005

15.6.

VTT selvitti koko maan asuntotarpeen:
Uusia asuntoja tarvitaan 30 000 vuodessa

Perusparannukseen kuluisi noin 1,8 mrd. euroa vuodessa

VTT:n tutkimuksen mukaan Suomessa tarvitaan noin 30 000 uutta asuntoa vuodessa vielä seuraavan kymmenen vuoden ajan. Samaan aikaan asuinrakennusten korjaustarve lisääntyy voimakkaasti. Tulevan kymmenvuotiskauden perusparannustarve on noin 1,8 mrd. euroa vuodessa.

VTT:n mukaan kymmenen vuoden kuluttua asuntotuotannontarve alkaa hiljalleen vähentyä. Tutkitun ajan lopulla, vuonna 2025 tarpeen lasketaan olevan noin 27 000 asuntoa vuodessa.

Asuntotuotannon tarpeen säilymistä nykyisellä tasolla voidaan pitää yllättävänä. Tuotannon trendi on ollut laskeva 1970-luvun puolivälistä alkaen, poikkeuksena 1990-luvun taitteen korkeasuhdanteen suuri tuotanto ja sitä seuranneen laman pieni tuotanto.

Suomen asuntotuotannon nykyinen taso, noin 6 asuntoa 1000 asukasta kohti on kansainvälisesti suuri. Monissa Länsi-Euroopan maissa vastaava taso on 3-4 asuntoa. Tästä on vedetty johtopäätös, että myös Suomessa tuotannon on vähennyttävä ja lähestyttävä Länsi-Euroopan tasoa. Tähänkin nähden tutkimuksen tulos on hämmentävä.

Asuinrakennusten perusparannustarve noin 1,8 mrd. euroa vuodessa

Asuinrakennusten perusparannustarpeen lasketaan vuoteen 2015 olevan keskimäärin 1,8 mrd. euroa vuodessa. Tarpeeseen kuuluvissa rakennuksissa on noin 60 000 asuntoa.

Tarve on selvässä kasvussa, sillä samoin perustein laskettuna edellisen kymmenvuotiskauden perusparannustarve oli 1,3 mrd. euroa vuodessa. Perusparannustarve lisääntyy edelleen aikajaksolla 2015 - 2025, mutta tarpeen kasvu hidastuu. Keskimääräinen vuositarve on tuolloin 1,9 mrd. euroa.

Sekä omakotitalojen että kerrostalojen perusparantamiseen tulisi tulevina vuosina sijoittaa 800 milj. euroa vuodessa, rivitaloissa tarve on 200 milj. euroa.

Omakoti- ja rivitaloissa perusparannustarve lisääntyy edelleen vuoden 2015 jälkeen. Kerrostaloissa tarpeen kasvu pysähtyy. Tämä johtuu siitä, että 1970-luvulla rakennetut suuret kerrostalomäärät arvioidaan tuolloin jo kertaalleen korjatuiksi.

Erillisten rakennusosien korjaustarve ajoittuu eri tavoin kuin kokonaisten rakennusten remontit. Esimerkiksi betonielementeistä rakennettujen julkisivujen korjaustarpeen lasketaan kaksinkertaistuvan 2010-luvulla tähän vuosikymmeneen verrattuna. Kasvu jatkuu samaa tahtia seuraavallakin vuosikymmenellä. Selvä käänne alaspäin näyttäisi tulevan vasta 2030-luvulla.

Poistuvien asuntojen korvaaminen lisää uusien tarvetta

Asuntojen tarpeesta viidennes aiheutuu väestönkasvusta, kolmannes väestörakenteen muutoksesta eli ikääntymisestä ja perherakenteen muuttumisesta. Nuorten itsenäistyminen ja omaan asuntoon siirtyminen selittää tarpeesta viidenneksen.

Asuntojen poistuma eli siirtyminen kokonaan pois asumiskäytöstä sekä varauman lisäys aiheuttavat aluksi tarpeesta neljänneksen. Tarkastelukauden loppua eli vuotta 2025 kohti poistuman ja varauman korvaaminen vaativat entistä enemmän asuntoja. Vuoden 2005 tarve 8 000 asuntoa kasvaa 12 000:een vuonna 2025.

Asumisväljyys kasvaa

Asuntopinta-ala on Suomessa vajaat 37 neliömetriä asukasta kohti. Asumisväljyys kasvaa tutkimuksen mukaan noin 45 neliömetriin vuonna 2025. Asumisväljyytemme on muihin kehittyneisiin maihin verrattuna pieni, vaikka meillä asuntojen määrä asukasta kohti onkin suuri. Asuntomme ovat pieniä ja kerrostaloasuntoja on paljon.

Asuntokuntiemme keskikoko on noin 2,1 asukasta. Se pienenee tarkastelukauden loppuun mennessä 1,9:ään.

Yhden henkilön asuntokuntien osuus kaikista asuntokunnista on noin 40 prosenttia. Vuonna 2025 sen lasketaan olevan 45 prosenttia. Myös kahden henkilön asuntokuntien osuus kasvaa.

Nykyisistä uusista asunnoista 40 prosentissa on enintään kaksi huonetta ja keittiö. Tutkimuksen mukaan näiden pienten asuntojen tarve vähenee puoleen nykyisestä. Isompia 3 - 4 huoneen ja keittiön asuntoja tarvitaan selvästi lisää.

Isompien asuntojen suuntaan siirtyminen paitsi tukee asumisväljyyden yleistä kehitystä, myös alkanutta suuntausta tuotantorakenteen muuttumisesta omakotitalojen suuntaan. Pientalon on monissa yhteyksissä todettu olevan myös toiveena suurella osalla asuntokunnista.

Tulokset käyvät ilmi VTT:n tekemästä Ympäristöministeriön ympäristöklusteriohjelmaan kuuluvasta tutkimuksesta. Siinä uusien asuntojen ja asuinrakennusten perusparantamisen tarve määriteltiin kahdella laskentamallilla. Mallit perustuvat väestömäärän ja sen ikärakenteen kehitykseen, muuttoliikkeeseen, väestön perheasemaan, asuntokuntien määrään, asuntokantaan ja sen ikärakenteeseen sekä asuntojen poistumaan ja asuntovarauman muutoksiin.

Lisätietoja:

VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka

Johtava tutkija Erkki Lehtinen
Puh. 020 722 3420
erkki.lehtinen@vtt.fi

Erikoistutkija Eero Nippala
Puh. 020 722 3425
eero.nippala@vtt.fi

Atk-suunnittelija Liisa Jaakkonen
Puh. 020 722 3449
liisa.jaakkonen@vtt.fi

Raportti: www.vtt.fi/rte/dms/pdf/2005/

kuvia: http://www.vtt.fi/vtt/uutta/2005/img/asunto/


Uutta | Uutiset 2005

VTT