1980-luku

Teollisuutta palvelevia tutkimusohjelmia

Uudistettu VTT pyrki palvelemaan entistä paremmin teollisuutta, sillä VTT:n tavoitteeksi oli asetettu Suomen teknologisen tason kohottaminen.

TEKES syntyy

1980-luvun alussa perustettiin Tekniikan kehittämiskeskus, TEKES. Tekesin teknologiaohjelmat loivat Suomen tutkimusjärjestelmälle selkeän perustan. VTT sopeutui jälleen uuteen tilanteeseen hyvin. VTT:llä oli 1980-luvun lopussa käynnissä 11 tutkimusohjelmaa. Ne käsittelivät energia- ja ympäristöprosesseja, digitaalista signaalinkäsittelyä, komposiittimateriaaleja ja -rakenteita rakennusteollisuudessa, molekyylimallinnusta, pintatekniikkaa, puuteknologiaa, energiaa säästäviä laitteita, integroitua ohjaustekniikkaa, biologisesti hajoavia muoveja, logistiikkaa sekä tuotemallien käyttöä tuotteen ja tuotannon suunnittelussa.

Tietokoneet suunnittelun avuksi

Tietokoneen käyttö koneiden ja laitteiden suunnittelussa yleistyi voimakkaasti 1980-luvulla. CAD- ja CAM-teknologian avulla suunnittelija pystyi kokeilemaan nopeasti ja edullisesti eri vaihtoehtoja.
 
Johtoon Markku Mannerkoski
 

Vuonna 1987 akateemikko Pekka Jauho siirtyi eläkkeelle. Hänen johdollaan VTT:n henkilöstö oli kasvanut 700:sta noin 2500:aan ja toiminta oli laajentunut alueellisesti eri puolille Suomea. Jauhon seuraajaksi tutkimuskeskuksen johtajana valittiin Markku Mannerkoski. Myös tutkimuskeskuksen operatiiviseen johtoon tuli uusia henkilöitä 1980-luvulla. Ylijohtajaksi valittiin Jarl Forstén ja hallintojohtajaksi Pentti Grönberg. Vuorineuvos Jaakko Ihamuotila valittiin VTT:n valtuuskunnan puheenjohtajaksi vuonna 1990.

Uudeksi tavoitteeksi kansainvälistyminen

Pekka Jauho oli asettanut VTT:n toiminnalle kaksi tavoitetta. VTT:n oli hänen mukaansa palveltava monipuolisesti sekä suurteollisuutta että pieniä ja keskisuuria yrityksiä eri puolilla Suomea. Mannerkoski jatkoi näissä asioissa pitkälti Jauhon linjoilla. Erityisesti kansainvälistyminen oli kuitenkin Mannerkoskelle tärkeä tavoite.

Matkaviestinnän nousu

   VTT:n oli aktiivisesti mukana yhteistyössä, jonka tuloksena syntyi matkapuhelin. Pohjoismaat kehittivät 1970-luvun loppupuolella yhdessä automaattisesti ilman puhelunvälittäjiä toimivan analogisen NMT (Nordic Mobile Telephone) -matkapuhelintekniikan desimetriaalloille eli UHF-taajuuksille. Pohjoismaiden aloitteesta Euroopan maat kehittivät digitaalisen GSM (Global System for Mobile Communication) -matkapuhelintekniikan, joka otettiin Suomessa käyttöön 1991. Nokian matkapuhelimet valloittivat sitten maailmanmarkkinat ja ovat muuttaneet niin viestintää kuin Suomen elinkeinoelämää merkittävästi. VTT:ssä kehitettiin myös maailman ensimmäinen videokuvapuhelin jo vuonna 1984, mutta aika ei vielä silloin ollut aivan kypsä sen kaupallistamiselle.

 
 
1940-luku | 1950-luku | 1960-luku | 1970-luku | 1980-luku | 1990-luku | 2000-luku | 2010-luku

Ota yhteyttä
Asiakaspalvelu
Sähköpostiinfo@vtt.fi
Puhelin020 722 7070
Avoinna arkisin klo 9.00 - 11.00 ja 12.00 - 15.00