VTT Uutta | Uutiset2001

20.11. Lämmityksen ja jäähdytyksen matalalämpötilajärjestelmät


Kohti joustavaa ja kestävän kehityksen rakentamista

Matalalämpötilajärjestelmä tarjoaa monipuoliset ja joustavat mahdollisuudet toteuttaa rakennuksen lämmitys tai jäähdytys energiatehokkaasti ja kestävän kehityksen periaatteella. VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka vetää kansainvälistä matalalämpötilajärjestelmien tutkimusohjelmaa. Hankkeen suomalaisia esimerkkikohteita esitellään TalTek-messuilla 22.11.2001 järjestettävässä seminaarissa.

Matalalämpötilajärjestelmän etuja ovat muunneltavuus erilaisiin rakennuskohteisiin sekä monipuoliset mahdollisuudet energialähteen valinnassa. Järjestelmä soveltuu erinomaisesti uusiutuvien energialähteiden hyödyntämiseen. Joustavan järjestelmän valttina onkin, että suunnitteluvaiheessa valittu energialähde voidaan myöhemmin kohtuullisin kustannuksin vaihtaa esimerkiksi öljystä maalämpöön tai ottaa lisäksi käyttöön aurinkolämpö. Matalalämpötilajärjestelmien avulla voidaan tehostaa rakennusten energiankäyttöä sekä säästää energiaa.

Matalalämpötilajärjestelmässä lämmönsiirtoaineen lämpötila on lähellä huoneen lämpötilaa lämmitettäessä hieman kuumempaa ja jäähdytettäessä vähän viileämpää kuin tavoiteltava huonelämpötila. Yleensä lämpö tai kylmä jaetaan ilman mukana tai nestekiertoisilla järjestelmillä. Sama järjestelmä sopii usein sekä lämmitykseen että jäähdytykseen.

Hyvä suunnittelu ja huolellinen toteutus ovat luonnolliset edellytykset tarkoituksenmukaisesti toimivalle talotekniselle järjestelmälle. Elinkaarikustannuksiltaan matalalämpötilajärjestelmät ovat samalla tasolla perinteisten järjestelmien kanssa, vaikka alkuinvestointi saattaa olla jonkin verran korkeampi. Edut näkyvät energiatehokkuudessa sekä joustavuudessa energialähteen valinnan osalta.

Terveellinen, optimoitu, ympäristöystävällinen

Käytössä matalan lämpötilan järjestelmä näkyy terveellisenä ja viihtyisänä sisäilmastona sekä optimoituna energiankäyttönä. Kohteissa pystytään hyödyntämään erilaisia ilmaisenergioita, kuten poistoilman sisältämää lämpöä tai esimerkiksi auringon ja maan lämpöä.

Esimerkiksi uusitussa AaltoAlvari-vesiliikuntakeskuksessa Jyväskylässä ABB Installaatiot Oy:n toimittaman ThermoNet-järjestelmän ansiosta lämmitysenergian kulutus on laskenut viidenneksellä ja samalla sisäolosuhteet ovat parantuneet merkittävästi. Saman teknologian toinen sovellus Lahden Sibeliustalossa sisältää useita innovaatioita, joista merkittävin on Lahden Energian kanssa rakennettu kaukokylmäjärjestelmä. Lisäksi järjestelmästä poistettava lämpö siirretään talteen kaukolämmön paluupuolelle muualla hyödynnettäväksi.

Nykyaikainen teknologia edistää tehokasta energian käyttöä. Esimerkiksi Are Oy:n kehittämän Are Sensus -järjestelmän säätö perustuu mitattuihin huonelämpötiloihin ja läsnäoloantureihin. Näin varmistetaan, että huoneita lämmitetään, jäähdytetään ja valaistaan vain todelliseen tarpeeseen. Ilmaisenergiat hyödynnetään vapaajähdytyksen ja lämmöntalteenoton avulla. Järjestelmä on käytössä Jyväskylässä toimisto- ja liiketiloiksi peruskorjatussa Blomstedtin hallissa.

Asuinrakennuksista ekologinen matalalämpötilajärjestelmän malli on kurikkalainen Kärrykartanon rivitalokiinteistö. Kärrykartanossa on suomalaisen Shield Oy:n kehittämä Hot&Cold-järjestelmä, joka koostuu aurinkokeräimistä, kallioperän lämpökaivoista sekä lämpöpumpuista. Lämpö jaetaan huoneistoihin lattialämmityksen avulla. Kurikassa tehtyjen mittausten mukaan kallioperä sopii erinomaisesti matalan lämpötilatason energiavarastoksi.

Kansainvälistä tutkimusta VTT:n johdolla

Matalalämpötilajärjestelmiä tutkitaan ja kehitetään kansainvälisessä LowEx-energiatutkimusohjelmassa. Se kuuluu IEA:n (International Energy Agency) Rakennusten ja yhdyskuntien energiansäästöohjelmaan. Hankkeessa on mukana kymmenen maata ympäri maailmaa. Suomen osallistumista hankkeeseen ohjaa teollisuusjäsenistä koostuva johtoryhmä. VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka luotsaa vuonna 2000 alkanutta nelivuotista ohjelmaa. Tutkimustyön koordinointia rahoittavat Tekes ja hankkeeseen osallistuvat yritykset.

Lisätietoja: VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, tutkija Mia Leskinen, puh. 020 722 6947, mia.leskinen@vtt.fi

Uutta | Uutiset2001

VTT