St1 aloittaa kotimaisen etanolin tuotannon VTT:n kehittämällä menetelmällä
24.04.2006
Energiayhtiö St1 on päättänyt aloittaa oman etanolin valmistuksen Suomessa. Tuotanto perustuu VTT:n kehittämään prosessiin, jolla etanolia valmistetaan kotimaisessa elintarviketeollisuudessa syntyvistä jätteistä niiden syntypaikalla. Uudella menetelmällä etanolin valmistus on kannattavaa pienessäkin mittakaavassa.
St1:n ja VTT:n yhteisyritys St1 Biofuels Oy valmistelee parhaillaan etanolin
tuotannon käynnistämistä, ja ensimmäiset tuotantolaitokset on tarkoitus ottaa
käyttöön vielä tämän vuoden lopussa.
Etanoli tuotetaan elintarviketeollisuuden jätteistä niiden syntypaikoilla.
Etanolin tuotantoprosessi, polttoainekuljetuksiin yhdistetty logistiikka ja
käyttö polttoaineissa vähentävät hiilidioksidipäästöjä ja ympäristölle
aiheutuvaa kuormitusta. Samalla se tarjoaa uuden ratkaisun
elintarviketeollisuuden jätteiden käsittelyyn ja vähentää jätemäärää
huomattavasti.
- St1:n etanolin tuotanto tulee vastaamaan
noin kahden prosentin osuutta Suomessa myytävän bensiinin kokonaismäärästä. Se
yltää jo yksinään toteuttamaan yli puolet kauppa- ja teollisuusministeriön
biopolttoainekomponenttien käytölle kaavailemista tavoitteista, toteaa St1:n
toimitusjohtaja Juha Kokko.
Kioton sopimus sekä EU:n
polttoaineita ja jätteiden käsittelyä koskevat direktiivit edellyttävät
Suomelta merkittäviä toimenpiteitä, jotta tavoitteet voidaan saavuttaa. St1:n
etanolintuotannon käynnistämisen taustalla on halu vauhdittaa omalta osaltaan
uusiutuvien energiamuotojen käyttöä.
Teknologiassa vientipotentiaalia
St1 Biofuelsin etanolin
tuotanto perustuu VTT:n kehittämään prosessiin, jonka avulla etanolin
valmistus on kannattavaa pienessäkin mittakaavassa jätteiden syntypaikoilla.
St1 käyttää tuottamansa etanolin ainakin alkuvaiheessa omilla asemillaan
myytäviin polttoaineisiin, mutta tuotannon laajentaminen kansainvälisille
markkinoille kiinnostaa.
- Etanolin maailmanmarkkinahintojen
ja jätteenkäsittelykustannusten kasvunäkymien vuoksi ainutlaatuisen
tuotantokonseptin hyödyntäminen ulkomailla kiinnostaa. Kiinnostusta on
erityisesti maissa, joissa väestön määrä ja siten myös syntyvän jätteen määrä
on suuri, menetelmän kehittäjä ja St1 Biofuelsin toimitusjohtaja
Antti Pasanen arvioi.
St1 lyhyesti
St1 on suomalainen, vuonna 1997 perustettu yksityinen energia-alan yhtiö,
jonka toiminta koostuu pääosin polttoaineiden myynnistä 307 asemalla Suomessa
ja Ruotsissa. St1:n markkinaosuus Suomen bensiinimarkkinoista vuonna 2005 oli
noin 10 %. St1 on 25 henkilön organisaatiollaan ja 370 miljoonan euron
liikevaihdollaan alan tehokkain toimija. Yhtiön kuluttajille tarjoamat
polttoaineet ovat edullisia, korkealaatuisia ja ympäristöä vähän kuormittavia.
St1 on edelläkävijä tekniikan soveltamisessa omassa toiminnassaan. Vuonna 2005
yhtiö aloitti sähkön myynnin suomalaisille pienkuluttajille. Lisätietoa
osoitteessa www.st1.fi.
VTT lyhyesti
VTT on puolueeton, 2800 henkilön tutkimusorganisaatio, joka tuottaa
laaja-alaisia teknologia- ja tutkimuspalveluja sekä kotimaisille että
kansainvälisille asiakkailleen, yrityksille ja julkiselle sektorille. VTT
pyrkii lisäämään omistajansa ja suomalaisen yhteiskunnan hyvinvointia ja
parantamaan teknologiaosaamisensa kautta asiakkaidensa teknistaloudellista
kilpailukykyä.
St1 Biofuels Oy
St1 Biofuels Oy on helmikuussa 2006 perustettu St1:n ja VTT:n yhteisyritys.
