Verkostojen kasvu ja kehitysdynamiikka

FAQ-kysymyksiä ja vastauksia työkirjasta


”Millaisten yritysten tai yritysverkostojen käyttöön työkirja on tarkoitettu?”


  • Erikokoisille, eri toimialojen yrityksille ja verkostoille.


  • Eri tarkoituksiin muodostettujen verkostojen kehittämiseen – kyseessä voi olla esim. tuotantoverkosto, tuotekehitysverkosto tai asiakassuunnan myynti- ja markkinointiverkosto.


”Voiko työkirjaa soveltaa muilla työpaikoilla kuin yrityksissä, esimerkiksi julkisella sektorilla?”


  • Voi. Se tosin vaatii verkostokehittäjältä enemmän menetelmien muokkaamista, koska menetelmien termistö on yrityslähtöistä. Verkostoitumisen haasteissa löytyy kuitenkin samankaltaisuuksia ja siten myös menetelmiä voi valikoiden soveltaa juuri esim. julkisella sektorilla.


”Millaisia menetelmiä yritysverkoston strategisen kehittämisen työkirja sisältää, mitä menetelmät ovat käytännössä?”


  • Työkirja sisältää menetelmiä yritysverkoston strategisen kehittämisen tueksi. Yritys voi käyttää niitä sisäisesti pohtiessaan roolejaan ja panostuksiaan eri verkostoissa tai esim. miettiessään, millaista täydentävää osaamista se tarvitsisi kumppaneilta. Menetelmät toimivat apuna arvioitaessa ja valittaessa sopivia kumppaneita verkostoon. Kun verkosto on saatu kasaan, menetelmistä on apua verkostostrategian ja yhteisten pelisääntöjen luomisessa. Samoin ne auttavat organisoimaan toiminnan ja kehitystyön tehokkaaksi niin, että mahdollistetaan verkoston jatkuva kehittyminen.


  • Menetelmät ovat käytännössä yritysten omissa tai verkostokehittäjän vetämissä kehitysryhmissä tai yritysten yhteisissä verkostopäivissä tai muissa tilaisuuksissa täytettäviä lomakkeita. Lomakkeet voi täyttää sähköisessä muodossa olevaan työkirjaan: http://verka.vtt.fi. Paperiversioista työkirjaa käytettäessä lomakkeista poimitaan keskustelun pohjaksi kysymyksiä ja keskustelun kulusta ja loppuyhteenvedoista kirjoitetaan erillinen muistio.


  • Työkirjan menetelmät toimivat keskustelurunkoina, ajatusten herättäjinä ja dokumentointipohjina yritysten ja verkoston kehitysryhmissä


”Ketkä osallistuvat kehitysryhmiin, joissa menetelmiä käytetään?”


  • Verkostokoordinaattorin lisäksi kehitysryhmään kootaan edustajia yritysten eri toiminnoista ja organisaatiotasoilta menetelmästä ja sen aihealueista riippuen. Keitä ryhmään kannattaa kutsua koolle, on verkostokoordinaattorin harkinnassa. Hedelmällisintä olisi kuitenkin saada koolle mahdollisimman monipuolisen osaamis- ja kokemustaustan omaavia henkilöitä.


  • Sopiva koko kehitysryhmälle on 3-7 henkilöä käsiteltävästä aiheesta ja yrityksen/ yritysten koosta riippuen. Liian pienessä ryhmässä ei välttämättä saada esiin eri näkökulmia eikä osallistujien asiantuntemus riitä menetelmän kaikkien osa-alueiden käsittelyyn. Liian suuressa ryhmässä taas keskustelu voi alkaa rönsyillä liikaakin. Kunkin menetelmän alussa on suositus kehitysryhmän kokoonpanosta ja koosta.


”Millaisissa tilanteissa yritykset ovat käyttäneet näitä menetelmiä?”


  • Yksittäinen yritys pohtii verkostosuhteitaan, haluaa jäsentää niitä selkeämmin hallittavaksi kokonaisuudeksi. Keiden kanssa edetään strategiseen kumppanuuteen, keiden kanssa tehdään löyhempää yhteistyötä? Mikä olisi yrityksen oma verkostoitumistaktiikka, mitä verkostoitumisella haetaan? Mistä saisi eniten kilpailuetua?


