VTT Uutta | Uutiset 2002

Pääjohtaja Erkki KM Leppävuoren puhe VTT:n 60-vuotisjuhlassa Tampereella 11. helmikuuta 2002


VTT juhlistaa 60-vuotisjuhlavuottaan tänään Tampereella, jossa VTT on toiminut jo 35 vuotta. Pääjohtaja Erkki KM Leppävuoren juhlapuhe on luettavissa kokonaisuudessaan Uutiskanavalla.

Julkaisuvapaa 11. helmikuuta 2002 kello 14.00


OSAAMINEN RATKAISEE

Arvoisat kutsuvieraat, hyvät ystävät!

VTT:llä on hyvä syy juhlistaa 60-vuotisjuhlavuottaan Tampereella. VTT:llä ja Tampereella on paljon yhteistä. Teknologia ja edelläkävijyys yhdistävät. Jos katsoo lähimenneisyyteen, voi vain todeta, että Tampere ansaitsee erityisaseman ja erityismaininnan teknologiakaupunkina. Juuri Tampere toimi edelläkävijänä, kun rakas isänmaamme lähti teollistumaan. Ensimmäiset suurteollisuuden työpaikat, joista kasvoi teollinen Suomi, luotiin juuri Tampereella. Teknisestä edelläkävijyydestä ja ennakkoluulottomuudesta viesti jo esimerkiksi se, että Suomen ensimmäiset katulamput otettiin käyttöön juuri Tampereella vuonna 1888.

VTT:n on ollut hyvä tehdä yhteistyötä ja tuoda teknologista osaamista kaupunkiin, joka on kasvanut teollisen ja teknologisen ennakkoluulottomuuden ilmapiirissä. VTT on toiminut Tampereella vuodesta 1967. Tutkimuskeskuksena VTT on kasvanut ja monipuolistunut hyvässä yhteistyössä kaupungin, asiakkaidensa, alan muiden tutkimusorganisaatioiden, Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen korkeakoulun kanssa. Merkittävä uusi yhteistyön kohde on e-Tampere-ohjelma, jossa yhdessä pyrimme edistämään langattomien palvelujen yritystoimintaa.

VTT on, ja haluaa jatkossakin olla, vahva myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella, paikoissa, joissa on mahdollisuudet yhdistää elinkeinoelämän ja vahvojen tutkimusorganisaatioiden osaaminen tehokkaasti ja lisäarvoa tuottaen. Tampereen vahvasta asemasta VTT-konsernin osaamisportfoliossa on osoituksena se, että juuri tämän vuoden alussa VTT Automaation ja VTT Valmistustekniikan yhdistyessä syntyi yksi VTT:n suurimmista tutkimusyksiköistä, VTT Tuotteet ja tuotanto, joka ilmoittaa kotipaikakseen Tampereen. Myös VTT Kemiantekniikan ja VTT Energian yhdistymisestä syntyneellä VTT Prosessit -yksiköllä, samoin kuin VTT Tietotekniikalla, on vahvaa osaamista Tampereella.

Teknologian osaamista tulee Suomessa kehittää laaja-alaisesti ja alueellisesti. Aina tulee kuitenkin ottaa huomioon resurssikysymykset, jotta voitaisiin mahdollisimman tehokkaasti kasvattaa korkean teknologian osaamista ja kilpailukykyä myös maakuntatasolla. VTT on yhdessä alueellisten innovaatioverkostojen kanssa viimeaikoina määrätietoisesti pyrkinyt edistämään uusien korkean teknologian osaamiskeskuksien syntyä eri puolelle Suomea.

Tampereen lisäksi voidaan esimerkkinä VTT:n alueellisesta yhteistyöstä mainita mm. aktiivisen kehitystyön Oulun Yliopiston ja Raahessa sijaitsevan Oulun seudun ammattikorkeakoulun kanssa. Tämän yhteistyön tuloksena on syntynyt uusi teknologiakeskus ja vahvaa alueellista osaamista informaatioteknologian alueella.

