 |
 |
 |
VTT kehitti mallin kasvihuonekaasupäästöjen
epävarmuuden arviointiin:
Suomen tulokset muiden maiden kasvihuonekaasupäästöjen raportoinnin mallina
VTT on kehittänyt mallin Suomen kasvihuonekaasujen päästöjen epävarmuuden
arvioimiseksi. Mallilla saatuja tuloksia käytetään Suomen kansallisessa
päästöjen raportoinnissa ja Suomea koskevaa tarkastelua käytetään
esimerkkinä vuonna 2006 julkaistavissa kansainvälisissä laskentaohjeissa,
joita kaikki maat ovat velvollisia noudattamaan kasvihuonekaasupäästöjen
raportoinnissaan.
VTT:n tutkija Suvi Monni arvioi 27. lokakuuta tarkastettavassa
väitöstutkimuksessaan yksittäisen maan vaikutusta ihmisen toiminnasta
aiheutuvaan ilmaston lämpenemiseen. Väitöskirjassa arvioidaan Suomen
kasvihuonekaasupäästöjen vaikutus maailmanlaajuiseen ilmastonmuutokseen
kahdesta eri näkökulmasta. Monni tarkastelee aihetta ensin maamme päästöistä
aiheutuvan lämmitysvaikutuksen eli säteilypakotteen kannalta.
Kasvihuonekaasujen pitkien viipymäaikojen vuoksi päästöjä tarkastellaan
vuodesta 1900 alkaen. Tulevaisuuden säteilypakotetta on arvioitu kolmessa
vuoteen 2100 ulottuvassa skenaariossa.
Toisena tutkimuskohteena väitöstyössä ovat Suomen nykyiset
kasvihuonekaasupäästöt hiilidioksidiekvivalenteiksi muunnettuina sekä näihin
päästöihin liittyvä epävarmuus. Päästöjen epävarmuus arvioitiin käyttäen
mittaustuloksia, kirjallisuutta ja asiantuntija-arvioita. Suomea koskevia
tuloksia käytetään esimerkkinä ensi vuonna julkaistavissa Hallitustenvälisen
Ilmastopaneelin (IPCC) laskentaohjeissa, joita kaikki maat velvoitetaan
noudattamaan.
Suomen päästöistä valtaosa koostuu polton hiilidioksidista, jonka päästö
voidaan arvioida melko tarkasti. Sen sijaan esimerkiksi maatalousmaiden
dityppioksidipäästöt, kaatopaikkojen metaanipäästöt sekä maatalousmaiden ja
metsien hiilivaraston muutoksen päästöt ja nielut aiheuttavat merkittävää
epävarmuutta kokonaispäästöihin.
Tulosten mukaan Suomen osuus globaalista vuoden 1990 säteilypakotteesta oli
alle kaksi promillea. Toisaalta Suomen osuus nykypäästöistä (0.2–0.3 %) on
suurempi kuin osuus säteilypakotteella mitatusta vaikutuksesta
ilmastonmuutokseen, sillä Suomen päästöhistoria on suhteellisen lyhyt
verrattuna muihin teollistuneisiin maihin. Vaikka Suomen osuus
ilmastonmuutoksesta onkin suhteellisen pieni, se on kuitenkin kaksin- tai
kolminkertainen verrattuna suomalaisten osuuteen koko maailman väestöstä.
Väitöskirjassa tarkastellaan myös erilaisten päästökauppavaihtoehtojen
epävarmuustekijöitä, jotka tulisi ottaa huomioon tulevissa
päästönrajoitussopimuksissa.
Monnin väitöskirja "Estimation of country contributions to the climate
change - viewpoints of radiative forcing and uncertainty of emissions"
tarkastetaan torstaina 27.10.2005 klo 12 Espoossa Teknillisen korkeakoulun
Konetekniikan osastolla (sali K216).
Väitöstutkimus:
http://www.vtt.fi/inf/pdf/publications/2005/P577.pdf
Lisätietoja:
Tutkija Suvi Monni
VTT Prosessit
Puh. 020 722 5075
suvi.monni@vtt.fi
Uutta | Uutiset 2005 |
