VTT Uutta | Uutiset2001

25.4. Puurakenteiden kestävyys maanjäristyksissä on etu viennissä


VTT selvittää puutalojen seismistä suunnittelua

Suomella on laaja hirsi-, puutalo- ja vaneriteollisuus, jolle avautuu uusia vientinäkymiä maanjäristysalueille. VTT selvittää parhaillaan, miten puurakennukset tulisi suunnitella, mitoittaa ja rakentaa oikein maanjäristysten kannalta. Seismisen suunnittelun omaksuminen suomalaisissa yrityksissä on välttämätöntä, jotta päästäisiin ajoissa mukaan maanjäristysalueille syntyviin markkinoihin.

Pohjois-Amerikan ja Japanin kokemusten perusteella puurakenteiset talot kestävät suuriakin maanjäristyksiä vähäisin vaurioin. Ihmishenkien menetyksiä tai loukkaantumisia tapahtuu harvoin. Monet uudet puurunkoiset talot ovat säilyneet ilman näkyviäkään pintavaurioita. Puutalon etuina ovat VTT:n mukaan vähäinen omapaino, sitkeät liitokset ja yleensä selväpiirteinen rakenneleikkaus. VTT:ssä on perehdytty seismisen rakennesuunnittelun perusteisiin jo viimeisen kolmen vuoden ajan.

Hyvä vahvistustapa maanjäristyksiä vastaan asuintaloissa on levyjäykistys vanerilevyllä. Tällöin jäykistys on sekä luja väsytyskuormien kannalta että myös muodonmuutoskykyinen. Myös hirsiseinä on hyvin toimiva rakenteeltaan maanjäristysten kannalta.

Maanjäristysten aiheuttamat vauriot liittyvät yleensä suunnittelu- ja rakennusvirheisiin, joissa jäykistys on osin puutteellinen tai ankkurointia perustuksiin ei ole riittävästi. Näin oli esimerkiksi Kobessa Japanissa 1995.

Nykyiset suunnittelumääräykset toimivat hyvin maanjäristysten varalta. Euroopan alueella käytössä oleva Eurocode 5, puurakenteiden suunnittelu, sekä käyttöön tuleva Eurocode 8, maanjäristyssuunnittelu, ovat nykyaikaisia suunnitteluohjeita ja näitä noudattamalla puutalot saadaan turvallisiksi myös seismisillä alueilla. Hyvät kokemukset sekä hyväksi todettu suunnittelu saattavat vaikuttaa siihen, että Etelä-Euroopassa, Turkissa, Japanissa ja muuallakin puurakentamiselle syntyy uutta kysyntää.

Lisätietoja: VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, Erikoistutkija Tomi Toratti, Puh. 020 722 4631 ja 050 555 3768, tomi.toratti@vtt.fi

Uutta | Uutiset2001

VTT