St1 Biofuels keskittyy polttoaineisiin lisättävän kotimaisen etanolin
tuotantoon. Sen omistavat St1, VTT, St1 Biofuels Oy:n toimitusjohtaja Antti
Pasanen sekä St1 Biofuels Oy:n hallituksen puheenjohtaja Mika Anttonen.
St1 Biofuels Oy:n etanolin tuotantomenetelmä
Käymiseen ja siihen yhdistettyyn haihdutukseen perustuva yhtenäinen etanolin
valmistusprosessi tuottaa jätteiden syntypaikalle sijoitettavassa tehtaassa 50
%:sta etanoli-vesiseosta. Sivutuotteena prosessissa syntyy vettä ja kiinteää
jätettä sekä nestettä, jotka voidaan käyttää esimerkiksi maanparannukseen.
Etanoliseos kuljetetaan St1:n öljyterminaaliin Kotkaan tai Poriin, jossa se
jalostetaan 99,8 %:sta, sekoitetaan polttoaineeseen ja kuljetetaan
jakeluasemille.
Tuotantokonseptissa ilmakehään vapautuvan
hiilidioksidin määrä on minimoitu tuottamalla prosessiin tarvittava energia
teollisuuden hukkalämmöllä tai uusiutuvilla energialähteillä sekä
hyödyntämällä logistiikassa asemille kuljetettavien polttoaineiden tyhjät
paluukuljetukset.
Tuotantomenetelmän on kehittänyt TkT Antti
Pasanen VTT:llä tutkijana toimiessaan. St1 Biofuels Oy:n toimitusjohtajana
Pasanen vastaa menetelmän kaupallistamisesta ja käyttöönotosta.
Jäte- ja jätevesiasetukset (mm. 1999/31/EY, VNp 1049/1999)
EU-maissa vaiheittain voimaan astuneet jäte- ja jätevesiasetukset velvoittavat
yhdyskuntia ja teollisuutta vähentämään kaatopaikoille ja jätevesiin päätyvää
biologista kuormaa sekä osoittamaan aiempaa paremmat käsittelymenetelmät
jätteiden, lietteiden ja jätevesien käsittelemiseksi.
Biohajoavia jätteitä koskevan kansallisen strategian mukaan vuonna 2006
biohajoavaa jätettä voi sijoittaa kaatopaikalle 75 % ja vuonna 2016 enää 35 %
vuoden 1994 määrästä. Vuonna 2016 kaatopaikoille voi sijoittaa enintään 25 %
tuolloin syntyväksi arvioidusta biohajoavasta yhdyskuntajätteestä.
Biohajoavan yhdyskuntajätteen jätehuollon vuosikustannusten arvioidaan
nousevan noin 430-480 miljoonaan euroon vuoteen 2016 mennessä nykyisestä noin
280 miljoonasta eurosta. Lisäkustannukset katetaan jätteen tuottajilta
perittävillä jätteenkäsittelymaksuilla, joiden arvioidaan nousevan yli 70 %.
Kioton sopimus
Kioton sopimus asettaa teollisuusmaille
sitovat päästövähennysvelvoitteet vuosille 2008-2012. Se velvoittaa
teollisuusmaat vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä yhteensä 5,2 % vuoden 1990
tasosta vuosina 2008-2012. Päästöjen vähentäminen voidaan tehdä kansallisten
olosuhteiden mukaan esimerkiksi energia- ja liikennesektoreilla sekä
jätehuollossa.
Vuonna 1997 hyväksytty pöytäkirja tuli
voimaan 16.2.2005. Suomi ratifioi Kioton pöytäkirjan muiden Euroopan unionin
jäsenmaiden kanssa vuonna 2002.
Euroopan parlamentin
ja neuvoston direktiivi biopolttoaineista (2003/30/EY)
EU-direktiivi liikenteen biopolttoaineiden ja muiden uusiutuvien
polttoaineiden käytön edistämisestä julkaistiin toukokuussa 2003. Direktiivin
tavoitteena on energiaomavaraisuuden kasvattaminen, öljyriippuvuuden ja
hiilidioksidipäästöjen vähentäminen sekä maatalouden kehittäminen ja
työpaikkojen säilyttäminen. Direktiivin mukaan vuoden 2010 loppuun mennessä
biopolttoaineiden ja muiden uusiutuvien polttoaineiden vähimmäisosuus
liikennekäyttöön tarkoitetussa bensiinissä ja dieselöljyssä tulee olla 5,75 %.
