Teknologiasta liiketoimintaa

Tulosta Lähetä linkki

VTT kokosi kompostin kypsyystestit ohjekirjaksi

29.11.2006

Kompostointi on bioprosessi, joka oikein ohjattuna tuottaa hyvälaatuista lopputuotetta, mutta huonosti toteutettuna kasvien kasvualustaksi kelpaamatonta haisevaa, korkeintaan kaatopaikkojen rakenteisiin soveltuvaa materiaalia. Ohjekirjan avulla halutaan edistää hyvälaatuisten kompostituotteiden kehittämistä ja kompostin lisääntyvää hyötykäyttöä kasvualustoissa. Ohjekirjassa on mukana kompostin perusanalyysejä sekä useita kompostin kypsyyteen, hajoavuuteen ja myrkyllisyyteen liittyviä menetelmiä.

Kypsyystestit ovat yksinkertaisia ja helposti toteutettavia, mutta tulosten tulkinta vaatii ymmärrystä kompostiprosessin toiminnasta. Kompostin kypsyyttä ei voida arvioida yhdellä menetelmällä, vaan on käytettävä useampia testejä, joiden tuloksia tarkastellaan kokonaisuutena. Testien perusteella arvioidaan, miten pitkälle komposti on hajonnut, ja toisaalta taas, onko hajoamisen välituotteena muodostunut myrkyllisiä yhdisteitä, jotka hajoavat edelleen kompostointia jatkettaessa.

Harvoin käännetyssä ja huonosti ilmastetussa kompostissa voi muodostua kasveille myrkyllisiä kemiallisia yhdisteitä, kuten haihtuvia rasvahappoja. Haitalliset yhdisteet saadaan hajoamaan prosessin hallinnan avulla, kuten kääntöjä ja ilmastusta lisäämällä. Kompostin huono rakenne, joka voi aiheutua liian pienijakeisen tukiaineen käytöstä tai väärästä seossuhteesta, voi olla osasyy huonoon prosessoitumiseen ja kasveille myrkyllisten yhdisteiden muodostumiseen. Hajoavuuden määrittämisen lisäksi on tärkeää tutkia kompostin hapettomuutta joko määrittämällä haihtuvien rasvahappojen määrä tai pH, joka laskee hapettomassa kompostissa hyvin matalalle.

Orgaanisten haitta-aineiden aiheuttama myrkyllisyys tulisi erottua testeissä vaikutuksista, jotka aiheutuvat epäkypsästä kompostista. Jos on syytä epäillä, että jätteet sisältävät orgaanisia haitta-aineita, olisi suositeltavaa tehdä ekotoksisuustutkimuksia, jotka ilmaisevat myrkyllisyyden eläimille, kasveille ja mikrobeille. Kemialliset analyysit ovat tärkeitä, ja niillä voidaan tutkia erilaisten haitta-aineiden pitoisuuksia kompostissa. Aina ei kuitenkaan tiedetä, mitä haitta-aineita komposti sisältää, ja kemikaalien hajoamistuotteet voivat olla alkuperäisiä haitta-aineita myrkyllisempiä.

Orgaanisen aineksen käsittely kompostoimalla ja mädättämällä on lisääntynyt Suomessa. Samalla syntyvien tuotteiden käyttö maanparannusaineena ja kasvualustojen raaka-aineena on yleistynyt. Myös lainsäädännössä on kiinnitetty kasvavaa huomiota näiden tuotteiden valmistuksen ja käytön vaatimuksiin niin EU-tasolla kuin kansallisesti. Maanparannusaineena käytetyille komposteille on asetettu vaatimuksia liittyen niiden kypsyyteen, raskasmetallipitoisuuksiin ja hygieenisyyteen. Maanparannusaineena käytetyn kompostin tulee säädösten mukaan olla niin kypsää, ettei se sisällä haitallisia määriä kasveille myrkyllisiä aineenvaihduntatuotteita.

Heinäkuussa 2006 voimaan astuneessa lannoitevalmistelaissa (539/2006) on määrätty mm. toiminnanharjoittajille omavalvonnan järjestämisvelvollisuus ja orgaanisia lannoitevalmisteita valmistaville laitoksille laitoshyväksyntämenettely. Laki lisää toiminnanharjoittajan vastuuta tuotantoon kohdistuvasta valvonnasta ja siirtää viranomaisten suorittamaa valvontaa valmistuksen valvonnasta markkinoilla tapahtuvaan ja käytön valvontaan. Lannoitelain uudistuksen myötä annettavissa maa- ja metsätalousministeriön asetuksissa tullaan tietyiltä kompostituotteilta edellyttämään kypsyyden toteamista ja asettamaan tyyppinimikohtaisesti raja-arvot kypsyyden mittareille.

Projektin rahoittivat Kasvintuotannon tarkastuskeskus (nykyisin Elintarviketurvallisuusvirasto Evira) sekä maa- ja metsätalousministeriö. Projektin ohjausryhmässä olivat maa- ja metsätalousministeriön, ympäristöministeriön, Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen, Jätelaitosyhdistyksen, Vesi- ja viemärilaitosyhdistyksen ja Viherympäristöliiton edustajia.

Kompostin kypsyystestit -ohjekirja verkossa