Väitöstutkimus yksityisrahoituksen käytöstä liikenteen infrastruktuurihankkeissa

Infrastruktuurin rakentamiseen liittyvä yksityisrahoitus on yleistynyt maailmassa. VTT:n erikoistutkijan Pekka Leviäkankaan väitöstutkimuksen mukaan vain yhteiskuntataloudellisesti erittäin kannattavat hankkeet soveltuvat luontevasti rahoitettaviksi yksityisellä pääomalla. Yksityisten sijoittajien riskien hinnoittelu voi olla kallista valtiolle eli veronmaksajille. Sijoittajien sijoituskohteena infrastruktuurihankkeet voivat olla pitkällä tähtäimellä kohtuullisen riskittömiä. Vaadittavat käyttöpääomat ovat kuitenkin niin suuria, että hankkeelle muodostettavan projektiyhtiön maksuvalmiusriskit ovat merkittävät.

Leviäkangas esittää väitöstutkimuksessaan niitä edellytyksiä ja reunaehtoja, jotka mahdollistavat yksityisrahoituksen liikenteen infrastruktuurihankkeissa. Tutkimuksessa selvitetään, voidaanko yksityisrahoituksella saavuttaa hyötyjä perinteiseen budjettirahoitukseen nähden ja millaisia riskejä yksityisrahoitus sisältää erityisesti sijoittajien näkökulmasta.

Riskien oltava merkittäviä, jotta sijoittajan intressi hankkeen menestyksestä säilyy

Yhtenä tutkimustuloksena väitöstyössä esitetään projektimalli, joka kuvaa projektiyhtiön arvonmuodostuksen ympäröivien taloudellisten ja teknisten tekijöiden funktiona. Esimerkkihankkeena on Valtatie 4 Järvenpää–Lahti. Sen rahoitusjärjestelyä arvioidaan eri näkökulmista – millaiset hankkeet ja sijoittajat sopivat vastaaviin hankkeisiin. Hankerahoitusta koskevan päätöksenteon tueksi esitetään joitakin suosituksia. Esimerkiksi riskien siirto sijoittajille tulee olla siinä määrin merkittävä, että todellinen intressi hankkeen menestyksestä säilyy. Samoin omapääomaehtoisen rahoituksen määrä tulee olla riittävä, etteivät taloudelliset riskit siirry pelkästään vieraan pääoman sijoittajille. Jos rahoittajien riskit yleensäkin ovat pienet, tulee tuottovaateiden olla vastaavasti kohtuulliset. Valtion ja rahoittajien intressien yhteensovittaminen on liikenteen yksityisrahoitushankkeissa yleensäkin haastava tehtävä, ja tämän vuoksi itse hankevalintaan on kiinnitettävä erityistä huomiota ennen rahoitusratkaisuja. Yksityisrahoitushankkeissa muodostetaan usein erillinen projektiyhtiö, jonka kassavirrat jakautuvat sijoittajien, alihankkijoiden ja hyödykkeen käyttäjien kesken. Laajoissa infrastruktuurihankkeissa valtio edustaa usein kaikkia käyttäjiä.

Riskien analysointi perustuu rahoitus- ja riskiteorioiden viitekehyksiin, ja projektiyhtiön kassavirtojen vaihtelun aiheuttavat tekijät ovat tunnistettuja riskitekijöitä. Projektiyhtiön arvo muodostuu yhtiön kassavirroista, ja niin ollen riskit ovat myös sijoittajien kannalta sijoitusten arvonmuodostuksen riskejä.

Tutkimusmenetelminä käytettiin tilastollisia teknis-taloudellisten muuttujien regressiomalleja, systeemianalyysia ja mallien simulointia. Kehitetty projektimalli koostuu useammasta osamallista, kuten kassavirta- ja riskimallista. Edellinen perustuu rahoitusteoreettiseen CAP-malliin (Capital Asset Pricing Model) ja jälkimmäinen yleiseen riskiteoriaan.

Väitöstutkimus: Private finance of transport infrastructure projects. Value and risk analysis of a Finnish shadow toll road project.

 

Lisätietoja

VTT on puolueeton asiantuntijaorganisaatio, joka kehittää uutta teknologiaa, tuottaa tutkimus-, kehitys-, testaus- ja tietopalveluita sekä kotimaisille että kansainvälisille asiakkailleen, yrityksille ja julkiselle sektorille. Osaamisellaan ja uusilla innovaatioilla VTT pyrkii lisäämään omistajansa ja asiakkaidensa teknistaloudellista kilpailukykyä ja yhteiskunnan hyvinvointia.