Suomessa biopolttoaineiden tavoitteelliset osuudet ovat 1 % vuonna 2008, 2 %
vuonna 2009 ja 3 % vuonna 2010.
Euroopan Yhteisön
komission tiedonannossa painotetaan ”Energiahuoltostrategia Euroopalle”
-kirjassa asetettua tavoitetta, jonka mukaan 20 % tieliikenteen polttoaineista
olisi korvattava vaihtoehtoisilla polttoaineilla vuoteen 2020 mennessä.
Faktaa biopolttoaineista
Biopolttoaineilla tarkoitetaan
nestemäisiä tai kaasumaisia liikenteessä käytettäviä polttoaineita, jotka
valmistetaan biomassasta eli maataloudesta (kasvi- ja eläinperäiset aineet
mukaan lukien), metsätaloudesta ja niihin liittyvässä teollisuudessa syntyvien
tuotteiden ja jätteiden sekä teollisuus- ja yhdyskuntajätteiden biologisesti
hajoavista osista. Biopolttoaineita ovat esimerkiksi bioetanoli, biodiesel,
biokaasu, biometanoli, biodimetyylieetteri, bioETBE, bioMTBE, synteettiset
biopolttoaineet, biovety sekä puhdas kasviöljy.
Biopolttoaineiden käyttö vähentää hiilidioksidin vapautumista ilmakehään.
Vaikutus perustuu tuotantoprosessiin ja ennen kaikkea raaka-aineisiin, jotka
kasvuvaiheessa sitovat hiilidioksidia ilmakehästä. Esimerkiksi etanolia
voidaan valmistaa monista eri raaka-aineista: sokerikasveista, viljasta,
elintarviketeollisuuden jätteistä, puunjalostusteollisuuden sivutuotteista
sekä maatalous- ja talousjätteistä. Koska etanolin tuotanto ei ole
fossiilisten polttoaineiden tapaan maantieteellisesti sidottu, kuljetusmatkat
ovat lyhyempiä. Jos etanolin osuus polttoaineseoksessa on alle 10 %, voivat
tavalliset autot jo nyt käyttää sitä polttoaineena ilman, että autoon
tarvitsee tehdä muutoksia.
VTT KAUPALLISTAA
TEKNOLOGIAANSA UUSIEN YRITYSTEN KAUTTA
VTT:n
tutkimustoiminta johtaa usein tuloksiin, joilla on merkittävää kaupallista
arvoa. Hyvänä esimerkkinä tästä on juuri toimintansa aloittanut ST1 Biofuels
Oy, joka aloittaa kotimaisen etanolin tuotannon.
ST1 Biofuels
Oy syntyi, kun VTT:llä kehitettiin menetelmä, jossa elintarvikejätteestä
tuotetaan vesi-etanoliseos. Jätteentuotantoyritykset kiinnostuivat heti
yhteistyöstä ja ST1 Biofuels perustettiin jo viikko sen jälkeen, kun
ensimmäiset yhteistyöneuvottelut oli käyty.
VTT:n Yrityskehitys-toiminto kaupallistaa VTT:n teknologioita tarjoamalla
lisensointisopimuksin mahdollisuuksia keksintöjen käyttöoikeuksiin, myymällä
VTT:llä kehitettyjä teknologioita kiinnostuneille yrityksille sekä
perustamalla VTT:hen nojaavia uusia yrityksiä.
VTT:llä
kehitettyyn teknologiaan perustuvat yritykset eli VTT-lähtöiset uudet
yritykset rakennetaan VTT:n lupaavien kaupallisten teknologioiden pohjalta.
Uutta toiminnassa on se, että alkavissa yrityksissä VTT voi toimia
vähemmistöosakkaana ja VTT:läiset, erityisesti asianomaisten teknologioiden
kehittäjät, voivat siirtyä alkavan yrityksen palvelukseen. VTT voi sijoittaa
pääomaa myös jo toimiviin VTT-lähtöisiin yrityksiin edistääkseen niiden
kansainvälisyyttä.
Tutkijasta
toimitusjohtajaksi
VTT haluaa edistää työntekijöidensä
urakehitystä. Vaikka vahvaa yrittäjäosaamista löytyy omasta talosta, myös
yrittäjähenkistä taitoa muuttaa keksinnöt liiketoiminnaksi etsitään VTT:n
ulkopuolelta.
VTT:n uusi toimintamalli ja organisaatio
tukevat entistä tuloksekkaammin teknologian hyödyntämistä ja kaupallistamista,
mikä edistää VTT:n asiakkaiden menestymistä ja kansallista hyvinvointia.
