 |
 |
 |
Suomi on teollisuusmaista palokuolemien synkkiä maita. Useissa
teollisuusmaissa palokuolemat vähenevät koko ajan, Suomessa määrät pysyvät
samansuuruisina. Suomalaismiesten palokuoleman riski on erityisen suuri
verrattuna muihin maihin.
Suomessa palokuolemia on sattunut viimeisen 15 vuoden ajan saman verran,
kun suunta yleensä teollisuusmaissa on ollut vähenevä. Pohjoismaista Ruotsissa ja
Norjassa palokuolemat ovat vähentyneet, sen sijaan Tanskassa
ne ovat viime aikoina lisääntyneet.
Suomi on palokuolemien määrissä teollisuusmaiden huippua Unkarin kanssa.
Miljoonaa asukasta kohti vuodessa Suomessa kuolee tulipalossa keskimäärin
19 henkilöä, Sveitsissä vain viisi. Entiset riskimaat Yhdysvallat, Kanada ja
Iso-Britannia ovat määrätietoisin ponnistuksin alittaneet meidän tasomme
jo selvästi.
Suomessa kuolee tulipaloissa keskimäärin hieman alle sata henkilöä vuodessa. Miesten
palokuolemat ovat maassamme noin nelinkertaiset naisten kuolemiin verrattuna. Suhde on
merkittävästi suurempi kuin muissa meihin verrattavissa teollisuusmaissa. Miesten
palokuolemien riski kasvaa tasaisesti koko aikuisiän, kun naisilla riski alkaa kohota
voimakkaasti vasta eläkeiässä.
VTT:ssä on vertailtu tulipalojen aiheuttamaa henkilö- ja omaisuusriskiä Suomessa ja
muutamissa teollisuusmaissa uusien toiminnallisten palosäädösten perusteiksi.
Tutkimuksen tuloksena on määritetty palokuolematilastojen perusteella rajat suurten
kohteiden henkilöturvallisuudelle sekä pelastushenkilöstön turvallisuudelle. Suurissa
kohteissa, missä huomattava määrä ihmisiä voi joutua vaaraan samassa tulipalossa,
paloturvallisuuden on oltava paljon tiukempaa kuin esimerkiksi asuinrakennuksissa.
Göteborgin vuodentakainen diskopalo oli tästä ilmiöstä surullinen muistutus.
Tutkimuksen mukaan rakennusten toiminnallisella paloturvallisuussuunnittelulla, mikä
kohdistuu yleensä suuriin rakennuksiin, ei voida olennaisesti parantaa maamme
palokuolematilastoja. Useimmiten tulipalossa kuolee vain yksi henkilö kerrallaan.
Palokuolemien kokonaismäärän vähentämiseen pakolliseksi tulevan palovaroittimenkin
lisäksi tarvitaan vielä muita menetelmiä kuten valistusta, neuvontaa ja
henkilökohtaistakin apua.
Palomiesten turvallisuus Suomessa on hyvä (keskimäärin yksi uhri joka viides vuosi) ja
se on samalla tasolla kuin Britanniassa.
Toiminnallisen suunnittelun tavoiterajat Suomessa asettavat poliittiset päättäjät.
Tutkijan näkökulma kansainvälisen vertailun perusteella on, ettei meillä ole varaa
höllentää henkilöiden paloturvallisuutta nykytasosta. Uudet suuret, toiminnallisesti
suunnitellut rakennukset lisäävät erityisesti pelastushenkilöstön riskejä.
Siksi tavoitteeksi olisi asetettava, ettei turmariski heidän työssään nousisi
nykyisestään.
Lisätietoja: Olavi Keski-Rahkonen, VTT
Rakennustekniikka,
puh. 020 722 4810.
Uutta | Uutiset 2000
|
