VTT Uutta | Uutiset 2005

31.8.

VTT:n ja TEKin teknologiabarometri:

Suomi luisumassa tiedon alkutuottajaksi - kilpailukykymme vaarassa

VTT:n ja Tekniikan Akateemisten Liitto TEKin teknologiabarometrin tulokset osoittavat, että Suomi on tiedontuottajana vertailumaiden kärjessä, mutta uuden tiedon hyödyntäjänä häntäpäässä. Huolestuttavaa on tutkimus- ja tuotekehitysinvestointien väheneminen samanaikaisesti, kun muut maat lisäävät niitä.

Teknologiabarometrin edellinen mittaus puolitoista vuotta sitten osoitti, ettei Suomi olekaan tietoyhteiskuntakehityksen mallimaa. Teknologiabarometri perustuu yhteiskunnan kehitystä kuvaaviin malleihin, joissa kehitys nähdään siirtymisenä informaatioyhteiskunnasta tietoyhteiskunnan kautta tietämysyhteiskuntaan. Informaatioyhteiskuntaan liittyvissä mittareissa Suomi sijoittui erittäin korkealle. Siirryttäessä tietoyhteiskuntakehityksen seuraaviin kehitysvaiheisiin, tieto- ja tietämysyhteiskuntaa kuvaaviin mittareihin, maamme sijoitus heikkeni.

Teknologiabarometrin uuden mittaustuloksen valossa maamme asema ei tässä suhteessa ole parantunut. Pikemminkin Suomen rooli tiedon perustuottajana on voimistunut. Informaatioyhteiskuntamittaristolla mitattuna Suomi on nyt vertailumaiden ryhmän paras maa. Hieman kärjistäen voidaankin kysyä, onko Suomesta muodostumassa tietoyhteiskunnan alkutuottaja.

”Tulos osoittaa, että Suomen on toteutettava huippuyksikköpolitiikkaa entistä tiukemmin ja vastattava rohkeammin globalisaation vaatimiin muutoksiin”, yksikönjohtaja Pekka Pellinen TEKistä toteaa.

”Olisiko meidän aika siirtyä teollisesta tuotannosta tutkimus- ja tuotekehityspalvelujen myyjiksi?”, hän kysyy.

Informaatioyhteiskuntamittaristolla mitattuna Suomi on edelleen vertailumaiden ryhmän paras maa ja jopa edennyt. Informaatioyhteiskunnalla ymmärretään barometrissa yhteiskuntaa, jossa informaation tuottamisella, käsittelyllä, välittämisellä ja hyödyntämisellä on keskeinen rooli. Sen tavoitteiden saavuttamista mitataan mm. yleisillä investoinneilla koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen.

Erityisen huolestuttavaa on maamme tutkimus- ja kehitysinvestointien pienentyminen. Yritysten investointien määrä on laskenut vuodesta 2001 vuoteen 2004 Suomessa 5 prosenttia (laskettuna investointien osuutena bruttokansantuotteesta), kun ne muissa vertailumaissa ovat lisääntyneet keskimäärin 8 prosenttia.

Tietoyhteiskunta määritellään yhteiskunnaksi, jossa tieto ja osaaminen ovat sivistyksen perusta ja keskeisin tuotannontekijä. Teknologiabarometrissä informaatioyhteiskunnan siirtymistä tietoyhteiskunnaksi mitataan kehityspanosten kohdentumisella tieteellis-tekniseen osaamiseen , tieto- ja viestintäteknologioiden hyödyntämiseen sekä edellä mainittujen investointien vaikuttavuudella.

Tietoyhteiskunnan mittaristolla sijoitumme kolmanneksi Ruotsin ja Yhdysvaltojen jälkeen. Vertailu muihin maihin osoittaa myös, ettei Suomi suinkaan ole tietoyhteiskuntaa kuvaavan tieto- ja viestintäteknologioiden hyödyntämisen mallimaa. Sijoitumme tällä mittarilla Saksan jälkeen vasta toiseksi viimeiseksi.

Innovaatiot, teknologinen kehitys, talouden uudistuminen, avoimuus uusille ideoille sekä niiden aktiivinen hyödyntäminen ovat oleellinen osa tietämysyhteiskunnan arvomaailmaa ja kulttuuria. Suomi on jäänyt edelliseen mittaukseen verrattuna edelleen jälkeen tietämysyhteiskunnan mittarien mukaan ja on vertailumaiden joukossa keskitasoa. Olemme edelliseen mittauksen verrattuna menettäneet asemiamme uuden tiedon soveltamisessa ja erityisesti verkottuneisuudessa ja kansainvälisyydessä.

Teknologiabarometrin uudet tulokset osoittavat myös, että tekniikan ammattilaisten ja yritysten teknologiajohtajien käsitykset Suomen teknologian tasosta sekä maamme tieteen ja teknologisen tutkimuksen laadusta ovat muuttuneet negatiivisemmiksi viimeisen puolentoista vuoden aikana. Samalla ajatus tutkimusvarojen kohdentamisesta vain taloudellisesti parhaiten kannattaville ja hyödynnettäville tieteenaloille on voimistunut.

”Barometrin tulokset tuovat selvästi esiin tarpeen siirtyä sanoista tekoihin, Pellinen toteaa.

”Sijoitukset tutkimukseen ja tuotekehitykseen on kohdennettava nykyistä tarkemmin. Resurssien hajottaminen ei todellakaan kannata.” 

Pellisen mielestä Suomen kilpailukyvyn kannalta globaalissa taloudessa on oleellista hyödyntää uutta tietoa nimenomaan tutkimus- ja tuotekehitysvaiheessa.

”Käytännössä se tarkoittaa sitä, että meidän on kotimaisen teollisen tuotannon sijaan siirryttävä myös t&k-palvelujen myyjiksi. Tähän meidän on valjastettava hyvin toimiva t&k-infrastruktuurimmekin.”

Teknologiabarometri

Teknologiabarometri mittaa maamme teknistieteellisen osaamisen ja kehityksen tilaa. Se on taloudellisen suhdannebarometrin kaltainen mittari, joka kuvaa osaamisen kehitystä pitkällä aikavälillä. Siinä seurataan yhteiskunnan kehitysvaiheita informaatioyhteiskunnasta tietoyhteiskunnan kautta tietämysyhteiskuntaan. Se koostuu yhteensä 12 indikaattorista eli mittarista, joiden kokonaisuudesta muodostuu indeksinomainen tunnusluku mittamaan maamme kulloistakin teknologian tilaa.

Vertailumaat ovat Ruotsi, Tanska, Alankomaat, Saksa, Iso Britannia, Yhdysvallat ja Japani.

 Julkaisu osoitteessa www.tek.fi/tekbaro

 Lisätietoja

 VTT Teknologian tutkimus
Erikoistutkija Mika Naumanen
Puh. 020 722 4245

mika.naumanen@vtt.fi


Lisätietoja VTT:stä

Viestintäjohtaja Olli Ernvall
Puh. 020 722 6747
olli.ernvall@vtt.fi

 

 

 

 


 


Uutta | Uutiset 2005

VTT