VTT Uutta | Uutiset 2002

VTT Elektroniikan toimialajohtaja Jorma Lammasniemen puhe VTT:n 60-vuotisjuhlassa Oulussa 15. helmikuuta 2002


Julkaisuvapaa 15. helmikuuta 2002 kello 15


Suomella hyvät mahdollisuudet hyödyntää kärkiasemaansa langattoman tietoliikenteen kehityksessä

Arvoisat kutsuvieraat, hyvät VTT:läiset,


Oulussa VTT:n toimintaa on ollut 28 vuotta, siis noin puolet VTT:n historiasta. Oulussa VTT:llä työskentelee nyt noin 350 henkilöä, koko VTT:llä 3000.

Oulun VTT on tunnettu langattoman tietoliikenteen ja sen teknologiaperustan tutkimuspaikkana, elektroniikan ja optoelektroniikan teknologialähteenä sekä sulautettujen ohjelmistojen ja älykkäiden järjestelmien osaajana. VTT:llä Oulussa on myös rakennustekniikan tutkimusta, joka kohdistuu erityisesti kiinteistönpitoon ja kiinteistöliiketoimintaan. Myös näissä toiminnoissa informaatioteknologian osuus on kasvussa.

VTT:n rooli tutkimus ja kehitystyön tekijänä on vuosien saatossa muuttunut elinkeinoelämän tarpeiden, ajan vaatimusten ja teknologiakehityksen mukana. Oulun toiminta kuvannee VTT:n tuloksia ja alueellista vaikuttavuutta ehkä parhaimmillaan.

Kun 70-luvulla toiminta aloitettiin, oli VTT:n päätehtävä käynnistää teollisuussuuntautunut tutkimus- ja kehitystoiminta yliopiston opetuksen ja perustutkimuksen rinnalle. Teollisuusasiakkaat oli löydettävä muualta, pääosin Etelä-Suomesta. Silloin luotiin perustaa tulevalle kehitykselle.

80-luvulla alkoi hitech-yritystoiminta kehittyä, Oulussa perustettiin teknologiakylä, ja yrittäjyys nousi uudella tavalla esille. VTT teki runsaasti tuotekehitystä yritysten kanssa, VTT:n henkilöitä siirtyi yrityksiin tai oli mukana aloittamassa liiketoimintaa. 70-luvuna aikana tehdystä perustyöstä oli nyt hyötyä.

80-luvulla tutkimustoiminta muuttui entistä tavoitteellisemmaksi ja määrätietoisemmaksi. VTT oli vahvasti mukana kansallisen tutkimusohjelmatoiminnan käynnistämisessä tutkimuskonsortioiden luojana ja tutkimustyön suorittajana. Eräs asiakas käytti ilmaisua: VTT toimii konsortioliimana.

VTT vaikutti menestyksellisesti antaen yrityksille herätteitä uusien teknologioiden mahdollisuuksista ja rakentaen yhteistyöverkkoa, mikä vauhditti myös yritysten keskinäistä yhteistyötä.

90-luku oli elektroniikka-alalla ennätyksellisen kasvun aikaa, aina ylikuumenemiseen asti.
Tuotekehitysresursseista oli niukkuutta. Monien kahdenkeskisten kehityshankkeiden kautta VTT tuki yritysten kasvua ja teknologian käytön tehostamista.

90-luku oli myös Eurooppalaisen teknologiayhteistyön avautumisen aikaa. Ehkä juuri tällä foorumilla VTT:n rooli näkyy vahvimmillaan. VTT on ollut johtavassa roolissa maassamme EU- hankkeiden vetäjänä. Koko VTT:n hankevolyymi on ollut suurempi kuin kaikilla muilla suomalaisilla toimijoilla yhteensä.

VTT:n tavoitteena on ennen kaikkea auttaa suomalaista elinkeinoelämää hyötymään tästä kansainvälistymisen ulottuvuudesta. Niinpä teknologiansiirron varmistamiseksi ja hankkeiden muotouttamiseksi asiakkaiden tarvetta vastaaviksi onkin VTT:n EU-hankkeissa aina ollut mukana kotimaisia yrityksiä.

2000-luvun haasteena on tutkimusyhteisön ja teollisen tutkimus- ja kehitystyön yhä laajempi kansainvälistyminen. Oulu voi toimia kotipaikkana, mutta toimintanäkökulma on globaali niin kuin välttämättä myös asiakkaillamme. VTT:n tutkimus on yhä tarkemmin valikoitua ja fokusoitua, vain näin voidaan luoda kansainvälisesti kilpailukykyistä osaamista.

Kuten esittämäni asiat VTT:n vaikutustavoista osoittavat, perustuu VTT:n toiminta suurelta osin yhteistyöhön. Tutkijat eivät suinkaan eristäydy kammioihinsa, vaan teknologian kehitystyötä leimaa verkottunut toimintamalli.

