VTT Uutta | Uutiset 2002

VTT:n pääjohtajan Erkki KM Leppävuoren puhe raskaan ajoneuvokaluston tutkimuslaboratorion vihkiäisissä Espoossa 26. maaliskuuta 2002


Arvoisat kutsuvieraat, hyvät naiset ja herrat.

Tänään käyttöönsä vihittävä VTT:n uusi raskaan ajoneuvokaluston tutkimuslaboratorio valmistuu ajankohtana, jolloin liikenteestä ja sen ympäristövaikutuksista puhutaan enemmän kuin kenties koskaan aikaisemmin. Aina ajankohtaisena ja usein voimakkaanakin vellovassa liikennekeskustelussa on kuitenkin unohdettu liikenne-käsitteen laajuus ja monitahoisuus. Etenkin liikenteen ympäristövaikutuksista puhuttaessa on liikenneasioita käsitteellistetty, ikään kuin liikenne merkitsisi samaa kuin pelkästään aineellisista kuljetuksista vastaava maantieliikenne ja siitä aiheutuvat ympäristövaikutukset. Liikenneteknologian painopistettä määriteltäessä liikenne pitäisi ymmärtää laajasti siten, että se pitää sisällään perinteisen tieliikenteen lisäksi myös IT-teknologiaan perustuvan viestintäliikenteen.

Kumpikin liikenneteknologia vaatii oman infrastruktuurinsa ja siihen liittyvät investoinnit. Kummassakin liikennekäsitteessä tuotetaan yksilön ja yhteiskunnan kannalta merkittäviä palveluja ja liikutetaan tietoa, tuotteita, jopa rahaa.

Liikenne ja siihen liittyvät ympäristöasiat koskettavat elämäämme joka päivä, halusimmepa tai emme. Ellemme kohtaa niitä jo uutisina aamun lehdissä, olemme joka tapauksessa yksittäisinä käyttäjinä valinnoillamme vaikuttamassa ympäristöön ja sen hyvinvointiin. Se, että saamme lehden joka aamu postilaatikkoomme, on riippuvainen liikenteestä vieläpä kahdella eri tavalla. Sekä paperinvalmistuksen vaatimaa kuljetustarve että sanomalehden kuljettaminen ja sen saaminen painotuoreena luettavaksi vaativat tehokkaan tuotannon, jakelujärjestelmän ja sitä tukevan logistiikan. Toisaalta aamun lehteä ei olisi syntynyt ilman tehokasta viestintäliikennettä tiedonsiirtoverkkoineen ja tietoliikennejärjestelmineen. Omilla valinnoillamme, esimerkiksi sillä, että haluamme lukea lehden kotona, perille kuljetettuna ja painotuoreena vaikutamme liikenteeseen ja siten sekä suoraan että välillisesti ympäristöön ja sen hyvinvointiin. Tulevaisuudessa liikenteeseen liittyviä oleellisia kysymyksiä tulevat olemaan, miten ja missä kulutamme, miten paljon energiaa tuotteemme valmistamiseen on käytetty sekä kuinka paljon energiaa tuotteen käyttäminen vaatii.

Aamun lehti -esimerkkini antaa hyvän perspektiivin tarkastella liikennettä kokonaisuutena. Se pitää sisällään liikenteen fyysiset ulottuvuudet, myös tietoliikenteen vaikutukset, markkinoiden vaatimukset ja mahdollisuudet vaikuttaa ihmisten ja yhteiskunnan kehitykseen.

Viime aikoina on paljon puhuttu tietoliikenteen kasvun tarjoamista mahdollisuuksista, tietoliikenteen infrastruktuurista, tiedon siirron nopeudesta ja saasteettomuudesta. Tulee kuitenkin muistaa, että myös tietoliikenne vaatii toimiakseen energiaa, erilliset liikenneväylänsä, oman infrastruktuurinsa, siihen liittyvät investoinnit ja käyttöjärjestelmät. Samoin maantieliikenne vaatii omat infrastruktuuri-investointinsa, jotka liittyvät maankäyttöön, teiden rakentamiseen ja ylläpitoon.

