 |
 |
 |
Kohti joustavaa ja kestävän kehityksen rakentamistaMatalalämpötilajärjestelmä
tarjoaa monipuoliset ja joustavat mahdollisuudet toteuttaa rakennuksen lämmitys tai
jäähdytys energiatehokkaasti ja kestävän kehityksen periaatteella. VTT Rakennus- ja
yhdyskuntatekniikka vetää kansainvälistä matalalämpötilajärjestelmien
tutkimusohjelmaa. Hankkeen suomalaisia esimerkkikohteita esitellään TalTek-messuilla
22.11.2001 järjestettävässä seminaarissa.
Matalalämpötilajärjestelmän etuja ovat muunneltavuus erilaisiin rakennuskohteisiin
sekä monipuoliset mahdollisuudet energialähteen valinnassa. Järjestelmä soveltuu
erinomaisesti uusiutuvien energialähteiden hyödyntämiseen. Joustavan järjestelmän
valttina onkin, että suunnitteluvaiheessa valittu energialähde voidaan myöhemmin
kohtuullisin kustannuksin vaihtaa esimerkiksi öljystä maalämpöön tai ottaa lisäksi
käyttöön aurinkolämpö. Matalalämpötilajärjestelmien avulla voidaan tehostaa
rakennusten energiankäyttöä sekä säästää energiaa.
Matalalämpötilajärjestelmässä lämmönsiirtoaineen lämpötila on lähellä huoneen
lämpötilaa lämmitettäessä hieman kuumempaa ja jäähdytettäessä vähän
viileämpää kuin tavoiteltava huonelämpötila. Yleensä lämpö tai kylmä jaetaan
ilman mukana tai nestekiertoisilla järjestelmillä. Sama järjestelmä sopii usein sekä
lämmitykseen että jäähdytykseen.
Hyvä suunnittelu ja huolellinen toteutus ovat luonnolliset edellytykset
tarkoituksenmukaisesti toimivalle talotekniselle järjestelmälle.
Elinkaarikustannuksiltaan matalalämpötilajärjestelmät ovat samalla tasolla
perinteisten järjestelmien kanssa, vaikka alkuinvestointi saattaa olla jonkin verran
korkeampi. Edut näkyvät energiatehokkuudessa sekä joustavuudessa energialähteen
valinnan osalta.
Terveellinen, optimoitu, ympäristöystävällinen
Käytössä matalan lämpötilan järjestelmä näkyy terveellisenä ja viihtyisänä
sisäilmastona sekä optimoituna energiankäyttönä. Kohteissa pystytään
hyödyntämään erilaisia ilmaisenergioita, kuten poistoilman sisältämää lämpöä
tai esimerkiksi auringon ja maan lämpöä.
Esimerkiksi uusitussa AaltoAlvari-vesiliikuntakeskuksessa Jyväskylässä ABB
Installaatiot Oy:n toimittaman ThermoNet-järjestelmän ansiosta lämmitysenergian kulutus
on laskenut viidenneksellä ja samalla sisäolosuhteet ovat parantuneet merkittävästi.
Saman teknologian toinen sovellus Lahden Sibeliustalossa sisältää useita innovaatioita,
joista merkittävin on Lahden Energian kanssa rakennettu kaukokylmäjärjestelmä.
Lisäksi järjestelmästä poistettava lämpö siirretään talteen kaukolämmön
paluupuolelle muualla hyödynnettäväksi.
Nykyaikainen teknologia edistää tehokasta energian käyttöä. Esimerkiksi Are Oy:n
kehittämän Are Sensus -järjestelmän säätö perustuu mitattuihin huonelämpötiloihin
ja läsnäoloantureihin. Näin varmistetaan, että huoneita lämmitetään,
jäähdytetään ja valaistaan vain todelliseen tarpeeseen. Ilmaisenergiat hyödynnetään
vapaajähdytyksen ja lämmöntalteenoton avulla. Järjestelmä on käytössä
Jyväskylässä toimisto- ja liiketiloiksi peruskorjatussa Blomstedtin hallissa.
Asuinrakennuksista ekologinen matalalämpötilajärjestelmän malli on kurikkalainen
Kärrykartanon rivitalokiinteistö. Kärrykartanossa on suomalaisen Shield Oy:n
kehittämä Hot&Cold-järjestelmä, joka koostuu aurinkokeräimistä, kallioperän
lämpökaivoista sekä lämpöpumpuista. Lämpö jaetaan huoneistoihin lattialämmityksen
avulla. Kurikassa tehtyjen mittausten mukaan kallioperä sopii erinomaisesti matalan
lämpötilatason energiavarastoksi.
Kansainvälistä tutkimusta VTT:n johdolla
Matalalämpötilajärjestelmiä tutkitaan ja kehitetään kansainvälisessä
LowEx-energiatutkimusohjelmassa. Se kuuluu IEA:n (International Energy Agency) Rakennusten
ja yhdyskuntien energiansäästöohjelmaan. Hankkeessa on mukana kymmenen maata ympäri
maailmaa. Suomen osallistumista hankkeeseen ohjaa teollisuusjäsenistä koostuva
johtoryhmä. VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka luotsaa vuonna 2000 alkanutta
nelivuotista ohjelmaa. Tutkimustyön koordinointia rahoittavat Tekes ja hankkeeseen
osallistuvat yritykset.
Lisätietoja: VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, tutkija Mia Leskinen, puh. 020 722
6947, mia.leskinen@vtt.fi
Uutta | Uutiset2001 |