Turvemaan käytöstä kivihiiltä pienemmät päästöt

Turvemaan valjastaminen energiantuotantoon aiheuttaa VTT:n mukaan vähemmän kasvihuonekaasupäästöjä kuin kivihiilen käyttö energiantuotantoon, jos alueella polttoturpeen noston jälkeen tuotetaan pitkäaikaisesti uusiutuvaa energiaa. Myös uuden teknologian hyödyntäminen on tärkeä keino pienentää turpeen kasvihuonevaikutusta. Uuden turpeen tuotantomenetelmän todetaan vähentävän tuotantoketjun päästöjä tehokkuutensa ansiosta. VTT selvitti turvemaan energiakäytön hyödyntämisestä aiheutunutta kasvihuonevaikutusta maankäytön näkökulmasta.

Turvemaiden hyödyntäminen energiantuotantoon, jossa polttoturpeen tuottamisen jälkeen turvemaan pohjaa käytetään uusiutuvan energian tuottamiseen, on jo sadan vuoden tarkastelujaksolla ilmastovaikutukseltaan hieman alhaisempi kuin kivihiilen käyttö energiantuotantoon. Suopellon ja metsäojitetun suon maaperät ovat päästölähteitä, minkä vuoksi niiden hyödyntäminen turvetuotantoon olisi VTT:n tutkimuksen mukaan luonnontilassa olevien soiden käyttämistä suotavampaa.

Tämä on erityisen ilmeistä suopeltojen kohdalla, mikä johtuu niiden voimakkaiden päästöjen loppumisesta, kun alue hyödynnetään energiantuotantoon. Metsäojitettujen soiden hyödyntäminen energiantuotantoon aiheuttaa sadan vuoden tarkastelujaksolla myös jonkin verran pienemmän ilmastovaikutuksen verrattuna kivihiileen, kun huomioidaan myös turvemaan pohjan jälkikäytössä tuotettu uusiutuva energia ja sen käyttö. Kolmensadan vuoden tarkasteluajalla metsäojitetun turvemaan hyödyntämisen kasvihuonevaikutus on luokkaa 60–70 prosenttia kivihiilen vaikutuksesta.

Suopellon hyödyntäminen ensin turvetuotantoon ja sitten joko metsitykseen tai ruokohelven viljelyyn aiheuttaa vielä huomattavasti alhaisemman ilmastovaikutuksen kuin metsäojitetun suon tai kivihiilen hyödyntäminen energiantuotantoon. Ruokohelven viljelyllä ja metsityksellä on turvemaan jälkikäyttövaihtoehtoina ilmastonäkökulmasta lähes sama vaikutus.

Laskennassa huomioitiin turvemaan hyödyntämisen koko elinkaari

Ilmastovaikutusta arvioitiin säteilypakotteella. Laskennassa otettiin huomioon koko turvemaan hyödyntämisen elinkaari turpeen tuottamisesta alueen jälleenkäsittelyyn ja jälkikäytön tuotoksen hyödyntämisestä energiantuotantoon. Ilmastovaikutuksen laskennassa on tärkeää ottaa huomioon myös turvemaan alkutilanteen kasvihuonekaasupäästöt ja -nielut, jotka jäävät toteutumatta, kun alue otetaan energiantuotantoon.

Uusi turpeen tuotantomenetelmä vähentää päästöjä

Uudet teknologiset keinot ovat tärkeässä roolissa ilmastonmuutoksen hillinnässä. Uusi turpeen tuotantomenetelmä on huomattavasti tehokkaampi kuin tällä hetkellä käytössä oleva jyrsinturvemenetelmä. Uudella tuotantomenetelmällä turvemaa pystytään hyödyntämään tarkemmin sekä tehokkaammin. Myös alueen jälkikäyttö turvetuotannon jälkeen kyetään aloittamaan aikaisemmin.

Suomella merkittävät turvevarat

Suomen maa-alasta noin kolmasosa on suota, ja sen vuoksi Suomella on merkittävät turvevarat. Turpeen osuus maamme energiankulutuksesta on luokkaa kuusi prosenttia. Turve on kotimaisena polttoaineena tärkeä sekä energiaomavaraisuuden parantajana että työllisyyden lisääjänä. Turpeella on myös hyvät seospolttoaineominaisuudet.

Hitaasti uusiutuva biopolttoaine

Turpeen käytön haittana ovat sen aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt. Turve luokitellaan tällä hetkellä omaan polttoainekategoriaan IPCC:n (Intergovermental Panel on Climate Change) uusien luokitusohjeiden mukaisesti. Turpeen polton päästöt rinnastetaan päästöjen laskennassa sekä päästökaupassa fossiilisiin polttoaineisiin. Kansallisessa ilmastostrategiassa turve luokitellaan hitaasti uusiutuvaksi biopolttoaineeksi.

Turvemaan hyödyntämisen ilmastovaikutusta verrattiin myös venäläisen ja puolalaisen kivihiilen elinkaaren ilmastovaikutukseen. Näistä maista tuotetun kivihiilen tuotantoketjun päästöissä todettiin olevan vain vähän eroa. Venäjältä tuotetun kivihiilen ilmastovaikutus arvioitiin hieman korkeammaksi kuin Puolasta tuotetun kivihiilen. Lähtötietojen epävarmuudesta johtuvat ilmastovaikutuksen vaihteluvälit menivät suurelta osalta päällekkäin.

Turvemaan energiakäytön hyödyntämisestä aiheutunutta ilmastovaikutusta maankäyttönäkökulmasta selvittänyt tutkimus tehtiin kauppa- ja teollisuusministeriön, maa- ja metsätalousministeriön sekä ympäristöministeriön rahoittamana. Tutkimus perustui ministeriöiden rahoittaman tutkimusohjelman ”Turpeen ja turvemaiden käytön kasvihuonevaikutukset Suomessa” mittaustuloksiin. Tutkimusohjelmassa olivat osallisena mm. Metsäntutkimuslaitos Metla, Helsingin, Kuopion ja Joensuun yliopistot, Ilmatieteen laitos sekä VTT.

Tutkimusraportti: Turvemaan energiakäytön ilmastovaikutus - maankäyttöskenaario

 


Lisätietoja

VTT on puolueeton asiantuntijaorganisaatio, joka kehittää uutta teknologiaa, tuottaa tutkimus-, kehitys-, testaus- ja tietopalveluita sekä kotimaisille että kansainvälisille asiakkailleen, yrityksille ja julkiselle sektorille. Osaamisellaan ja uusilla innovaatioilla VTT pyrkii lisäämään omistajansa ja asiakkaidensa teknistaloudellista kilpailukykyä ja yhteiskunnan hyvinvointia.