Nykypäivän kehittynyt yhteiskunta tarvitseekin molempia liikennemuotoja. Ne toisaalta korvaavat, toisaalta täydentävät toisiaan.

Uudet liikenneratkaisut voivat tulevaisuudessa myös korvata toisiaan. Hyvänä esimerkkinä tästä käy esimerkiksi se, että työpaikkaliikenne siirtyy entistä enemmän ruuhkaisilta teiltä ja kaduilta ruuhkauttamaan dataverkkoja ja tiedonsiirron laajakaistaväyliä. Näin ei tietenkään tapahdu äkillisesti ja kokonaan, mutta ainakin osittain ja ajanmittaan yhä laajemmassa määrin.

VTT:llä äskettäin valmistuneessa eko-etätyötä koskevassa tutkimuksessa todettiin, että datasiirtoon perustuva etätyö lisääntyy tulevaisuudessa ja että sillä on vaikutuksia ihmisten elämänrytmiin, fyysiseen liikkumiseen ja siten myös liikkumisesta aiheutuviin päästöihin.

Tässä samassa VTT:n eko-etätyötutkimuksessa esitetty "Matka on päästöjä" -laskelma osoitti, että jos esimerkiksi 450 000 suomalaista siirtyisi etätyöhön yhtenä päivänä viikossa, hiilidioksidipäästöjä jäisi kertymättä 78 435 tonnia vuodessa. Ajosuoritteena säästöä kertyisi tuolloin vuodessa 472,5 miljoonaa kilometriä.

Voidaan odottaa, että nykyinen tietoliikenneyhteiskunta sitoo siis perinteisen maantieliikenteen entistä enemmän yhdeksi liikenteelliseksi kokonaisuudeksi tietoliikenteen kanssa.

Missä ovat sitten tulevaisuuden liikenteen haasteet, miten tietoliikenteen kasvun lisäksi tulevaisuuden yhteiskunnassa tulisi varautua liikenteen kasvuun, lisääntyneeseen energian kulutukseen, lisääntyneisiin infrastruktuuri-investointeihin, olivatpa ne sitten valokaapeli tai tietoliikenneyhteyksien hoitamisesta aiheutuneita verkostoinvestointeja tai rautateiden ja maantieliikenteen aiheuttamia investointeja?
Missä määräytyvät tai kuka määrää tulevaisuuden kehityksen? Kuten jo aiemmin puheeni alussa totesin, liikenne vaikuttaa aina ympäristöön.

Juuri tässä on raskas maantieliikenne sekä kansallisesti että kansainvälisesti tarkasteltuna ympäristökeskustelun keskipisteessä. Miksi sitten on näin? Yksi merkittävä syy on mm. se, että esimerkiksi EU:ssa koko energiantuotanto huomioon ottaen juuri maantieliikenteen kasvihuonekaasujen päästöt ovat kasvaneet, ja niiden ennustetaan kasvavan edelleen kaikkein eniten.

Sekä kansallisesti että kansainvälisesti yhä intensiivisemmin energiaa käyttävä läntinen teollinen maailma on hakemassa tuotekehityksestä ja uudesta teknologiasta mahdollisuuksia, joilla pienennetään liikenteen ympäristölle aiheuttamaa kuormaa.

Kaiken takana on huoli ympäristön tilasta ja siitä, miten kestävällä teknologialla ja teknologian tukena olevilla poliittisilla päätöksillä voidaan ohjata kulutusta ekologisesti ja taloudellisesti kestävään suuntaan. Kansalliset tavoiteohjelmat ja kansainväliset ympäristön kuormitusta koskevat sopimukset ovat tahtotiloja ympäristön kannalta kestävien tavoitteen saavuttamiseksi. Esimerkkejä viime vuodelta on useita.