  • Yksittäisellä yrityksellä on liikeidea, jonka toteuttamiseen se tarvitsee kumppaneita, joilla on sen omaa osaamista täydentävää osaamista. Miten löytää sopivat kumppanit ja muodostaa verkosto? Miten arvioidaan omaa sekä kumppanien verkostoitumiskyvykkyyttä? Miten tehdä verkostoyhteistyöstä houkuttelevaa, miten tunnistaa verkostoitumisen mahdollisuuksia yhdessä?


  • On löydetty sopivat kumppanit verkostoon, mutta yhteistyöneuvotteluihin tarvitaan tukea ja runkoa – Miten löytää yhteiset strategiset toimintalinjat? Mitä kaikkea verkostostrategiassa kannattaa ottaa huomioon?


  • Verkoston asiakas ulkoistaa toimintojaan ja verkoston pitäisi pystyä toimittamaan suurempia tuote- ja palvelukokonaisuuksia. Miten vastataan asiakastarpeisiin verkostona? Miten verkoston kokoonpanoa, työnjakoa ja osaamista pitää kehittää? Miten saisi verkoston toimimaan yhä enemmän asiakaslähtöisesti?


  • Verkostossa on tunnistettu verkostomaisen toiminnan tuomat kilpailuedut, mutta miten kehitystyötä voi tehostaa? Miten viedä kehitystyötä eteenpäin käytännössä ja millaisia asioita missäkin vaiheissa kannattaa huomioida? Mitä kaikkea verkoston kehittäminen pitää sisällään? Miten verkoston toiminta ja kehitystyö organisoidaan?


”Voiko menetelmiä muokata käyttötarkoitukseen sopivammiksi ja enemmän ”oman näköisiksi”?”


  • Kyllä. On suositeltavaakin, että kehitystyötä vetävä verkostokehittäjä muokkaa lomakkeita ja toteuttaa kehitystyön juuri kyseiseen verkostoon sopivimmalla tavalla. Menetelmiä voi muokata tulostamalla Verkoston strategisen kehittämisen työkirja internetistä osoitteesta: http://verka.vtt.fi. Menetelmäpohjat ovat pdf-muodon lisäksi Wordin dokumenttimuodossa ja vapaasti muokattavissa.


”Voiko menetelmistä valita vain osan ja täyttää vain osan lomakkeiden kohdista?”


  • Voi. Työkirjan menetelmät ja sopivien menetelmien valinta -luvussa kuvataan menetelmien sisältö, jonka perusteella voi valita tarpeelliset menetelmät. Niitä voi käyttää työkirjan esittelemässä järjestyksessä tai jossain muussa järjestyksessä, miten parhaaksi nähdään.


  • Lomakkeista voi täyttää juuri ne kohdat, jotka nähdään oman yrityksen tai verkoston kannalta olennaisiksi. Toisaalta lomakkeisiin voi myös lisätä kohtia halutessaan etenkin sähköistä versiota käytettäessä.


”Kuka työkirjaa käytännössä käyttää, kuka vetää keskustelua, kerää tiedot, täyttää lomakkeet jne.?”


  • Työkirja on suunnattu yritysverkostojen kehittäjien työvälineeksi. Kehitystyötä voi vetää esimerkiksi konsultti tai verkoston keskusyrityksen edustaja. Tämän ns. verkostokoordinaattorin vastuulla on kehitystyön koordinointi ja kehitysryhmien vetäminen.


  • Verkostokehitystyön vetäjällä tulisi olla kehitysosaamista, osaamista tämän työkirjan menetelmien käyttöön sekä mielellään myös yritysmaailman tuntemusta ja osallistuvia yrityksiä koskevaa toimialatuntemusta, jotta hän voisi toimia uusien ajatusten tuojana yrityksille.


”Onko menetelmien käyttöön ohjeet”


  • On. Verkostokoordinaattorin tehtävänä on tutustua menetelmiin ja niiden käyttöohjeisiin huolellisesti etukäteen, muokata menetelmiä tarpeen mukaan, antaa osallistujille ennakkotehtäviä ja suunnitella käytännön toteutus – ketkä osallistuvat ja millaisessa aikataulussa edetään.


”Kuinka paljon menetelmien käyttöön menee aikaa?”


  • Riippuu paljon verkostosta, sen kehitystilanteesta ja siitä, miten syvää yhteistyötä verkostossa halutaan tehdä. Yksittäisen menetelmän käyttöön menee aikaa vajaasta tunnista useaan tuntiin. Käytännössä puoli päivää on usein maksimi, aktiiviselle työskentelylle. Verkoston tapaamisiin voi liittyä lisäksi mm. alustuksia.


