VTT Uutta | Uutiset 2002

5.11. Liikennesakkoja pidetään oikeudenmukaisina


Tiedot sakotuksen perusteista ovat hatarat

Kansalaiset ovat melko tyytyväisiä päiväsakkojärjestelmään sekä liikennerikosten seuraamusjärjestelmään yleisestikin. Sakkojärjestelmää pidetään oikeudenmukaisena, vaikka useimmat ovat huonosti perillä järjestelmän sisällöstä ja sakotuksen perusteista sekä sakkolainsäädännön uudistuksesta.

Sakkolainsäädännössä vuonna 1999 tehdyt muutokset eivät vaikuttaneet keskimääräisiin ajonopeuksiin. Sen sijaan poliisit olivat tyytyväisiä uudistukseen, koska se nopeutti heidän työtään sakotustilanteissa.

Muun muassa nämä seikat ilmenevät kahdesta juuri valmistuneesta tutkimuksesta, jotka selvittivät sakkolainsäädännön uudistamisen vaikutuksia.

Poikkeukselliset tulojen muutokset tasattava jaksottamalla

Oikeusministeri Johannes Koskinen korostaa, että nyt valmistuneiden tutkimusten tarkoituksena oli arvioida uuden sakkolainsäädännön toimivuutta.

Hänen mukaansa tutkimus toi esille joitakin korjaustarpeita. Lainsäädännöllä olisi hänen mielestään syytä vahvistaa tuomiostuimissa vakiintumassa oleva käytäntö pääoma- ja muiden kertaluontoisten tulojen jaksottamisesta sekä muiden poikkeuksellisen suurten tulojen muutosten huomioon ottamisesta päiväsakkoja määrättäessä. Sen sijaan esitykset sakkokatoista tai muista sakoille asetettavista ylärajoista on oikeusministeriössä torjuttu.

Kaksi rinnakkaista tutkimusta

Sakkolainsäädännön uudistamisen vaikutuksia sekä kansalaisten käsityksiä muutoksista selvittäneet tutkimukset olivat osa oikeusministeriön aloitteesta käynnistettyä tutkimusprojektia. Tutkimusten toteuttamisesta vastasivat Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos (Optula) ja VTT. Yhteistyökumppaneina ja tutkimusten rahoittajina olivat myös liikenne- ja viestintäministeriö, sisäasiainministeriö sekä Ajoneuvohallintokeskus ja Tiehallinto.

Tutkimusten tarkoituksena oli selvittää rikesakko- ja sakkolainsäädännön vaikutuksia liikenneturvallisuuteen sekä lainsäädännön uskottavuuteen. Muutoksia selvitettiin kahden rinnakkaisen tutkimuksen avulla. Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos kartoitti yleisön tietoja ja käsityksiä liikennesakoista ja päiväsakkojärjestelmästä yleensäkin. VTT keräsi puolestaan tietoa yhdessä sisäasiainministeriön kanssa muutoksen vaikutuksista rangaistuksiin ja liikennevalvontaan sekä Tiehallinnon kanssa tietoa vaikutuksista ajonopeuksiin.

Päiväsakkojen pohjaksi verotustiedot

Sakkorangaistusjärjestelmä uudistettiin lokakuussa vuonna 1999. Tarkoituksena oli saada käytäntö aiempaa paremmin vastaamaan kansalaisten oikeustajua. Uudistus on merkittävä, koska sakko on käytetyin rangaistus. Sakkorangaistuksista selvästi suurin osa määrätään liikennerikkomuksista.

Uudistuksen jälkeen päiväsakko ryhdyttiin laskemaan suoraan verotustiedoista, mikä tekee väärien tulojen ilmoittamisen sakotustilanteessa lähes mahdottomaksi. Merkittävä muutos oli myös siirtyminen bruttotuloihin pohjautuvasta sakotusjärjestelmästä nettotuloihin perustuvaan järjestelmään. Sakkovilppi oli kriminalisoitu jo vuotta aiemmin.

Uudistuksen ansiosta poliisilla on mahdollisuus selvittää sakotettavan tulot verottajalta heti ”tien päällä”. Käytännössä tiedot saadaan suojattuna tekstiviestinä.

Rikesakon soveltamisalaa laajennettiin

Tärkeä uudistus oli myös rikesakon soveltamisalan laajentaminen ylinopeusrikkomuksissa siten, että rikesakko voidaan määrätä, kun suurin sallittu nopeus on ylitetty enintään 20 kilometrillä tunnissa entisen 15 kilometrin sijaan. Rikesakon määrä porrastettiin myös aiemman yhden sijasta neljään eri luokkaan. Lisäksi uudistuksessa korotettiin päiväsakon vähimmäismäärää. Samalla suurimmat päiväsakot alenivat.

