VTT Uutta | Uutiset2001

1.10. TIETO - TAITO -TUOTE
Uuden ajan tutkimusyhteistyötä


Innovatiivisesta perustutkimuksesta osaamisen kautta huipputuotteisiin

VTT Energian ja yliopiston yhteisprofessorin nimitystä juhlistava seminaari 1.10.2001

Mitä "uuden ajan tutkimusyhteistyö" käytännössä tarkoittaa, ja mikä
siinä poikkeaa aikaisemmasta? Mikä on tunnusomaista innovatiivisille,
uutta luoville tutkimusympäristöille, ja miksi ne ovat tärkeitä myös
teollisuussovellusten kannalta?

Näitä kysymyksiä pohdittiin VTT:n ja Jyväskylän yliopiston yhteisessä
iltapäiväseminaarissa sen johdosta, että VTT ja Jyväskylän yliopisto
ovat nimittäneet Markku Katajan 1.4.2001 alkaen yhteiseen
virtausdynamiikkaan ja sen teollisuussovelluksiin paneutuvaan
määräaikaiseen professuuriin. Tiivis tutkimuksellinen yhteistyö
Jyväskylän yliopisto ­ VTT Energia ­ teollisuus on täydentynyt
merkittäväksi metsäteollisuuden osaamiskeskittymäksi Jyväskylän
seudulla.

- Menestyminen kansainvälisessä kilpailussa vaatii tiivistä
verkottumista vahvojen osaajien kanssa. Luovien tutkimusympäristöjen
synty edellyttää kriittistä massaa, ydinosaamisen vahvistamista sekä
kytkeytymistä monipuolisiin rahoitusjärjestelmiin. VTT Energia on
Jyväskylän yliopistolle erinomainen kumppani, jonka kanssa
tutkimusyhteistyötä on tarkoitus laajentaa järjestelmällisesti,
seminaarin avannut rehtori Aino Sallinen linjasi.

Kilpailukyvyn nostamiseksi kansainväliselle tasolle VTT on
käynnistänyt neljä strategista teemaa: puhdas maailma, tulevaisuuden
tiedonsiirtoteknologiat, turvallisuus ja käyttövarmuus sekä älykkäät
tuotteet ja järjestelmät. - Osaamisen fokusoinnin lisäksi teemoilla
pyritään kehittämään aitoon yhteistyöhön perustuvaa,
organisaatiorakenteista riippumatonta toimintatapaa. Teemat käyvät
myös keinoksi, jolla fokusoidaan yhteistyötä strategisten kumppaneiden
kanssa, VTT:n pääjohtaja Erkki KM Leppävuori kertoi.

Leppävuoren mukaan vielä ei olla lähelläkään sitä pistettä, jonka
jälkeen julkisen sektorin ei kannata nostaa panostuksia
teknologiarahoitukseen. Rahoitusta tarvitaan aukottomasti koko
ketjussa, myös yliopistoissa.

- Yliopistolla on erityisen merkittävä rooli uusien resurssien
tarjoajana opinnäytetöiden ja VTT:lle tai teollisuuteen rekrytoitujen
tutkijoiden välityksellä.Myöskään Tekesin panosta alan tutkimuksen
edistämisessä ei voi unohtaa. Aikaansaatu erinomainen verkosto
Jyväskylässä osoittaa, että aitoon yhteistyöhön on mahdollista
päästä, Leppävuori iloitsi.

Uuden ajan tutkimusyhteistyö perustuu
työnjakoon ja joustavuuteen

Niin sanotut perinteiset "kypsät" teollisuudenalat eivät Markku
Katajan mukaan pitkään aikaan ole kovinkaan tarvinneet intensiivistä
tieteellistä perustutkimusta toimintansa välittömäksi tueksi. Tilanne
on nyt muuttumassa nopeasti, kun kilpailu kiristyy ja globalisoituu.
Ainoa järkevä tapa, jolla uusiin vattimuksiin voidaan reagoida, on
hänen mielestään yhteistyön tiivistäminen.

- Näen 'uuden ajan tutkimusyhteistyön' perustutkimuksesta
teollisuuteen toimintamallina, jossa kullakin on oma vakiintunut
tehtäväkenttänsä. Työnjako perustuu siihen, mitä kukin parhaiten osaa.
Uuden ajan tutkimusyhteistyö ei siis perustu samanlaistumiseen - se
perustuu nimenomaan erilaisuuden hyväksikäyttöön, Kataja painotti.

- Yhteistyö on myös pitkäaikaista ja joustavaa, ja se perustuu
todelliseen tarpeeseen. Siihen osallistuvat kulloinkin ne osapuolet,
joille siitä on hyötyä. Ihmisten ja tarvittaessa muidenkin resurssien
liikkuvuus rajapintojen (raja-alueiden) yli on tehty yksinkertaiseksi,
ja tällaista liikkumista todella tapahtuu. Onnistuessaan yhteistyö
synnyttää vahvan tutkimuskulttuurin ja -yhteisön, jonka piiristä
yritysten tarvitsema asiantuntemus löytyy nopeasti silloin kun sitä
tarvitaan, koska joka kerta ei tarvitse aloittaa tyhjästä. Toisaalta
tällainen yhteisö voi perustella olemassaolonsa myös akateemisesti. Se
myös kerää ja suodattaa tehokkaasti olemassa olevan ja uuden tiedon
maailmanlaajuisesti, ja soveltaa sitä paikallisiin tarpeisiin, hän
luonnehti.

- Jyväskylän yliopiston, VTT:n ja teollisuuden yhteistyöllä on saatu
aikaan tuloksia. Toivottavasti osaamme muodostaa tehokkaita
yhteisverkkoja ja luoda solmuttomia solmuja saadaksemme yhä enemmän
tuloksellista tulevaisuutta aikaan, alueen virtausosaamisen ja sen
soveltamisen kolmannen tukijalan Metso Paper Oy:n teknologiajohtaja
Mikko Karvinen toivoo.

Jyväskylän yliopiston fysiikan laitoksella virtausdynamiikan
tutkimukseen paneutuva ryhmä aloitti toimintansa 90-luvun alussa.
Nykyisin siihen kuuluu neljä professori- tai dosenttitason
senioritutkijaa ja puolisen tusinaa väitöskirjantekijää. Laitos on
perustanut virtauslaboratorion ja kehittänyt mittausmenetelmien
lisäksi laskennallista virtaustutkimusta sekä virtausongelmien
havainnollistamista mm.. tekotodellisuuslaboratorio Holvissa.

Teollisuutta palveleva virtaustutkimus on ollut VTT Energian
panostuskohteena vuodesta 1995 lähtien. Vuoden 2000 alusta kokeellinen
virtaustutkimus keskitettiin omaan tutkimusryhmäänsä Jyväskylään.
Tämän toiminnan volyymi on lähes 10 miljoonaa markkaa vuodessa.
Laskennallista virtaustutkimusta tehdään lisäksi useassa VTT Energian
tutkimusryhmässä, erityisesti Otaniemessä.

Lisätietoja: professori Markku Kataja, puh. (014) 260 2365 (JY), 020 722568 (VTT) tai 040 522 1044, markku.kataja@phys.jyu.fi

Uutta | Uutiset2001

VTT