VTT on osallistunut myös Hämeenlinnan ohutlevyosaamiskeskuksen perustamiseen yhdessä paikallisten yritysten, Hämeen Ammattikorkeakoulun ja Hämeenlinnan kaupungin kanssa. Kaakkois-Suomen teknologiakeskuksen toiminnan tuloksena synnytettiin "Tulevaisuuden tehdas" -projekti, jossa VTT:n ja Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun osaamiseen ja laitteistoon perustuen luotiin Suomen johtava sädetyöstöön keskittyvä yksikkö. Tämän lisäksi VTT on perustanut sähköteknisten tuotteiden tutkimukseen keskittyvän yksikön Vaasaan. Varkauteen, Jämsän alueen osaamiskeskuksen yhteyteen, erillisen elinkeinoelämää ja asiakkaita palvelevan asiakaspisteen sekä tämän vuoden alussa VTT perusti biotekniikan tutkimusryhmän Turkuun yhteistyössä paikallisen lääketeollisuuden, Turun Yliopiston sekä Åbo Akademin kanssa. VTT:n lisääntynyt alueellinen toiminta eri puolilla Suomea tuottaa parhaiten tulosta silloin, kun tutkimus- ja kehitystoimintaa voidaan luoda yhteistyössä elinkeinoelämän ja verkottumalla esimerkiksi paikallisten korkeakoulujen kanssa. Näin alueellisesta tutkimustoiminnasta syntyneitä tuloksia voidaan siirtää tehokkaasti esim. pk-teollisuuden käyttöön.

Laaja-alaisesta ja laajapohjaisesta teknologiaosaamisesta syntyy myös tulosta. Ei ainoastaan siten, että maamme yritysten ja elinkeinoelämän kilpailukyky paranee maailmanmarkkinoilla, uusia työpaikkoja syntyy ja Suomi menestyy vaan myös siten, että suomalainen osaaminen näkyy ja se tunnustetaan myös kansainvälisissä teknologista kilpailukykyä ja tehokkuutta arvioivissa tutkimuksissa. VTT:n osaamisesta hyötyy koko Suomi.

Myös suomalaiset uskovat tutkimukseen, teknologiaan ja teknologian vaikutukseen menestyksen luojana. Oli rohkaisevaa lukea Tieteen Tiedotus ry:n julkaisemaa viimeistä vuoden 2001 Suomalaisen Tiedebarometrin raporttia, jossa todettiin, että

- suomalaisilla on erittäin vakaa luottamus ja positiivinen suhtautuminen tieteeseen ja siihen liittyvään innovaatiojärjestelmään ja

- että VTT rankattiin luotettavuudessa neljänneksi poliisin, armeijan ja yliopistojen jälkeen.
Suomalainen uskoo siis teknologiaan, innovaation ja osaamiseen kilpailutekijöinä.

Liekö seurausta systemaattisesta ja pitkäjänteisestä panostamisesta teknologiaan ja sen järjestelmälliseen kehittämiseen yhdessä koulutusjärjestelmien ja elinkeinoelämän kanssa, että Suomi monissa eri kansainvälisissä "osaamisen, kilpailukyvyn ja teknologian" kauneuskilpailuissa on noussut mitalisijoille.

Kuten pääministeri Lipponen VTT:n juhlassa 16. tammikuuta viisaasti totesi, ei Suomen sijoittuminen näissä teknologian kauneuskilpailuissa anna vähääkään mahdollisuutta tai aihetta löysäämiseen. Pysyminen mukana yhä kovemmaksi käyvässä kansainvälisessä kilpailussa edellyttää, että teknologiaan ja osaamiseen panostetaan pitkäjänteisesti ja kunnolla.

Julkista, valtion budjettirahoitusta tutkimukseen ja tuotekehitykseen lisättiin merkittävästi 1990-luvun lopulla. Myös yksityisen sektorin T&K-rahoitus kasvoi samaan aikaan voimakkaasti - etenkin elektroniikka- ja IT-sektoreilla. Samanaikaisesti suomalaisten yhtiöiden ulkomailla tekemät T&K-panostukset ovat kasvaneet. Kolmasosa teollisuuden tutkimuksesta kuuluu tällä hetkellä tähän kategoriaan.

