Teknologiasta liiketoimintaa

Tulosta Lähetä linkki

Kotimaisten liikenteen biopolttoaineiden ilmastovaikutuksia tutkittu

25.10.2006

Merkittävää ympäristöetua vasta uusista biopolttoaineratkaisuista

EU:ssa ja Suomessa pyritään liikenteen biopolttoaineiden käytöllä vähentämään kasvihuonekaasujen päästöjä sekä turvaamaan energiansaantia. Lisäksi peltoenergian hyödyntäminen tuo maataloudelle uusia tuotantovaihtoehtoja. Liikenteen biopolttoaineiden tuotannosta aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt riippuvat kuitenkin voimakkaasti käytetystä polttoaineesta, sen raaka-aineista, raaka-aineiden tuotantomenetelmistä ja polttoaineen jalostusprosessista.

Tekesin rahoittamassa ClimBus-teknologiaohjelman tutkimuksessa vertailtiin Suomen olosuhteisiin sopivimpia, laajamittaiseen tuotantoon soveltuvia biopolttoaineita ja niiden tuotantoketjuja, niin kaupallisia kuin kehitteillä olevia tuotantotekniikoita. Peltobiopolttoaineketjussa tutkittiin ohraetanoli, rypsipohjainen biodiesel sekä ruokohelpipohjainen synteettinen diesel. Metsäbiopolttoaineketjuina tutkittiin hakkuutähdepohjaista synteettistä dieseliä ja metanolia. Lisäksi tarkasteltiin hakkuutähteiden ja ruokohelven käyttöä yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa. Laskennassa otettiin huomioon koko polttoaineiden tuotanto- ja käyttöketju sekä tuotannon yhteydessä syntyvien muiden tuotteiden käyttö ja mahdolliset korvaushyödyt.

VTT:n arvioimien kasvihuonekaasutaseiden mukaan ohraetanolin tai rypsipohjaisen biodieselin tuotanto ja käyttö eivät välttämättä vähennä vaan todennäköisesti lisäävät kasvihuonekaasujen päästöjä suhteessa fossiilisiin vertailupolttoaineisiin. Kaikkien tutkimuksessa mukana olleiden biopolttoaineiden energiatase on positiivinen, toisin sanoen niiden tuotannossa ja valmistuksessa kuluu vähemmän energiaa kuin lopputuote sisältää. Energiankulutus polttoaineen energiasisältöä kohden on kuitenkin 3 - 5-kertainen fossiilisten polttoaineiden tuotannossa kuluvaan energiaan nähden.

Toisen sukupolven metsätähde- ja ruokohelpipohjaiset biopolttoaineet ovat huomattavasti kaupallisia peltobiomassapohjaisia polttoaineketjuja suotuisampia kasvihuonekaasupäästöjen kannalta fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna, koska niiden tuotannossa lannoitustarve raaka-aineiden energiasisältöä kohden on huomattavasti pienempi.

Tutkimuksen mukaan liikenteen biopolttoaineiden tuotanto on nykyisellään
30 - 100 % kalliimpaa kuin fossiilisten polttoaineiden tuotanto. Kehitteillä olevien toisen sukupolven biopolttoaineiden päästövähennyskustannukset liikkuvat nykyisellä raakaöljyn hinnalla tasolla 30 - 100 euroa vähennettyä hiilidioksidiekvivalenttitonnia kohden. Tutkimustulokset vahvistavat käsitystä, että kasvihuonekaasujen päästöjen rajoittaminen energiantuotannossa on liikennesektoria edullisempaa.

"Päästöarvioihin sisältyy huomattavia epävarmuuksia, joiden seurauksena yleistettäviä yksiselitteisiä arvioita on mahdoton antaa", muistuttaa projektin johtaja, erikoistutkija Tuula Mäkinen VTT:ltä.

Esimerkkinä mahdollisista uusista liiketoimintakonsepteista VTT ehdottaa biopolttoaineiden tuotannon kytkemistä metsäteollisuuden tuotannon yhteyteen. Näin näyttäisi olevan mahdollista tuottaa toisen sukupolven biopolttoaineita kustannustehokkaasti. VTT on juuri ottanut käyttöön kaasutuskoelaitteiston, jossa eri biomassoista tehdään synteesikaasua. Synteesikaasusta voidaan valmistaa edelleen mm. dieselpolttoaineita, synteettistä maakaasua tai kemikaaleja. Kaasutuslaitoksen raaka-aineeksi käy mikä tahansa hiilipitoinen raaka-aine, esimerkiksi metsätähteet, kuori, peltobiomassat, yhdyskuntien kierrätyspolttoaineet tai turve. VTT kehittää nyt yhdessä teollisuuden ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa koelaitteiston avulla tuotantoprosesseja siten, että metsätähteitä ja metsäteollisuuden sivutuotteita hyödyntämällä voitaisiin tuottaa biopolttoaineita edullisesti vaarantamatta metsäteollisuuden raaka-aineen saantia.

Julkaisu: Liikenteen biopolttoaineiden ja peltoenergian kasvihuonekaasutaseet ja uudet liiketoimintakonseptit