- Suomi sai viime vuonna valmiiksi oman kansallisen ilmastostrategiansa.
- EU on hakemassa poliittista ja teknologista pohjaa tulevaisuuden päästöjä rajoittaville ympäristödirektiiveille.
- Läntiset johtavat teollisuusmaat pääsivät viime vuonna yhteisymmärrykseen kasvihuonekaasuja vähentämistä koskevasta nk. Kioton sopimuksesta. Tosin USA on päättänyt jättäytyä sen ulkopuolelle.
- Uusiutuvien energialähteiden laajamittainen käyttöönotto energiantuotannossa on lisääntymässä. Liikenteessä se ei toistaiseksi ole kuitenkaan saavuttanut näkyvää läpimurtoa.
Toisaalta entistä enemmän tehdään tutkimusta, jolla haetaan ratkaisuja uusien energiateknologioiden kehittämiseksi.

Edellä mainitsemieni ympäristöpoliittisesti tärkeiden tavoitteiden saavuttamiseksi ovat juuri raskaan liikenteen päästöt jatkuvan kriittisen tarkastelun alla. Läntisissä teollisuusmaissa tehdään tällä hetkellä työtä enemmän kuin koskaan aikaisemmin juuri liikenteen päästöjen pienentämiseksi sekä teknologialtaan kestävien ratkaisujen löytämiseksi teknisesti taloudellisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla.
VTT:n uuden raskaiden ajoneuvojen tutkimuslaboratoriossa yhdistyvät yhtäältä VTT:n tutkimustavoitteet. Yhtäältä palvelemme sen avulla asiakkaitamme eli laitevalmistajia ja liikenneorganisaatioita tuomalla uutta ja merkittävää osaamista raskaan liikenteen päästöjen alentamiseksi. Toisaalta edistämme teknologiaa, jolla voidaan entistä tarkemmin ohjata kansallista ja myös EU-tason päätöksentekoa uusien tehokkaampien ja ympäristön kannalta taloudellisempien teknologioiden käyttöönoton edistämiseksi.

Totesin aiemmin, että raskaan liikenteen merkitys on vaikuttava sekä yhteisen luonnon ja ympäristömme että myös taloudellisen hyvinvoinnin kannalta. Vastaahan raskas liikenne entistä suuremmasta osasta siitä, miten tuotteet ja palvelut sekä myös ihmiset siirtyvät paikasta toiseen. Raskaan liikenteen päästöjen kehitys on siis sekä taloudellisesti mutta myös teknologisesti tarkasteltuna sananmukaisesti ajankohtainen ja monen ympäristön kannalta keskeisen päätöksenteon kannalta polttopisteessä.

VTT on ollut ja haluaa olla edistämässä teknologiaa, jolla voidaan entistä paremmin vastata tulevaisuuden haasteisiin. Uskomme, että juuri nyt käyttöön otetulla raskaiden ajoneuvojen tutkimuslaboratoriolla on paljon annettavaa. Uskomme myös, että sillä tulee olemaan merkittävää käyttöä sekä kansallisesti että myös kansainvälisesti. Toivomme, että teollisuus, laitevalmistajat, liikennöitsijät ja alan tuotekehityksestä vastaavat voivat täysimääräisesti hyödyntää sitä laitekapasiteettia ja teknologiaosaamista, joka uuteen laboratorioomme on investoitu.

Kiitän uuden laboratorion valmistumiseen osallistuneita: VTT:n henkilökuntaa, etenkin VTT Prosessit -yksikön energiateknologian ammattilaisia, ulkopuolisia rahoittajia, laitevalmistajia ja kaikkia niitä tahoja, jotka ovat vaikuttanet siihen, että meillä on tänään käytössämme kansainväliset mitat täyttävä eurooppalainen huipputekniikan liikennelaboratorio.

Toivotan menestystä VTT:n yhteistyökumppaneille ja koko laboratorion henkilöstölle.


Uutta | Uutiset 2002

VTT