Lähetä linkki
Väitöstutkimus yksityisrahoituksen käytöstä liikenteen infrastruktuurihankkeissa
02.03.2007
Hyvä yhteiskuntataloudellinen hyöty-kustannussuhde yksi onnistumisen edellytys
Infrastruktuurin rakentamiseen liittyvä yksityisrahoitus on yleistynyt maailmassa. VTT:n erikoistutkijan Pekka Leviäkankaan väitöstutkimuksen mukaan vain yhteiskuntataloudellisesti erittäin kannattavat hankkeet soveltuvat luontevasti rahoitettaviksi yksityisellä pääomalla. Yksityisten sijoittajien riskien hinnoittelu voi olla kallista valtiolle eli veronmaksajille. Sijoittajien sijoituskohteena infrastruktuurihankkeet voivat olla pitkällä tähtäimellä kohtuullisen riskittömiä. Vaadittavat käyttöpääomat ovat kuitenkin niin suuria, että hankkeelle muodostettavan projektiyhtiön maksuvalmiusriskit ovat merkittävät.
Pekka Leviäkangas esittää 2.3. tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan niitä
edellytyksiä ja reunaehtoja, jotka mahdollistavat yksityisrahoituksen
liikenteen infrastruktuurihankkeissa. Tutkimuksessa selvitetään, voidaanko
yksityisrahoituksella saavuttaa hyötyjä perinteiseen budjettirahoitukseen
nähden ja millaisia riskejä yksityisrahoitus sisältää erityisesti sijoittajien
näkökulmasta.
Yhtenä tutkimustuloksena väitöstyössä
esitetään projektimalli, joka kuvaa projektiyhtiön arvonmuodostuksen
ympäröivien taloudellisten ja teknisten tekijöiden funktiona.
Esimerkkihankkeena on Valtatie 4 Järvenpää–Lahti. Sen rahoitusjärjestelyä
arvioidaan eri näkökulmista – millaiset hankkeet ja sijoittajat sopivat
vastaaviin hankkeisiin. Hankerahoitusta koskevan päätöksenteon tueksi
esitetään joitakin suosituksia. Esimerkiksi riskien siirto sijoittajille tulee
olla siinä määrin merkittävä, että todellinen intressi hankkeen menestyksestä
säilyy. Samoin omapääomaehtoisen rahoituksen määrä tulee olla riittävä,
etteivät taloudelliset riskit siirry pelkästään vieraan pääoman sijoittajille.
Jos rahoittajien riskit yleensäkin ovat pienet, tulee tuottovaateiden olla
vastaavasti kohtuulliset. Valtion ja rahoittajien intressien
yhteensovittaminen on liikenteen yksityisrahoitushankkeissa yleensäkin
haastava tehtävä, ja tämän vuoksi itse hankevalintaan on kiinnitettävä
erityistä huomiota ennen rahoitusratkaisuja. Yksityisrahoitushankkeissa
muodostetaan usein erillinen projektiyhtiö, jonka kassavirrat jakautuvat
sijoittajien, alihankkijoiden ja hyödykkeen käyttä¬jien kesken. Laajoissa
infrastruktuurihankkeissa valtio edustaa usein kaikkia käyttäjiä.
Riskien
analysointi perustuu rahoitus- ja riskiteorioiden viitekehyksiin, ja
projektiyhtiön kassavirtojen vaihtelun aiheuttavat tekijät ovat tunnistettuja
riskitekijöitä. Projektiyhtiön arvo muodostuu yhtiön kassavirroista, ja niin
ollen riskit ovat myös sijoittajien kannalta sijoi¬tusten arvonmuodostuksen
riskejä.
Tutkimusmenetelminä käytettiin tilastollisia
teknis-taloudellisten muuttujien regressiomalleja, systeemianalyysia ja
mallien simulointia. Kehitetty projektimalli koostuu useammasta osamallista,
kuten kassavirta- ja riskimallista. Edellinen perustuu rahoitusteoreettiseen
CAP-malliin (Capital Asset Pricing Model) ja jälkimmäinen yleiseen
riskiteoriaan.
Erikoistutkija, tiiminvetäjä Pekka
Leviäkankaan väitöskirja “Private finance of transport infrastructure projects
- value and risk analysis of a Finnish shadow toll road project” eli
”Liikenneinfrastruktuurihankkeen yksityisrahoitus - arvo- ja riskianalyysi
sijoitusnäkökulmasta” tarkastetaan 2.3.2007 klo 12 Oulun VTT:llä, os.
Kaitoväylä 1.
Väitöstutkimus: http://www.vtt.fi/inf/pdf/publications/2007/P624.pdf