VTT:n perustehtävä on hyödyttää elinkeinoelämää ja siksi tiivis yhteistyö yritysten kanssa on ensisijaista. Osaamisen kehittämien vaatii kansainvälisiä tutkimusyhteyksiä. Yksittäisen tutkijan tai tutkimuslaitoksen omalla työllä tuottama uusi tieto on rajallinen. Tarvitaan yhteyksiä ja teknologiasiirtoa. Paikallisesti täällä Oulussa luonnollisesti Oulun yliopisto on oleellinen ja korvaamaton yhteistyökumppani niin opetuksen kuin tutkimuksenkin kautta.

Tutkimuksen kansainvälistyessä ja vaadittaessa jatkuvasti parempaa teknistieteellistä osaamista koetaan meillä tutkijoiden piirissä usein ristiriitaa toisaalta huippututkimuksen ja toisaalta alueellisen toiminnan vaatimuksissa.

VTT toimiikin aktiivisessa vuorovaikutuksessa ja yhteistyössä työvoima- ja elinkeinokeskusten, teknologiakeskusten ja erilaisten osaamiskeskusohjelmien kanssa, joiden kautta koko osaaminen tulee aiempaa helpommaksi saavuttaa alueellisesti. Merkittävää on myös ammattikorkeakoulujen nopea kehitys viime vuosina. Niiden käytännönläheiseen tutkimus- ja kehitystoimintaan liittyy mahdollisuus alueellisen toiminnan uuteen elementtiin. Myös VTT haluaa olla aktiivisesti kehittämässä uutta toimintamallia.

Tutkimuslaitoksen juhlassa on varmasti mitä suurimmassa määrin syytä kiinnittää huomiota Osaamiseen ja Osaajiin. Sillä tarkoitan erityisesti koko omaa henkilöstöämme, jonka työn tuloksia me tarjoamme asiakkaille. VTT:n henkilöstömäärä Oulussa on lisääntynyt tasaisesti. Ehkä hieman vähäiselle huomiolle on jäänyt VTT:n rooli asiantuntijoiden kouluttajana. Tunnetusti teknologiansiirto on tehokkainta, kun osaajat siirtyvät projektien mukana yrityksiin. Oulun VTT:ltä on koko historian aikana siirtynyt n 400 tutkimustyössä kouliintunutta henkilöä yhteistyöverkkoomme, eli käytännössä sama määrä kuin meillä on tällä hetkellä työntekijöitä.

Me tiedämme, että monet heistä toimivat nyt erittäin merkittävissä tehtävissä
yrityksissä ja opetuksessa, myös professoreina yliopistolla.

Miltä sitten näyttää tulevaisuus? Teknologian kehityksen vauhti kiihtyy ja uusien teknologioiden
sovellutuskenttä laajenee. Suomella on nyt erinomaiset mahdollisuudet hyödyntää saavutettu kärkiasema langattoman tietoliikenteen, sen sovellutusten ja taustalla olevien teknologioiden lähteenä.

Edistyvä tiedonsiirron teknologia, laitteiden älyn lisääntyminen, monimuotoiset näyttölaitteet ja yhä pienempään kokoon pakattava ja yhä edullisempi elektroniikka tarjoavat mahdollisuuksia.

Esimerkkinä animaatiolla toteutettuna visioita. Langattoman viestinnän sovellutusalue laajentuu puheviestinnästä multimediaan ja muihin sovellutuksiin. Ei ainoastaan ihmiset, vaan myös laitteet voivat viestiä keskenään. Laitteet verkottuvat langattomasti ihmisen tarpeita palvellen. Sanomalehti aamupalapöytään sähköisessä muodossa. Näyttöruutuna toimii pöydän pinta.

Yksi kehityssuunta on painettavan edullisen elektroniikan kehittyminen. Älykäs paperi olisi oiva tulevaisuuden tuote puunjalostusteollisuudellemme. Mitä jos elektroniikka on niin halpaa, että sitä voi olla maitopurkissakin. (tauko)

Älykkäitä pakkauksia on ideoitu, ja hyöty voi tulla tuoreus- ja käyttötietoina kuluttajalle, kaupassa varastotilanteen tarkkailussa, (tauko) hinnoittelussa tai ehkä automaattisen kassatoiminnon muodossa. (tauko)

Hyvät kuulijat

VTT on osa kansallista innovaatiojärjestelmäämme ja sillä on myös selvä alueellinen rooli uuden teknologian lähteenä ja yhteistyön rakentajana.

Me keskitymme kansainvälisesti kilpailukykyisen osaamisen luomiseen.

Arvoisat vieraamme ja oma väki, toivon että viihdytte juhlassamme.


Uutta | Uutiset 2002

VTT