VTT Uutta | Uutiset 2000

7.1. Suomi palokuolematilastojen kärkimaita


Suomi on teollisuusmaista palokuolemien synkkiä maita. Useissa
teollisuusmaissa palokuolemat vähenevät koko ajan, Suomessa määrät pysyvät
samansuuruisina. Suomalaismiesten palokuoleman riski on erityisen suuri
verrattuna muihin maihin.

Suomessa palokuolemia on sattunut viimeisen 15 vuoden ajan saman verran,
kun suunta yleensä teollisuusmaissa on ollut vähenevä. Pohjoismaista Ruotsissa ja Norjassa palokuolemat ovat vähentyneet, sen sijaan Tanskassa
ne ovat viime aikoina lisääntyneet.

Suomi on palokuolemien määrissä teollisuusmaiden huippua Unkarin kanssa.
Miljoonaa asukasta kohti vuodessa Suomessa kuolee tulipalossa keskimäärin
19 henkilöä, Sveitsissä vain viisi. Entiset riskimaat Yhdysvallat, Kanada ja Iso-Britannia ovat määrätietoisin ponnistuksin alittaneet meidän tasomme
jo selvästi.

Suomessa kuolee tulipaloissa keskimäärin hieman alle sata henkilöä vuodessa. Miesten palokuolemat ovat maassamme noin nelinkertaiset naisten kuolemiin verrattuna. Suhde on merkittävästi suurempi kuin muissa meihin verrattavissa teollisuusmaissa. Miesten palokuolemien riski kasvaa tasaisesti koko aikuisiän, kun naisilla riski alkaa kohota voimakkaasti vasta eläkeiässä.

VTT:ssä on vertailtu tulipalojen aiheuttamaa henkilö- ja omaisuusriskiä Suomessa ja muutamissa teollisuusmaissa uusien toiminnallisten palosäädösten perusteiksi. Tutkimuksen tuloksena on määritetty palokuolematilastojen perusteella rajat suurten kohteiden henkilöturvallisuudelle sekä pelastushenkilöstön turvallisuudelle. Suurissa kohteissa, missä huomattava määrä ihmisiä voi joutua vaaraan samassa tulipalossa, paloturvallisuuden on oltava paljon tiukempaa kuin esimerkiksi asuinrakennuksissa. Göteborgin vuodentakainen diskopalo oli tästä ilmiöstä surullinen muistutus.

Tutkimuksen mukaan rakennusten toiminnallisella paloturvallisuussuunnittelulla, mikä kohdistuu yleensä suuriin rakennuksiin, ei voida olennaisesti parantaa maamme palokuolematilastoja. Useimmiten tulipalossa kuolee vain yksi henkilö kerrallaan. Palokuolemien kokonaismäärän vähentämiseen pakolliseksi tulevan palovaroittimenkin lisäksi tarvitaan vielä muita menetelmiä kuten valistusta, neuvontaa ja henkilökohtaistakin apua.

Palomiesten turvallisuus Suomessa on hyvä (keskimäärin yksi uhri joka viides vuosi) ja se on samalla tasolla kuin Britanniassa.

Toiminnallisen suunnittelun tavoiterajat Suomessa asettavat poliittiset päättäjät. Tutkijan näkökulma kansainvälisen vertailun perusteella on, ettei meillä ole varaa höllentää henkilöiden paloturvallisuutta nykytasosta. Uudet suuret, toiminnallisesti suunnitellut rakennukset  lisäävät erityisesti pelastushenkilöstön riskejä. Siksi tavoitteeksi olisi asetettava, ettei turmariski heidän työssään nousisi nykyisestään.

Lisätietoja: Olavi Keski-Rahkonen, VTT Rakennustekniikka,
puh. 020 722 4810.


Uutta | Uutiset 2000

VTT