Seurausanalyysissä tarkasteltavien tapausten valinta

Seurausanalyysissä tarkasteltavien tapausten tulee edustaa vaaratilanteita, joita tarkasteltavassa toiminnassa voi käytännössä esiintyä. Seurausanalyysiin valittavat tapaukset saadaan usein laadittujen turvallisuusanalyysien perusteella. Turvallisuusanalyysissä tunnistetuista merkittävimmistä vaaratilanteista valitaan seurausanalyysillä analysoitavat tapaukset.


Yleinen periaate on, että analysoitavaksi valitaan suurehkoja, mutta kuitenkin realistisia päästötapauksia. Aivan vähäisten tai toisaalta äärimmäisen epätodennäköisten, vaikkakin vakavien onnettomuuksien valinnalla ei saada käyttökelpoisia kriteerejä esimerkiksi laitoksen suojaetäisyyttä valittaessa. Pelastussuunnittelun tarpeisiin tehtävässä seurausanalyysissä voidaan lisäksi tarkastella erittäin vakavia onnettomuuksia. /2/.


Laskettavaksi kannattaa valita päästömääriltään erisuuruisia tapauksia. Yleensä ei ole tarpeen valita kovin monia tapauksia. Seuraavassa on esimerkkejä tyypillisistä tapauksista:


  • putken murtuminen tai katkeaminen
  • vuoto venttiilistä, laipasta, pumpusta tai varoventtiilistä
  • lastaus- tai purkausputkien murtuminen, katkeaminen tai irtoaminen
  • vuoto säiliöstä putken, venttiilin, yhteen tai seinämään syntyneen aukon kautta
  • paineastian repeäminen.

Vuotoaukon kokona käytetään usein esimerkiksi putken nimellishalkaisijaa (D) tai sen osaa (esim. D/2 tai D/4). Vuodon suuruutta on myös tarkasteltava aineiden vaaraominaisuuksien kannalta (esim. syttyvyysalueet, myrkyllisyysvaikutukset). Yleispäteviä sääntöjä tapausten valinnalle on kuitenkin vaikea esittää.


Päästöominaisuuksien ohella myös seurausanalyysissä käytettävät säätyypit vaikuttavat lopputuloksiin. Esimerkiksi lämpötila, tuulen nopeus, ilmakehän sekoittumisherkkyys (ns. stabiilisuusluokitus) vaikuttavat osaltaan lopputuloksiin. Seurausanalyysiin valitaan tyypillisesti ainakin kaksi erilaista sääolosuhdetta. Näistä ensimmäinen on keskimääräisiä olosuhteita edustava tilanne (esimerkiksi: pilvinen päivä, ilman lämpötila +15°C, tuulen nopeus 5 m/s, stabiilisuusluokka D). Toinen tilanne vastaa leviämisen kannalta pahinta tilannetta, joka tyypillisesti vallitsee kirkkaana yönä (tai kirkkaana talvipäivänä) (esimerkiksi ilman lämpötila +15°C, tuulen nopeus 2 m/s, stabiilisuusluokka F).


Turvatekniikan keskuksen ohjeessa turvallisuusselvityksistä on mainittu seikkoja, jotka tulee ottaa huomioon turvallisuusselvitykseen liittyvien seurausanalyysien laadinnassa /3/. Ohjeessa on mainittu, että seuraukset arvioidaan kunkin kemikaalin tai kemikaaliryhmän osalta vakavimmaksi arvioidusta onnettomuudesta, joka siitä kemikaalista voi aiheutua tuotantolaitoksella. Vähäisemmästä tapauksesta (esimerkiksi vuoto pienemmästä putkesta) aiheutuvat seuraukset voidaan arvioida vakavimman tapauksen perusteella. Samantapaisten, eri paikoissa tuotantolaitosta tapahtuvien onnettomuuksien (esimerkiksi säiliöpalo) kuvaukset voidaan esittää edustavan esimerkin avulla. Kuvausten tulee kattaa kaikki suuronnettomuustilanteet. Turvallisuusselvityksessä esitetään seurausanalyysien tulokset (seurausten laajuus ja vakavuus). Arvioissa selvitetään, mihin osiin tuotantolaitoksella tai alueisiin tuotantolaitoksen ulkopuolella suuronnettomuudella on vaikutusta. Esimerkiksi selvitetään, mille etäisyydelle myrkyllinen pilvi voi kulkeutua ja aiheuttaa vaaraa ympäristön asukkaille, mille etäisyydelle räjähdyksessä muodostuvat heitteet voivat lentää tai mille etäisyydelle vaarallinen kemikaali voi kulkeutua pohjavedessä tai pintavesistössä.


__________________________________________________