  • Aika riippuu paljon myös siitä, onko kyseessä jo olemassa oleva verkosto vai esimerkiksi yhden yrityksen aloitteesta lähtevä verkostoitumisprosessi. Vanhojen yhteistyökumppanien kesken keskusteluissa voidaan pystyä etenemään nopeammin kuin uusien yhteistyötahojen kanssa.


”Kuinka paljon koko verkostoitumisprosessiin ja yhteisen toimintamallin tekemiseen menee aikaa kaiken kaikkiaan?”


  • Yritysten omien kantojen pohdinta, verkoston kokoonpanon muodostaminen, yhteisen näkemyksen muodostaminen verkostossa ja yhteistyön kehittäminen halutulle tasolle voivat viedä hyvinkin pitkän ajan. Yhden vaiheen toteuttamiseen ja menetelmän käyttöön kuluu työskentelyyn osallistuvilta 1 - 2 työpäivää.


  • Verkoston muodostaminen ja yhteisen toimintamallin muotoilu voivat kaiken kaikkiaan viedä kalenteriaikaa jopa vuosia. Koko prosessi verkoston muodostamisesta yhteisen strategian ja toimintamallin luontiin voidaan viedä läpi nopeimmillaan muutamassa kuukaudessa.


”Mitä hyötyä työkirjasta ja menetelmistä on?”


  • Systematisoi ja tehostaa kehitystyötä – antaa raamit, missä vaiheissa edetään ja auttaa huomioimaan karkealla tasolla verkostojen muodostamisen ja strategisen kehittämisen oleelliset kysymykset.


  • Edistää suunnitelmallista ja pitkäjännitteistä kehitystyötä – kehitystyö on jatkuvaa, verkoston kokoonpano elää ja sen strategiaa, tavoitteita, mittareita ja toimintaa muokataan ajan kuluessa.


  • Tukee strategialähtöistä kehitystyötä – verkoston asiakkaita, liiketoimintaa, visioita ja tulevaisuuden linjauksia pohditaan yhdessä.


  • Mahdollistaa näkemysten ja osaamisten yhdistelyn - tätä yritysten sisäistä tai yritysten välistä moniäänisyyttä voidaan hyödyntää myös toiminnan uudistamisen tai innovaatioiden synnyn edistämisessä.


  • Työkirjaa käytetään yritysten eri toiminnoista ja organisaatiotasoilta kootuissa kehitysryhmissä, jolloin saadaan hyödynnettyä henkilöstön ns. hiljaista tietoa esimerkiksi toimenpiteiden ideoinnissa.


  • Täytetyistä lomakkeista jää dokumentit, joihin on kirjattu yhdessä sovitut pelisäännöt ja toimintatavat. Niihin on helppo palata myöhemminkin ja muokata niitä tarvittaessa ajan tasalle.


  • Työkirjalla voidaan edistää eri toimijoiden välistä vuoropuhelua ja luottamuksen syventymistä.


”Mitä etuja sillä on, jos otetaan verkoston ulkopuolinen verkostokehittäjä vetämään kehitysprosessia?”


  • Verkoston ulkopuolinen kehittäjä pystyy helpommin muodostamaan puolueettoman ja kokonaisvaltaisen kuvan verkoston toiminnasta ja kehittämistarpeista. Samalla hän voi tuoda uusia ideoita ja näkemystä siitä, miten verkostoa voisi kehittää.


  • Ulkopuolinen toimija auttaa yrityksiä analyysien tekemisessä, aktivoi yrityksiä osallistumaan ja helpottaa yhteistyöneuvotteluja. Ulkopuolinen toimija voi myös edistää asteittaista luottamuksen muodostumista ja syventymistä verkoston toimijoiden kesken.


  • Verkostokoordinaattori toimii kehitysresurssina, jos yritysten omat kehitystyöhön varattavissa olevat resurssit ovat niukat tai ei ole esim. osaamista verkostojen kehittämiseen.


  • Verkostokoordinaattorilla on kokemusta verkostojen kehittämisestä sekä tarvittavaa kehitys- ja menetelmäosaamista. Hän osaa organisoida kehitystyön tehokkaalla tavalla, koota sopivat kehitysryhmät, ohjata kehitysryhmätyöskentelyä, järjestää verkostopäiviä ja muita yhteisiä tilaisuuksia.


”Mistä apua?”


  • Lisätietoja työkirjasta ja sen käytöstä antavat: Tutkija Katri Valkokari, VTT katri.valkokari@vtt.fi ja teknologiapäällikkö Iiro Salkari, VTT iiro.salkari@vtt.fi.


.