|
Uutta | Uutiset20011.10.
TIETO - TAITO -TUOTE
|
 |
 |
 |
Innovatiivisesta perustutkimuksesta osaamisen kautta huipputuotteisiin VTT Energian ja yliopiston yhteisprofessorin nimitystä juhlistava seminaari 1.10.2001 Mitä "uuden ajan tutkimusyhteistyö" käytännössä tarkoittaa, ja mikä siinä poikkeaa aikaisemmasta? Mikä on tunnusomaista innovatiivisille, uutta luoville tutkimusympäristöille, ja miksi ne ovat tärkeitä myös teollisuussovellusten kannalta? Näitä kysymyksiä pohdittiin VTT:n ja Jyväskylän yliopiston yhteisessä iltapäiväseminaarissa sen johdosta, että VTT ja Jyväskylän yliopisto ovat nimittäneet Markku Katajan 1.4.2001 alkaen yhteiseen virtausdynamiikkaan ja sen teollisuussovelluksiin paneutuvaan määräaikaiseen professuuriin. Tiivis tutkimuksellinen yhteistyö Jyväskylän yliopisto VTT Energia teollisuus on täydentynyt merkittäväksi metsäteollisuuden osaamiskeskittymäksi Jyväskylän seudulla. - Menestyminen kansainvälisessä kilpailussa vaatii tiivistä verkottumista vahvojen osaajien kanssa. Luovien tutkimusympäristöjen synty edellyttää kriittistä massaa, ydinosaamisen vahvistamista sekä kytkeytymistä monipuolisiin rahoitusjärjestelmiin. VTT Energia on Jyväskylän yliopistolle erinomainen kumppani, jonka kanssa tutkimusyhteistyötä on tarkoitus laajentaa järjestelmällisesti, seminaarin avannut rehtori Aino Sallinen linjasi. Kilpailukyvyn nostamiseksi kansainväliselle tasolle VTT on käynnistänyt neljä strategista teemaa: puhdas maailma, tulevaisuuden tiedonsiirtoteknologiat, turvallisuus ja käyttövarmuus sekä älykkäät tuotteet ja järjestelmät. - Osaamisen fokusoinnin lisäksi teemoilla pyritään kehittämään aitoon yhteistyöhön perustuvaa, organisaatiorakenteista riippumatonta toimintatapaa. Teemat käyvät myös keinoksi, jolla fokusoidaan yhteistyötä strategisten kumppaneiden kanssa, VTT:n pääjohtaja Erkki KM Leppävuori kertoi. Leppävuoren mukaan vielä ei olla lähelläkään sitä pistettä, jonka jälkeen julkisen sektorin ei kannata nostaa panostuksia teknologiarahoitukseen. Rahoitusta tarvitaan aukottomasti koko ketjussa, myös yliopistoissa. - Yliopistolla on erityisen merkittävä rooli uusien resurssien tarjoajana opinnäytetöiden ja VTT:lle tai teollisuuteen rekrytoitujen tutkijoiden välityksellä.Myöskään Tekesin panosta alan tutkimuksen edistämisessä ei voi unohtaa. Aikaansaatu erinomainen verkosto Jyväskylässä osoittaa, että aitoon yhteistyöhön on mahdollista päästä, Leppävuori iloitsi. Uuden ajan tutkimusyhteistyö perustuu työnjakoon ja joustavuuteen Niin sanotut perinteiset "kypsät" teollisuudenalat eivät Markku Katajan mukaan pitkään aikaan ole kovinkaan tarvinneet intensiivistä tieteellistä perustutkimusta toimintansa välittömäksi tueksi. Tilanne on nyt muuttumassa nopeasti, kun kilpailu kiristyy ja globalisoituu. Ainoa järkevä tapa, jolla uusiin vattimuksiin voidaan reagoida, on hänen mielestään yhteistyön tiivistäminen. - Näen 'uuden ajan tutkimusyhteistyön' perustutkimuksesta teollisuuteen toimintamallina, jossa kullakin on oma vakiintunut tehtäväkenttänsä. Työnjako perustuu siihen, mitä kukin parhaiten osaa. Uuden ajan tutkimusyhteistyö ei siis perustu samanlaistumiseen - se perustuu nimenomaan erilaisuuden hyväksikäyttöön, Kataja painotti. - Yhteistyö on myös pitkäaikaista ja joustavaa, ja se perustuu todelliseen tarpeeseen. Siihen osallistuvat kulloinkin ne osapuolet, joille siitä on hyötyä. Ihmisten ja tarvittaessa muidenkin resurssien liikkuvuus rajapintojen (raja-alueiden) yli on tehty yksinkertaiseksi, ja tällaista liikkumista todella tapahtuu. Onnistuessaan yhteistyö synnyttää vahvan tutkimuskulttuurin ja -yhteisön, jonka piiristä yritysten tarvitsema asiantuntemus löytyy nopeasti silloin kun sitä tarvitaan, koska joka kerta ei tarvitse aloittaa tyhjästä. Toisaalta tällainen yhteisö voi perustella olemassaolonsa myös akateemisesti. Se myös kerää ja suodattaa tehokkaasti olemassa olevan ja uuden tiedon maailmanlaajuisesti, ja soveltaa sitä paikallisiin tarpeisiin, hän luonnehti. - Jyväskylän yliopiston, VTT:n ja teollisuuden yhteistyöllä on saatu aikaan tuloksia. Toivottavasti osaamme muodostaa tehokkaita yhteisverkkoja ja luoda solmuttomia solmuja saadaksemme yhä enemmän tuloksellista tulevaisuutta aikaan, alueen virtausosaamisen ja sen soveltamisen kolmannen tukijalan Metso Paper Oy:n teknologiajohtaja Mikko Karvinen toivoo. Jyväskylän yliopiston fysiikan laitoksella virtausdynamiikan tutkimukseen paneutuva ryhmä aloitti toimintansa 90-luvun alussa. Nykyisin siihen kuuluu neljä professori- tai dosenttitason senioritutkijaa ja puolisen tusinaa väitöskirjantekijää. Laitos on perustanut virtauslaboratorion ja kehittänyt mittausmenetelmien lisäksi laskennallista virtaustutkimusta sekä virtausongelmien havainnollistamista mm.. tekotodellisuuslaboratorio Holvissa. Teollisuutta palveleva virtaustutkimus on ollut VTT Energian panostuskohteena vuodesta 1995 lähtien. Vuoden 2000 alusta kokeellinen virtaustutkimus keskitettiin omaan tutkimusryhmäänsä Jyväskylään. Tämän toiminnan volyymi on lähes 10 miljoonaa markkaa vuodessa. Laskennallista virtaustutkimusta tehdään lisäksi useassa VTT Energian tutkimusryhmässä, erityisesti Otaniemessä. Lisätietoja: professori Markku Kataja, puh. (014) 260 2365 (JY), 020 722568 (VTT) tai 040 522 1044, markku.kataja@phys.jyu.fi |
