VTT Uutta | Uutiset2001

3.12. VTT:n energiavisio viestii: Teknologiapanostus on edullisin tie energiapolitiikan tavoitteisiin


energyvisions2030.jpg (13241 bytes)VTT on luodannut Energy Visions 2030 for Finland -kirjassa, millainen Suomen energiajärjestelmä olisi vuonna 2030 ja mitä vaikutuksia kolmella erilaisella tulevaisuuden skenaariolla olisi yhteiskunnan kannalta. Johtopäätöksenä on, että energiapolitiikan tavoitteet ja ympäristöhyödyt saavutetaan edullisimmin panostamalla teknologian kehitykseen. Näin parannetaan myös energiateknologian vientimahdollisuuksia.

Yli kaksikymmentä VTT:n asiantuntijaa on ollut mukana pohtimassa, miltä Suomen energiainfrastruktuuri voisi näyttää vuonna 2030. Energy Visions 2030 for Finland -kirjassa tarkastellaan erityisesti Suomelle ja Suomen viennille tärkeiden energiateknologioiden kehitysmahdollisuuksia sekä eri sektoreiden, kuten metsäteollisuuden energiatarpeiden muutoksia. Kirja on jatkoa vuonna 1999 julkaistulle Energia Suomessa – Tekniikka, talous ja ympäristövaikutukset -teokselle. "Katsaus on kirjoitettu englanniksi, koska uskomme, että myös kansainväliset lukijat ovat kiinnostuneita Suomessa käytössä ja kehitteillä olevista teknisistä ratkaisuista. Suomalaiset ovat edelläkävijöitä esimerkiksi seospolttoon, kaasutukseen, nestemäisiin biopolttoaineisiin sekä sähkön ja lämmön yhteistuotantoon perustuvien ratkaisujen kehitystyössä", VTT Energian tutkimusjohtaja Mikko Kara sanoo.

Suuria maailmanlaajuisia energiatalouden haasteita ovat energiankulutuksen kasvun hillitseminen, ympäristövaikutusten vähentäminen ja energiamarkkinoiden vapautuminen. ”Primäärienergian lähteet keskittyvät yhä harvempiin maihin. Eurooppa ja USA ovat lisääntyvässä määrin riippuvaisia muista fossiilisia polttoaineita tuottavista alueista. Tämä aiheuttaa maailmanlaajuisten energiamarkkinoiden liikehdintää, ja pitkällä aikavälillä globaalit energiamarkkinat suuntaavat uusiin energiaratkaisuihin”, Kara arvioi.

Koko energiataloutta koskeva tarkastelu on tiivistetty kirjassa kolmeen skenaarioon: Kioton perusskenaarioon, voimakkaan energiansäästön skenaarioon ja vahvaan teknologiseen kehitykseen perustuvaan skenaarioon. Kioto-skenaariossa tyydytään vain Kioton sopimuksen mukaisiin kasvihuonekaasujen päästötavoitteisiin, kun taas kahdessa muussa skenaariossa kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään 20 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Säästöskenaariossa ohjataan voimakkain verotuksellisin toimenpitein energian säästämiseen. Teknologiaskenaariossa panostetaan voimakkaasti tutkimukseen ja kehitystyöhön, mikä alentaa merkittävästi uusien tekniikoiden kustannuksia. Tämä mahdollistaa uusiutuvien energiamuotojen ja energiaa tehokkaasti käyttävien teknologioiden tulon sekä kotimaisille että vientimarkkinoille.

VTT:n mukaan ydinvoiman rooli merkittävänä CO2-neutraalina energialähteenä voi jatkua, jos suuri yleisö ja päättäjät hyväksyvät sen. Kioton perusskenaariossa Suomeen ei rakenneta lisää ydinvoimaa. Energiansäästön skenaariossa yksi uusi ydinvoimala aloittaa toimintansa vuonna 2015, teknologiaskenaariossa jo 2010. Lisäksi teknologiaskenaariossa pienempiä ydinvoimayksiköitä voidaan rakentaa modulaarisesti vuodesta 2020 lähtien.

