VTT Uutta | Uutiset 2002

VTT Prosessit -tutkimusyksikön toimialajohtaja Mikko Karan puhe VTT:n 60-vuotisjuhlassa Jyväskylässä 13. helmikuuta 2002


Julkaisuvapaa 13. helmikuuta 2002 kello 16

PERUSTEOLLISUUS TARVITSEE PITKÄJÄNTEISTÄ TEKNOLOGIAKEHITYSTÄ

Kuten pääjohtajamme totesi ajassamme korostuu tarve saada erilaiset panostukset mahdollisimman ripeästi tuottamaan. IT-sektorin nopeat nousut ja laskut ovat harhauttaneet ajattelemaan, että perusteollisuudessakin yritysten pitkän aikavälin kilpailukyky ja arvo muodostuisivat jotenkin lyhyen aikavälin pörssikursseja optimoimalla.

Tämä kehitys on osaltaan vaikuttanut siihen, että tuotekehitysvastuuta on entistä enemmän siirtynyt laitevalmistajille. Näin on ollut jo hyvän aikaa metsäteollisuudessa ja nyt energiamarkkinoiden vapautuminen on tuomassa saman kehityksen energiasektorille. Liikkeenjohdon näkökulmasta tämä on ymmärrettävää ja helpompaa kuin aiempi tapa toimia. Kuitenkin kehittämisen kustannukset, muodostuivatpa ne yhteistyössä tai vain laitevalmistajien toimesta, maksavat viime kädessä loppuasiakkaat.

Perusteollisuudessa, energiasektorilla, metsäteollisuudessa, kemian teollisuudessa ja metalliteollisuudessa, tarvitaan yhteistä laitevalmistajan, tuottajan paperin tai energian näkemystä, visiota ja tahtoa, joka ulottuu yli business-syklien. Tarvitaan enemmän yhteistyötä ja teknologiakunnianhimoa läpi koko kehitys- ja käyttöketjun.

Viimeisten noin kymmenen vuoden aikana Suomea on nostanut IT-sektorin huikea kehitys ja hyvä niin. Mielestäni jatkossa vähintään yhtä suuren haasteen ja mahdollisuuden tuo informaatioteknologian ja elektroniikan soveltaminen edellä mainituille perusteollisuutemme aloille. Tämä työ vaatii suurempaa kärsivällisyyttä ja laajempaa monitieteellistä yhteistyötä kuin mitä tähänastiset informaatioteknologian ja elektroniikan panostukset ovat sinällään olleet.

Uudet innovaatiot perusteollisuudessa tarvitsevat entistä suurempaa moniteknologista lähestymistä. Ne syntyvät erilaisten ihmisten ja osaamisten yhteistyönä.

Tähän haasteeseen VTT on vastannut lisäämällä monin eri tavoin sisäistä poikkitieteellistä yhteistyötään. Yksi esimerkki tästä on VTT Prosessit yksikön perustaminen. Tämän runsaan 600 henkilön yksikön pääpaikkahan on täällä Jyväskylässä. Kuten jo arvaattekin VTT Prosessit yksikön tarkoituksena on lisätä Suomalaisen ja Suomesta käsin toimivan perusteollisuuden kilpailukykyä teknologiaa kehittämällä. Palvelemme myös laajemmin elinkeinoelämää ja julkista sektoria, kuten esimerkiksi omistajaamme energiapolitiikan tavoitteita määritettäessä.

Uusien tuotteiden, järjestelmien ja prosessien kehittäminen kulkee pitkän kehityskaaren perustutkimuksesta soveltavan tutkimuksen kautta tuotekehitykseen. Tärkeätä on yhdessä asiakkaittemme kanssa määritellä ne kompetenssialueet, jotka ovat kilpailukyvyn kehittämisen kannalta keskeisiä ja järkevää hoitaa Suomesta käsin. Tämän jälkeen on varmistettava, että kehittämisen ketju on ehjä aina perustutkimuksesta tuotekehitykseen. Merkittävän haasteen VTT:lle tuo yhteistyön rakentaminen kehitysketjun alkupäässä korkeakouluihin ja yliopistoihin.

