Teknologiasta liiketoimintaa

VTT käynnistää kaasutuskoelaitteiston toisen sukupolven biopolttoaineiden kehittämiseen

11.10.2006

Liikenteen biopolttoaineita kilpailukykyisesti

Kaasutuslaitoksen raaka-aineeksi käy mikä tahansa hiilipitoinen raaka-aine, esimerkiksi metsätähteet, kuori, peltobiomassat, yhdyskuntien kierrätyspolttoaineet tai turve. Suomessa kiinnitetään tällä hetkellä eniten huomiota metsätähteiden ja metsäteollisuuden sivutuotteiden hyödyntämiseen vaarantamatta metsäteollisuuden raaka-aineen saantia. Metsäteollisuuteen tai kaukolämpövoimalaitoksiin liitetyn polttonesteen valmistuksen uskotaan olevan erittäin kilpailukykyistä korkeasta hyötysuhteesta johtuen.

Espoon Otaniemessä sijaitseva kaasutuskoelaitteisto on teknisesti edistyksellisin laitteisto Euroopassa. Sen avulla VTT pystyy yhdessä yritysten kanssa kehittämään kokonaan uutta tuotantoteknologiaa ja liiketoimintamalleja ja sitä kautta parantamaan suomalaisten teollisuusklusterien kilpailukykyä.

Otaniemen kaasutuskoelaitos on mittavimpia Tekesin rahoittamia energiahankkeita. Sen budjetti on noin neljä miljoonaa euroa. Tämän ensimmäisen koevaiheen käsittävässä projektissa ovat VTT:n lisäksi mukana TKK, Neste Oil, Foster Wheeler Energia, Andritz, Vapo, Pohjolan Voima, UPM, StoraEnso, M-Real ja MetsäBotnia.

Kaasutuskoelaitteiston vihkii käyttöön kolmevuotista kehitysohjelmaa varten kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen 11.10.2006.

VTT:n pääjohtaja Erkki KM Leppävuori korostaa suomalaisen energia- ja ympäristöosaamisen merkitystä ja edelläkävijyyttä. "Etenkin ympäristöteknologiassa Suomi on ollut ja tulee todennäköisesti olemaan suunnannäyttäjä Euroopassa. Nyt käyttöönotettu kaasutuskoelaitteisto tukee suomalaisen ympäristöteknologian kilpailukykyä kansallisella ja kansainvälisellä tasolla."

Kaasutuslaitoksen kehitys kaupalliseksi laitokseksi on kolmivaiheinen. Nyt käynnistettävä ensimmäisen vaiheen laitos on puolen megawatin tehoinen. Toisessa vaiheessa, josta päätös tehdään erikseen, on tarkoitus rakentaa noin 50 megawatin laitos, joka käynnistynee vuosina 2008-2009. Tässä vaiheessa todennetaan prosessin riskitön toimivuus. Kolmannessa vaiheessa 2010-luvun alussa tähdätään demonstraatiolaitokseen, joka voisi tuottaa noin 3 % Suomen liikenteen polttoainetarpeesta. Kehitys- ja demonstraatiovaiheen kokonaiskustannukset tulevat olemaan noin 300 miljoonaa euroa. Kaupallisen laitoksen arvioidut synteettisen biodieselin tuotantokustannukset ovat 45-60 senttiä/litra. Euroopassa liikenteen biopolttoainemarkkinoiden arvioidaan olevan vuoden 2010 jälkeen noin 20 miljoonaa tonnia vuodessa vastaten 15 miljardin euron vuosittaista liikevaihtoa.

VTT:n kehityspäällikkö Esa Kurkelan mukaan uusilla tuotantoteknologioilla on mahdollista puolittaa biopolttoaineiden aiheuttamat lisäkustannukset kansantaloudelle ja kotimaiset raaka-ainevarat mahdollistaisivat jopa 20 %:n energiaosuuden vuoteen 2020 mennessä.

Suomi aktiivisesti liikkeellä

Suomi on sitoutunut EU:n edellyttämän biopolttoaineiden osuuden kasvattamiseen vuoteen 2010 mennessä. Sen seurauksena hallitus on esittänyt eduskunnalle lakia, jonka mukaan vuonna 2010 polttoaineista 5,75 % on oltava biopohjaisia.

Suomi on biopolttoaineiden osalta aktiivisesti liikkeellä. Liikenteen biopolttoaineet -työryhmä, jonka toimeksiantajana oli kauppa- ja teollisuusministeriö, ehdotti kansallisen kehitysohjelman käynnistämistä uusien, toisen sukupolven biopolttoaineiden suomalaisten tuotantoteknologioiden kehittämiseksi ja uusien biopolttoaineiden saamiseksi markkinoille vuoteen 2015 mennessä. Työryhmän mietinnön mukaan vuonna 2010 käyttövelvoitteesta aiheutuva lisäkustannus olisi arviolta 100 miljoonaa euroa vuodessa ja vaikutus polttoaineiden hintoihin olisi noin 3 senttiä litraa kohti. Arvio perustuu ensimmäisen sukupolven peltopohjaisiin biokomponentteihin.

Kuva-aineistoa:
VTT on käynnistänyt Espoossa Euroopan edistyksellisimmän kaasutuskoelaitteiston. Laitteiston avulla kehitetään liikenteen toisen sukupolven biopolttoaineita ja jalostetaan biomassoista synteesikaasua dieselpolttoaineiden valmistukseen.

Kuva 1

Kuva 2

Kuva 3

Kuva 4

Kuva 5

Kuva 6

Kuva 7

Kaaviokuva

Esa Kurkelan esityskalvot