Näissä skenaarioissa maakaasun käyttö ei pidemmällä aikavälillä kasva nousevien hintojen vuoksi ja myös osittain siksi, että uusiutuviin energialähteisiin perustuvien teknologioiden kilpailukyky kehittyy nopeasti. Suuret fossiilisia polttoaineita käyttävät voimalaitokset pysyvät kuitenkin maailmanlaajuisen sähköntuotannon selkärankana. Teknologinen kehitys, jossa suomalainen teollisuus on mukana, auttaa parantamaan näidenkin taloudellisuutta ja vähentämään ympäristövaikutuksia.

Teknologialla uusiutuvat energiamuodot kilpailukykyiseksi

Bioenergian käyttö kasvaa voimakkaasti kaikissa skenaariossa, jopa yli 50 % nykytasolta. VTT arvioi, että merituulipuistoja rakentamalla tuulivoiman osuus voi nousta 10 %:iin Suomen sähköntuotannosta vuoteen 2030 mennessä. Kotimaisten energialähteiden käytön lisääntymisen seurauksena energiahuollon omavaraisuus kasvaa.

Bioenergia on VTT:n mukaan keskeinen osa Suomen tulevaisuuden energiaratkaisua. Bioenergiaosaaminen tarjoaa suomalaisille yrityksille myös hyviä mahdollisuuksia vientimarkkinoilla. Keskeisiä bioenergian käyttöä edistäviä teknologioita ovat puu- ja jätepolttoaineiden sekä mustalipeän kaasutus, kehittyneet pienpoltto- ja kattilatekniikat kotimaisille polttoaineille sekä pyrolyysiöljyn ja muiden biopolttoaineiden tuotanto. Suomen vahva informaatio- ja tietoliikennetekniikan osaaminen auttaa kehittämään laitosten käyttöön ja verkkoon liitynnälle ratkaisuja, jotka mahdollistavat hajautetun sähkön ja lämmön yhteistuotannon entistä pienemmässä kokoluokassa. Urban Mill -konseptilla voidaan edullisesti yhdistää yhdyskunnan ja kierrätyspaperitehtaan sähkön ja lämmön tuotanto sekä kiinteiden jätteiden hyötykäyttö kierrätykseen ja energiaksi.

Energian käyttö tehostuu – energiaa säästyy

"Energian käyttö tulee tehostumaan merkittävästi tarkastellulla aikavälillä", Kara vakuuttaa. Tähän vaikuttavat mm. teknologiapanostuksilla saavutettava mekaanisen massan valmistuksen ominaisenergiankulutuksen merkittävä aleneminen, energiatehokkaat talotekniikat ja monet muut teollisuuden, palvelujen ja kotitalouksien energiankulutusta tehostavat tekniikat. Liikenteessä uusien teknologioiden, kuten hybridiautojen sekä metanoli- ja vetykäyttöisten polttokennoautojen, osuus voi tulla merkittäväksi jo vuonna 2020, jolloin liikenteen energiakulutus kääntyy selvään laskuun. Sähkön siirrossa ja jakelussa pystytään uusien teknologioiden avulla säilyttämään ja jopa parantamaan ikääntyvän sähköverkon luotettavuutta ja sähkön laatua.

Kirjan tulosten mukaan ympäristötavoitteiden saavuttamisesta ja muista energiapolitiikan tavoitteista yhteiskunnalle aiheutuvat kustannukset ovat selvästi alhaisimmat teknologiaskenaariossa, mutta tämän tilanteen saavuttaminen vaatii merkittävää ja pitkäjänteistä panostusta teknologian kehitykseen ja kaupallistamiseen.

Lisätietoja: VTT Energia, Tutkimusjohtaja Mikko Kara, Puh. 020 722 5080, mikko.kara@vtt.fi

Kuva- ja muuta materiaalia aiheesta

Uutta | Uutiset2001

VTT