Suomen panostus tutkimukseen, tuotekehitykseen ja innovaatiojärjestelmään on kansainvälisestikin verrattuna merkittävä. Mutta onko se sittenkään tarpeeksi? Yksityisen sektorin rahoitus on niin absoluuttisesti kuin suhteessakin kasvanut huomattavasti nopeammin kuin julkinen rahoitus. Kotimaisen julkisen T&K-rahoituksen osuus on pudonnut alle 30 %:n Suomessa, osittain tietysti yksityissektorin rahoituksen vahvan kasvun takia ja toisaalta ulkomaisen, pääasiassa EU-rahoituksen osuuden kasvun takia.

Aina voi kysyä, pitääkö julkisen sektorin edistää yksityisen sektorin tutkimusta ja tuotekehitystä. Julkisen rahoituksen tuki yksityisten yritysten T&K-hon on keskimäärin 10 % OECD-maissa, kun se Suomessa on vain 5 %. OECD:n tutkimusten mukaan julkinen rahoitus edistää myös yksityispuolen T&K-toimintaa, kunnes julkisrahoituksen osuus yritysten T&K-toiminnassa ylittää 13 % - USA:ssa muuten ollaan hyvin lähellä tätä tasoa. Tämä tarkoittaa, että meillä Suomessa on vielä melkoisesti varaa lisätä julkisen sektorin rahoitusta yritysten T&K-toimintaan.

Suomi on EU-tutkimusohjelmien rahoituksessa nettosaajana. Yli 30 % suomalaisista viidenteen puiteohjelmaan ehdotetuista hankkeista hyväksyttiin, ja suomalaiset yritykset ja tutkimusorganisaatiot saivat EU:sta tutkimusrahoitusta enemmän, kuin Suomi jäsenmaana maksoi EU:lle.

Toisaalta yrityspuolellakin tarvitaan pitkäjänteistä teknologiakehitystä. On erittäin valitettavaa, että tämän päivän kiihkeässä maailmassa yritysten toimintaa näyttävät ohjaavan enemmän päivittäiset pörssikurssien heilahtelut, kuin pitkän tähtäyksen strateginen liiketoiminnan kehitys. Kaivataan uutta koulukuntaa, joka saa sijoittajat ja osakkeenomistajat vakuuttuneiksi siitä, että strateginen, pitkän tähtäyksen kehitys ja teknologiaan panostaminen on edullisempaa kokonaisuuden ja lopulta myös sijoittajien kannalta. Teknologiapanostukset ja innovaatiojärjestelmän kehittäminen ovat osa tätä tervettä, uutta kehitystä.

Hyvät ystävät

Suomalaisena tunnen iloa ja ylpeyttä siitä, että voimme olla täällä tänään viettämässä VTT:n 60-vuotisjuhlavuotta.

Emme olisi täällä tänään, eikä VTT olisi se, mikä se on tänään, ellei takanamme olisi osaavaa henkilökuntaa, suomalaista sisua, huippukoulutusta, uskoa tulevaisuuteen ja uskoa teknologiaosaamiseen. Kuten olette huomanneet, osana uudistumistaan VTT on ottanut käyttöönsä uuden ja haastavan allekirjoituksen VTT Osaaminen ratkaisee.

Allekirjoituksemme lähtee ihmisistä, VTT:läisistä ja heidän osaamisestaan.
VTT:n osaaminen jalostuu ja tuottaa parhaiten tulosta asiakkaidemme, yhteistyökumppaniemme ja teknologiaa hyödyntävän elinkeinoelämän kanssa.

Toivon, että tämä yhteistyö vahvistuu ja toimii jatkossakin. Vain siten voimme varmistua siitä, että kilpailukykymme, suomalainen teknologiaosaaminen ja isänmaamme menestyminen on tältä osalta varmalla pohjalla myös tulevaisuudessa.

Tässäkin asiassa osaaminen ratkaisee.

Lisätietoja

Pääjohtaja Erkki KM Leppävuori, Puh. 020 722 4100            

Viestintäjohtaja Olli Ernvall, Puh. 020 722 6747 tai 040 840 0288


Uutta | Uutiset 2002

VTT