Transitiojohtaminen

Muutoksessa oleville organisaatiolle, yrityksille ja systeemeille

VTT Transitiojohtaminen

Globaali toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti entistä monimutkaisemmaksi ja systeemisemmäksi johtuen lisääntyvistä vuorovaikutussuhteista eri toimijoiden ja aluetasojen välillä. Globaalit haasteet, kuten ilmastonmuutos tai resurssiniukkuus, asettavat rajoja jokaisen organisaation toiminnalle. Monimutkaisten systeemisten vuorovaikutussuhteiden ja niiden vaikutusten tulkinta ei ole helppoa. Organisaation nykyisen sijainnin paikantaminen ja uuden strategisen sijainnin löytäminen ovat haasteellisia tehtäviä. Yritysten suunnittelukäytännöt voivat olla liian lyhytjänteisiä systeemimuutosten ymmärtämiseen, minkä vuoksi ne voivat jäädä pahasti jälkeen globaalin toimintaympäristön muutoksista.​

Tarjoamme​ työkaluja 

Edellä mainitut teemat vaativat pitkäjänteistä strategista näkökulmaa ja kyvykkyyttä suunnata yhteistä toimintaa. VTT auttaa johtamaan ja tehostamaan organisaatiosi strategista kyvykkyyttä ottamalla käyttöön systemaattisia ja tehokkaita menetelmiä. Tarjoamme työkaluja, joilla voit positioida organisaatiosi suhteessa globaalien ajurien muutoksiin ja teknologiamuutoksiin. VTT:n sovelluksilla tuet pitkän tähtäimen verkostokehitystä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa ja lujitat päätöksentekoa ja strategista johtajuutta tulevaisuuden liiketoimintaasi vahvistaen.

 

Palvelut

  • Muutosskenaariot ja -polut
  • Globaalien ajureiden analyysi
  • Systeemisen muutoksen työpajat
  • Systeemimuutosten tiekartoitus
​​SUSER – Systeeminen muutos kohti uusiutuvan energian järjestelmien käyttöä

Tavoite: Tunnistaa ajureita ja esteitä uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden ratkaisuiden yleistymiselle uusilla asuinalueilla. Hanke toteutettiin tapaustutkimuksena. Monitasomallia (MLP) ja innovaatiojärjestelmän funktioita käytettiin tapaustarkasteluiden, työpajojen, haastatteluiden ja kyselyn analysointiin.

Tulokset: Suomalaisessa asuinrakentamisessa on tapahtumassa selkeä muutos kohti uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden ratkaisuiden yleistymistä. Keskeiset toimijat ovat kaupungit, rakennusyritykset ja heidän asiakkaansa. Huolimatta lukuisista kokeiluista ja pilottihankkeista, kokonaisuuden hallinta ja yhteinen visio kuitenkin puuttuvat edelleen.

Vaikutus: Tulosten avulla voidaan tunnistaa keskeiset tekijät, joiden avulla muutosta voidaan nopeuttaa.

Rahoitus: TEKES ja VTT

Lisätietoa:

 

RECREATE – ilmastonmuutokseen, resurssitehokkuuteen ja raakamateriaaleihin liittyvän tutkimus- ja innovaatiotoiminnan arviointi ja ennakointi

Tavoite: Ilmastonmuutokseen, resurssitehokkuuteen ja raakamateriaaleihin liittyvän EU:n tutkimus- ja innovaatiopolitiikan sirpaloitumisen ehkäiseminen ja Horizon 2020 tutkimusohjelman tukeminen.

Tulokset: yhteinen visio ja kolme skenaariota liittyen EU T&K politiikkaan, nykyisten toimien arviointi ja sidosryhmien osallistaminen.

Vaikutus: Tulokset vaikuttavat EU:n T&K politiikkaan, erityisesti H2020 ohjelmaan.

Rahoitus: EU FP7

Lisätietoa: http://www.recreate-net.eu/

SAM – Kestävä hyväksyttävä kaivosteollisuus

Tavoite: Kestävyyden ja sosiaalisen hyväksyttävyyden ajureiden tunnistaminen sosiaalisen toimiluvan ja sidosryhmäyhteistyön avulla. Monitieteellinen lähestymistapa, joka sisältää kestävyyden kolme ulottuvuutta (ympäristö, sosiaalinen ja talous) paikallisella tasolla. Kansainvälistä yhteistyötä ja verkostoitumista Australiassa ja Chilessä.

Tulokset: Työkaluja sosiaalisen toimiluvan saavuttamiseksi, esim. vesijalanjälki ja sidosryhmäviestintä. Potentiaaliset liiketoimintamallit ja palvelukonseptit lisäävät koko alan kestävyyttä ja arvoketjun ekotehokkuutta.

Vaikutus: Kestävyyteen keskittyvät teknologiat ja arviointityökalut luovat lisäarvoa yrityksille ja lisäävät tietoa kaivosteollisuuden käytännöistä yleisesti alueellisella ja kansainvälisellä tasolla.

Rahoitus: TEKES, VTT, GTK, SYKE, HY ja yritykset

Lisätietoa:

 

Proteiinitiekartta

Tavoitteet: Projektin tavoite oli muotoilla tiekartta toimenpiteistä, joilla Suomen proteiiniomavaraisuutta voitaisiin nostaa merkittävästi. Keskeinen tavoite oli myös luoda vuoropuhelua eri toimijoiden välillä yhteisen tahtotilan muodostamiseksi. Työ toteutettiin syksyllä 2014 Maa- ja metsätalousministeriön (MMM) tilauksesta.

Tulokset: Hankkeessa kerätyn aineiston perusteella muotoiltiin kolme tiekarttaa, jotka suuntaavat tulevaisuuden toimia proteiinin omavaraisuuden nostotavoitteen saavuttamiseksi.  Tiekarttaprosessin tuloksena syntyi toimenpide-ehdotuksia, jotka liittyvät esimerkiksi alkutuotannon toimintatapojen kehittämiseen, kotimaisen kasviproteiinin rehukäytön edellytysten parantamiseen ja elintarviketarjonnan lisäämiseen.

Vaikutukset: Projektin tulosten perusteella syntyi kokonaisvaltainen käsitys Suomen proteiiniomavaraisuuden parantamiseen tähtäävistä keinoista. Tulosten perusteella voidaan suunnata alan jatkohankkeita ja kehitystoimenpiteitä tehokkaasti.

Rahoitus: Maa- ja metsätalousministeriö​