Uutiskirje

02 | 2006


Kaatopaikkojen päästöjen hallinta vaatii uutta teknologiaa ja toimenpiteitä

Lajittelu parantaisi kompostoinnin ja jätteiden polttamisen edellytyksiä

Nykyisistä ja lähivuosina rakennettaviksi suunnitelluista kaatopaikoista saattaa vapautua ympäristöön haitallisia päästöjä vielä 100-200 vuoden kuluttua. Kansainvälinen tavoite on, että kaatopaikka on suljettu ja sen haitalliset päästöt ovat loppuneet 50 vuoden kuluttua kaatopaikan perustamisesta.

Ensisijainen tavoite on lisätä jätteiden kierrätystä sekä hyötykäyttöä ja loppusijoittaa tämän jälkeen jäävät jätteet siten, että kaatopaikka pystytään sopeuttamaan 50 vuoden kuluessa perustamisesta kestäväksi osaksi ympäristöä. EU-lainsäädännön mukaisesti tiiviisti suljetulta kaatopaikalta voidaan perustamisen jälkeen kerätä talteen 50-100 vuoden ajan pääosa valumavesiin liukenevista päästöistä kuten myös metaanista. Riskinä on kuitenkin, että kaatopaikan pohjarakenteet ja pintapeitteet saattavat alkaa myöhemmin vuotaa, jolloin päästöt ympäristöön alkavat uudelleen kasvaa.

Kiristyvät vaatimukset edellyttävät uusia menetelmiä ja lisäkapasiteettia jätteidenkäsittelyyn

Kiristyvien vaatimusten vuoksi Euroopassa joudutaan ottamaan käyttöön lähivuosina uusia menetelmiä yhdyskuntajätteen käsittelemiseksi. Uusista menetelmistä johtuen kaatopaikoille sijoitettavan jätteen määrä vähenee ja jäte sisältää nykyistä vähemmän biologisesti hajoavaa ainesta.

Suomessa on noin 90 yhdyskuntajätteen kaatopaikkaa, ja jätteenpolton osuus on Suomessa pieni moniin Euroopan maihin verrattuna. EU:n vaatimusten täyttymiseksi Suomessa tarvitaan vuoteen 2009 mennessä 600.000 tonnia uutta kapasiteettia yhdyskuntajätteen käsittelemiseksi ja vuoteen 2016 mennessä 1.200.000 tonnia. Jätteiden nykyistä paremman lajittelun ja käsittelyn lisäksi on kehitettävä uudenlaisille kaatopaikkajätteille uusia prosesseja ennen niiden lopullista kaatopaikkasijoitusta.

Jos nykyisestä yhdyskuntajätteestä erotetaan lajittelulaitoksessa kierrätettävät jakeet ja jäljelle jäävä osuus kompostoidaan ennen kaatopaikalle sijoittamista, kaatopaikkojen kasvihuonekaasu- ja ravinnepäästöt olisivat VTT:n tutkimusten mukaan peräti 80-95 prosenttia pienemmät kuin nykyisten sekajätekaatopaikkojen vastaavat päästöt. Jätteet polttamalla voidaan kaatopaikkojen kaasu- ja ravinnepäästöt välttää lähes täysin. Syntyvien kuonien ja tuhkien metalli- ja suolapäästöjen hallintaan on kuitenkin kiinnitettävä huomiota.

Tutkimuksessa uudenlainen kansainvälisesti harvinainen näkökulma

VTT:n tutkimus uudenlaisten kaatopaikkojen päästöistä kaatopaikan käytön aikana ja sulkemisen jälkeen pitkälti tulevaisuudessa on kansainvälisesti harvinainen, sillä aiemmin kaatopaikkapäästöjä on tutkittu pääosin vain nykyisiltä sekajätekaatopaikoilta lyhyellä aikajänteellä.

Tutkimuksen tuloksia voidaan käyttää hyväksi tulevaisuuden yhdyskuntajätteen käsittelyn suunnittelussa. Aiheeseen liittyen VTT tutkii edelleen uusien yhdyskuntajätteen käsittelymenetelmien vaikutusta kasvihuonekaasujen päästöjen vähentämisessä ja niiden menetelmien tuotteistamista liiketoiminnaksi.

VTT:llä on käynnissä myös hanke, jossa kehitetään uusia tekniikoita yhdyskuntajätteen termisessä käsittelyssä syntyvien tuhkien ja kuonien käsittelyyn. Hankkeen tavoitteena on kehittää käsittelyteknologioita, joilla voidaan tehostaa yhdyskuntajätteiden termisen käsittelyn pohjatuhkan turvallista hyötykäyttöä maarakentamisessa sekä minimoida tuhkasta aiheutuvia päästöjä sijoituspaikalla.

Tulevaisuuden kaatopaikkojen elinkaaren aikaisia päästöjä koskeva tutkimus oli osa Jyväskylän yliopiston koordinoimaa Kaatopaikan prosessien ohjaus -tutkimushanketta. Hankkeen rahoittivat Tekes, Jätelaitosyhdistys, kunnalliset jätelaitokset sekä useat yritykset.

 


Lisätietoja

VTT on puolueeton asiantuntijaorganisaatio, joka kehittää uutta teknologiaa, tuottaa tutkimus-, kehitys-, testaus- ja tietopalveluita sekä kotimaisille että kansainvälisille asiakkailleen, yrityksille ja julkiselle sektorille. Osaamisellaan ja uusilla innovaatioilla VTT pyrkii lisäämään omistajansa ja asiakkaidensa teknistaloudellista kilpailukykyä ja yhteiskunnan hyvinvointia.