Täällä Jyväskylässä molemminpuolinen tahto yhteistyön rakentamiselle yliopiston ja VTT:n välille on ilmeistä ja olemmekin edenneet hyvin myönteisesti. Meillä on nyt yksi yhteisprofessuuri keskeisellä metsäteollisuuden laite- ja prosessikehitystä edistävällä alueella. Yhteistyössä paikallisten tahojen kanssa olemme voineet rakentaa tämän mainitun kehitysketjun valmiiksi aina PILOT-mittakaavan koelaitteeseen asti, joka täällä VTT:llä vuosi sitten vihittiin. Kompetenssien rakentaminen Jyväskylänkin alueella on kuitenkin vielä selvästi kesken. Meidän on oltava aktiivisempia tämän ja muiden alueiden korkeakoulujen ja yliopistojen suuntaan yhteistyön rakentamisessa saadaksemme aikaan uusia pääjohtajankin mainitsemia menestystarinoita.

Matthewsin käyräksi kutsutun kehityskaaren loppupään olemme jo melko hyvin pystyneet kattamaan yhdessä yritysten, esimerkiksi Foster Wheelerin, Metson ja Vapon kanssa ja mm. Tekesin kehityspanoksilla. Huolimatta mallintamisen ja simuloinnin nopeasta kehittymisestä koelaitteiden rakentaminen on edelleen hyvin keskeistä perusteollisuuden kehitystyölle Matthewsin käyrän loppupäässä.

Perusteollisuudessa tuotantokoneisto uusiutuu verraten hitaasti noin 3-4 % vuosivauhdilla. Vaikka investointikustannusten alentaminen ja ns. niukkaresurssisuus ovat keskeisiä tutkimus- ja kehitystyön tavoitteita ei merkittävää pääomien kiertonopeuden parantumista tällä sektorilla ole odotettavissa. Uudet liiketoimintakonseptit voivat merkittävästi parantaa tuottavuutta, mutta silloinkin jonkun taseessa ne laitteet ja koneet ovat.

Kehitystyössä on hyödyllistä visioida tulevaisuutta, muodostaa erilaisia skenaarioita ja kehityspolkuja siitä miltä maailma voisi näyttää. Se on myös osa VTT:n tavoitetta olla teknologian edelläkävijä.

Viime vuoden lopulla VTT:ssä valmistui kahden vuoden ja noin 50 asiantuntijan voimin tehty työ, jossa visioitiin energiatulevaisuutta aina vuoteen 2030 saakka. Aikaväli on pitkä, mutta se on tyypillinen voimalaitoksen ikä.

Työn tavoitteena oli varmistua niistä energian tuotannon, siirron, jakelun ja käytön teknologioista joissa Suomen kannattaa pyrkiä maailman eturintamaan teknologian kehittäjänä sekä toisaalta teknologian soveltajana.
Toisena kannustimena Visiokirjatyöllemme oli energiamarkkinoiden vapautuminen ja sen aikaansaama ylikorostunut shareholder-value ajattelu, jonka ohjaamana investoinnit tai oikeamminkin investoimattomuus on selkeässä ristiriidassa energiapolitiikan huoltovarmuus ja ympäristötavoitteiden kanssa.

Suomalaiselle hyvinvoinnille ja erityisesti perusteollisuudellemme on aivan keskeistä kohtuuhintaisen energian saatavuuden varmistaminen ympäristönäkökohdat huomioiden.

Energiajärjestelmä on keskeinen osa infrastruktuuriamme. Tänään on eduskunnassa alkamassa käsittely merkittävästä perusvoimainvestoinnista. Kysymys on siis investoinnista infrastruktuuriin ja vieläpä niin, että se tässä tapauksessa tehtäisiin kokonaan yksityisellä rahalla.

Visiokirjamme johtopäätöksenä on, että energian saannin varmuus, ympäristönäkökohdat ja kustannustehokkuus saavutetaan parhaiten olemalla edelläkävijä ydinenergian soveltamisessa ja panostamalla samanaikaisesti uuden energiatekniikan kehittämiseen ja käyttöönottoon. Ne eivät ole toisiaan poissulkevia vaihtoehtoja.

Tunnistimme kirjassa lupaavimmat teknologiat ja arvioimme niiden kaupallistamisen aikataulun. Monissa näistä teknologioista suomalaiset tai suomesta käsin toimivat yritykset ovat johtavia maailmassa. Näiden teknologioiden vientimahdollisuudet ovat suuret, koska energian tuotannolle asetetut tavoitteet ovat yhteneviä ympäri maailman.

Näiden teknologioiden kehittämisessä on meillä kaikilla täällä olevilla iso yhteinen työsarka edessämme. Näytöt teknologian kehittämisen tuloksista täällä Jyväskylässä ovat hyvät ja voimme luottavaisin mielin jatkaa osaamisemme kehittämistä ja soveltamista yhdessä yritysten ja muiden paikallisten tahojen kanssa.


Uutta | Uutiset 2002

VTT