Tulosta Tulosta Lähetä linkki Bookmark and Share

Energy Visions 2050 luotaa energiatulevaisuutta

VTT on vuodesta 1999 alkaen tarjonnut energiakeskustelun ja päätöksenteon pohjaksi energiakirjojen kautta taustatietoa energian käytöstä ja tuotannosta sekä energiajärjestelmän ja -teknologian kehityksestä niin yrityksille, yhteiskunnallisille päättäjille kuin energia-asioista kiinnostuneille kansalaisille. Sarjan viimeisin kirja, keväällä julkaistu Energy Visions 2050 käsittelee globaalista näkökulmasta energiasektorin pitkän aikavälin kehitystä vuoteen 2050 asti. Se on yksi esimerkki VTT:n ennakointi- ja skenaariotyöstä, joka auttaa alan toimijoita varautumaan tulevaan kehitykseen.

Energy Visions 2050 sisältää arvioita teknologian kehityksestä ja tulevaisuuden teknologioista kattaen koko energiajärjestelmän eli energiavarat, energian tuotannon, loppukäytön sekä energian siirron ja jakelun teknologiat. Siihen on koostettu myös erillisiä visionäärisiä tietolaatikoita, joissa esitettyjen ideoiden toteutuminen tai yleistyminen kuvatulla tavalla ei välttämättä vaikuta todennäköiseltä vuoteen 2050 mennessä.

Parempaa energiatehokkuutta, uusiutuvaa ja vähäpäästöistä energiaa

Energy Visions 2050 -skenaariot osoittavat, että teknologian kehittämisen ja käyttöönoton sekä kansainvälisen ilmastoyhteistyön avulla ilmastonmuutoksen hillintä on mahdollista, vaikka edellyttääkin koko energiajärjestelmän uudistamista vuoteen 2050 mennessä.

Energiatehokkuuden parantamiseksi ja uusiutuviin ja vähäpäästöisiin energialähteisiin siirtymiseksi on jo näköpiirissä uusia ratkaisuja. Jo kaupallistettukin teknologia tarjoaa runsaasti säästö- ja tehostamismahdollisuuksia. Esimerkiksi rakennussektorilla jo nykyisin kaupallinen tekniikka mahdollistaa jopa kymmenien prosenttien energiatehokkuuden parantamisen lämmityksessä rakentamisen lisäkustannusten kasvaessa tyypillisesti muutaman prosentin.

Liikennesektorilla käytettävien teknologioiden ja energialähteiden kirjo tullee tulevaisuudessa lisääntymään. Jo seuraavan vuosikymmenen aikana mahdollistuu enenevästi hybridi- ja sähköautoihin siirtyminen ja biopolttoaineiden osuuden lisääminen. Vetyyn perustuvat polttokennoautot nähdään usein pitkän aikavälin ratkaisuna liikennesektorilla. Liikenteessä teknologian kehityksen epävarmuudet ja poliittisten valintojen merkitys ovat suuria.

Ilmastonmuutoksen hillitsemiseen tähtäävissä skenaarioissa globaalisti merkittävimpien sähköntuotantoteknologioiden vuosisadan puoleen väliin mennessä arvioidaan olevan tuulivoima, nykyinen fissioon perustuva ydinvoima ja hiilidioksidin erotus ja varastointi (CCS) noin 2020 - 2030-luvuilta alkaen sekä edistykselliset, kierrätys- ja biomassapolttoaineisiin perustuvat yhteistuotanto- ja seospolttoteknologiat. Ilman lisätukitoimia aurinkosähkön hyväksikäyttö alkaa skenaarioissa merkittävästi lisääntyä 2040 - 2050-luvuilta alkaen, muodostuen vuosisadan loppua kohti yhä merkittävämmäksi. Edistykselliset ydinvoimalaitosteknologiat, alkavat skenaarioissa vallata osuutta maailman sähköntuotannosta vuosisadan loppupuoliskolla. Näihin kuuluvat fissioon perustuvat uudet ydinvoimalaitoskonseptit, jotka hyödyntävät uraanivaroja nykyistä tehokkaammin, sekä varhaisemmassa kehitysvaiheessa oleva fuusioteknologia.

VTT on tiiviissä yhteistyössä teollisuuden ja muiden kotimaisten ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa uusien energiateknologioiden kehittämiseksi.

Tulevaisuuden turvaamiseksi tarvitaan teknologiainvestointeja

Energy Visions 2050 on syntynyt laaja-alaisen kansallisen ja kansainvälisen yhteistyön tuloksena. Työhön on osallistunut kymmeniä eri teknologia-alueiden asiantuntijoita VTT:stä, ja hankkeen toisena tutkimuskumppanina on ollut Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT. Hanke kuuluu Tekesin ClimBus-ohjelmaan, ja sen rahoittajina ovat toimineet Tekes, VTT ja VATT.

Esitetyt skenaariot perustuvat laajoihin mallilaskelmiin, joista on saatu globaaleja skenaarioita maailmantalouden rakenteellisesta muutoksesta, energiajärjestelmän tulevaisuuden rakenteesta ja kasvihuonekaasupäästöjen tehokkaasta hillitsemisestä. Skenaariot eivät kuitenkaan ole ennusteita tulevasta. Esitetyn kaltainen kehitys edellyttää tuhansien miljardien eurojen investointeja ilmastonmuutoksen hillintään, yli puolet investoinneista olisi kehitysmaissa. Kysymykset ilmastonmuutokseen hillinnän rahoituksesta ja taakanjaosta kehittyvien maiden ja teollisuusmaiden on ratkaistava. Teknologian kehittyminen edellyttää niin ikään panostuksia tutkimus- ja kehitystyöhön. Toisaalta investoinnit luovat myös uusia teollisuudenaloja ja työpaikkoja.


Lisätietoja

Satu Helynen
Teknologiajohtaja
020 722 2661

Lisätietoja

Satu Helynen
Teknologiajohtaja
020 722 2661

Katso myös