Hatarat tiedot ennen ja jälkeen uudistuksen

Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos kartoitti kuljettajien sekä muiden kansalaisten tietoja sakkojärjestelmästä sekä selvitti heidän käsityksiään järjestelmän oikeudenmukaisuudesta sekä ennen lakiuudistusta että sen jälkeen. Myös sakotuskäytännön muuttumista tutkittiin.

Tulosten mukaan yleisö on jokseenkin heikosti perillä sakkojärjestelmän sisällöstä. Valtaosa vastaajista on otaksunut ennen sakkouudistusta ja myös sen jälkeen, että sakotus perustuu nettotuloihin. Uudistuksen jälkeen vuonna 2001 bruttosakotukseen uskovia oli nettosakotukseen siirtymisestä huolimatta yhtä paljon kuin ennen sakkouudistusta.

Sakkovilppiä ei hyväksytä

Selvä enemmistö sen sijaan tietää, että tulotietojen valehtelu on rangaistavaa. He myös hyväksyvät, että sakkovilpistä rangaistaan. Sen sijaan he eivät olleet oivaltaneet, että uudistuksen jälkeen sakkovilppi on lähes mahdotonta.

Kaiken kaikkiaan sakkojärjestelmä koetaan oikeudenmukaiseksi. Vuonna 2001 päiväsakkojärjestelmää piti oikeudenmukaisena 70 prosenttia. Neljä viidestä oli sitä mieltä, että eri tuloryhmille pitäisi määrätä erisuuruiset ylinopeussakot. Liikennesakkoja piti samaan aikaan suuruudeltaan sopivina 60 prosenttia, liian ankarina 17 prosenttia ja liian lievinä 14 prosenttia vastaajista.

Uudistuksen jälkeen sakkoja liian ankarana pitävien osuus kasvoi nimenomaan korkeimmissa tuloluokissa. Kuitenkin uudistuksen perustavoitteena oli sakkojen kohtuullistaminen nimenomaan tässä tulonsaajaluokassa.

Sakkojen rahamäärä ei vaikuttanut ajonopeuksiin

VTT selvitti uudistuksen vaikutuksia rangaistuksiin, ajonopeuksiin, liikenneturvallisuuteen ja poliisin työhön.Tutkimuksessa mm. mitattiin ajonopeuksia taajamissa sekä niiden ulkopuolella, tutkittiin poliisin rike- ja päiväsakkomääräyksiä sekä järjestettiin poliisille kysely.

Tulosten mukaan uudistus ei aiheuttanut muutoksia keskimääräisissä ajonopeuksissa, joten sillä ei ollut merkitystä liikenneturvallisuudelle. Tulokset vastaavat ruotsalaista tutkimusta, jonka mukaan edes sakkojen kaksinkertaistaminen ei vaikuta ajonopeuksiin, ellei samalla kiinnijäämisen riskiä lisätä.

Poliisin työstä miellyttävämpää

Poliisien mielestä uudistus vaikutti heidän työhönsä myönteisesti. Sakotustilanne vie entistä vähemmän aikaa ja sitä pidetään entistä harvemmin epämiellyttävänä. Poliisien itsensä sekä heidän käsityksensä mukaan myös kuljettajien mielestä määrätyt rangaistukset ovat aiempaa oikeudenmukaisempia.

Sakkouudistuksella ei ollut vaikutusta yksittäisten päiväsakkojen lukumäärään. Sen sijaan päiväsakkojen rahamäärä kasvoi noin kolmanneksella minimipäiväsakon korotuksen sekä myös sen takia, että sakon määrä perustuu verottajalta saatuihin oikeisiin tulotietoihin. Nettoperiaatteeseen siirtyminen alensi päiväsakon määriä suuremmissa tuloluokissa. Sen sijaan minimipäiväsakon korotus kovensi pienituloisten ja tulottomien sakkoja.

Lisätiedot:

Apulaisosastopäällikkö Jarmo Littunen, OM, puh. (09) 1606 7783, jarmo.littunen@om.fi

Johtaja Tapio Lappi-Seppälä, Optula, puh. (09) 1606 7854, tapio.lappi-seppala@om.fi

Tutkija Juha Tapio, VTT, puh. 020 722 6258, juha.tapio@vtt.fi
Kirsi Pajunen, VTT, 020 722 6209, kirsi.pajunen@vtt.fi

Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tiedote tutkimuksesta on osoitteessa www.om.fi/optula/16102.htm. Julkaisun tutkimuksesta voi tilata Oikeuspoliittisesta tutkimuslaitoksesta puh. (09) 1606 7855.

VTT:n tutkimusraportin voi tilata VTT:ltä puh. 020 722 6258 tai sähköpostitse.

Uutta | Uutiset 2002

VTT