Tulosta Tulosta Lähetä linkki Bookmark and Share

Lattiarakenteen liiallinen kosteus pinnoitusvaiheessa voi lisätä haitallisia päästöjä

10.02.2006


VTT tutki muovimattopinnoitteisen lattiarakenteen päästöt sisäilmaongelmatapauksissa

VTT on tutkinut muovimattopinnoitteisen lattiarakenteen terveydelle haitallisia päästöjä sisäilmaongelmatapauksissa. Tutkimuskohteissa muovimatoista haihtuvan TXIB:n ja kosteuden seurauksena syntyneen 2-etyyliheksanolin päästöjen todettiin olevan jopa viisi kertaa korkeammat ongelmattomista kohteista kerättyihin arvoihin verrattuna. Hengitysilmassa esiintyessään orgaanisten haihtuvien yhdisteiden VOC-päästöt lisäävät mm. astmaan sairastumisen riskiä.

Tutkimuksessa selvitettiin, miten lattiapinnoitteen vaurio ja korjaustoimenpiteen onnistuminen pystytään todentamaan olemassa olevilla kemiallisten epäpuhtauksien mittaustekniikoilla. Yhteensä tutkittiin seitsemän asuntoa kolmessa eri kerrostalokohteessa, joissa asukkailla esiintyi asunnossa oleskeluun liittyvää oireilua. Kaikissa kohteissa ilmanvaihto toimi säädösten mukaisesti.

Sisäilman kemiallisten epäpuhtauksien pitoisuustasot (VOC, formaldehydi, ammoniakki) määritettiin ennen korjaustoimenpiteitä. Sisäilman VOC-yhdisteiden, muovimatoista haihtuvan TXIB:n ja kosteuden seurauksena syntyneen 2-etyyliheksanolin pitoisuuksien todettiin olevan keskimäärin kaksinkertaiset normaaliin verrattuna. Lattiapinnoitteen päältä mitatut päästöt olivat ongelmattomista kohteista kerättyihin arvoihin verrattuna 3-4 kertaa (TXIB) ja 3-5 kertaa (2-etyyliheksanoli) korkeammat. Asuminen ei vaikuttanut sisäilman TXIB-pitoisuuteen eikä lattiapinnoitteen TXIB-päästöihin.

VTT:n tutkimus osoitti, että päästöt tulisi mitata paikan päällä suoraan epäillystä rakenteesta. Epäillyn ongelmalattiarakenteen mittaamiseen kehitettiin mittauskäytäntö, jossa lattiapinnoitteen epätavallista suuremmat päästöt todennetaan nk. FLEC-tekniikalla (Field and Laboratory Emission Cell) paikan päällä pinnoitteen päältä, sekä tämän jälkeen sen alla olevasta rakenteesta aikaisintaan kolme vuorokautta pinnoitteen poiston jälkeen.

Korjaustoimenpiteinä PVC- lattiapinnoite ja sen alla oleva liima poistettiin ja kohteisiin asennettiin uudet, suomalaisen sisäilmastoluokituksen mukaan M1-luokitellut vähäpäästöiset pinnoitteet. Sisäilman pitoisuuksia ja lattiarakenteen päästöjä seurattiin vuosi korjaustoimenpiteen jälkeen. Asukaskyselyjen perusteella korjaustoimenpide vähensi oireita merkittävästi.

Toimiva ilmanvaihto on hyvän sisäilman edellytys, ja ilmanvaihdon toiminta pitäisi aina tarkistaa sisäilmamittauksen yhteydessä. Tilan ilman lämpötilan ja kosteuden vaikutus päästöihin ja edelleen sisäilman pitoisuuksiin voi olla merkittävä.

Tutkimuksen rahoittivat Tekes sekä joukko rakennuttajia, rakennusurakoitsijoita, materiaalivalmistajia sekä eri asiantuntijaosapuolia.

http://www.vtt.fi/inf/pdf/publications/2005/P571.pdf

 

 

Lisätietoja

Kristina Saarela
erikoistutkija
020 722 5292


Helena Järnström
tutkija
020 722 6123