Tulosta Tulosta Lähetä linkki Bookmark and Share

VTT selvitti laivojen jätevesien aiheuttamaa ravinnekuormitusta Itämerellä

12.03.2007


Jätevesipäästöille tarvitaan tulevaisuudessa rajoituksia

Vaikka alusjäteveden ravinnekuormituksen osuus Itämereen tulevasta ravinnekuormituksesta on melko pieni, sillä on vaikutusta Itämeren jo hyvin rehevöityneeseen ja herkkään meriympäristöön. Välittömästi sinilevien käytössä oleva, laivaväylille keskittyvä ravinnekuormitus lisää omalta osaltaan Itämeren rehevöitymistä. VTT:n tutkimustuloksia hyödynnetään mietittäessä alusten jätevedenpuhdistuslaitteiden päästövaatimusten tiukentamista Itämeren suojelemiseksi. Tutkimuksen rahoittivat ympäristöministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö sekä Merenkulkulaitos.

Alusjätevesien laskemisesta mereen säädetään MARPOL 73/78 -yleissopimuksessa. Suomen mielestä yleissopimuksen säädöksillä ei pystytä riittävästi suojelemaan Itämerta, jonka rehevöitymisen torjumiseksi kaikkien päästölähteiden tuottamia päästöjä on vähennettävä. Tutkimus sai alkunsa, kun Suomi esitti päästöjen tiukentamista Itämerensuojelukomissiolle HELCOM:ille viime keväänä, ja HELCOM kehotti Suomea teettämään taustaksi selvityksen alusjätevesien ravinnekuormituksen suuruudesta.

Tutkimuksessa arvioitiin aluksista Itämereen tulevaa typen ja fosforin ravinnekuormitusta sekä kartoitettiin alusjätevesien vastaanottomääriä Itämeren satamissa. Tutkimuksessa ei huomioitu huviveneilystä aiheutuvaa ravinnekuormitusta. Typen ja fosforin kuormitusta laskettaessa oletettiin, että kaikki jätevedet lasketaan aluksista mereen käsittelemättöminä eikä laivalla syntyvää jätevettä pumpata satamassa viemäriverkostoon. Selvitys kuvaa täten ns. teoreettista pahinta tilannetta, jossa kaikki aluksilta tuleva jätevesi päätyisi mereen. Käytännössä ainakin Suomen aluevesillä liikkuvat Viking Line, Silja Line (nykyisin Tallink Silja), Eckerö Line ja Superfast ferries ilmoittivat toimittavansa jätevedet sataman viemäriverkostoon.

VTT:n laskelmien perusteella alusjätevesien typpikuormituksen osuus Itämereen tulevasta kokonaistyppikuormituksesta on 0,05 %. Alusjätevesien fosforikuormituksen osuus Itämereen tulevasta kokonaisfosforikuormituksesta on 0,5 %. Kun aluksilta tulevaa typpi- ja fosforikuormitusta verrataan maamme neljän rannikkokaupungin Haminan, Kotkan, Porvoon ja Espoon jätevesien ravinnekuormitukseen, alusjätevesien typpikuormitus on VTT:n laskelmien mukaan näiden rannikkokaupunkien jätevesien typpikuormitusta pienempi. Sen sijaan alusjätevesien fosforikuormitus on lähes yhtä suuri kuin näiden kaupunkien yhteenlaskettu jätevesien fosforikuormitus.

Edellinen tutkimus alusliikenteen Itämereen aiheuttamasta ravinnekuormasta tehtiin vuonna 1994 ruotsalaisen SSPA:n toimesta. SSPA:n raportissa arvioidut alusjätevesien ravinnekuormitukset olivat typen osalta 132 tonnia/vuosi ja fosforin osalta 33 tonnia/vuosi. VTT:n laskelmissa arvioitiin alusjäteveden typpikuormituksen olevan 469 tonnia/vuosi ja fosforikuormituksen 156 tonnia/vuosi. On huomattava, että laskemat perustuvat useisiin olettamuksiin mm. matkustajamääristä ja matka-ajasta.

Osana VTT:n tekemää tutkimusta Itämeren alueen satamilta kysyttiin aluksilta vastaanotettuja jätevesimääriä ja jätevesien vastaanottomahdollisuuksia. Myös varustamoilta tiedusteltiin satamiin toimitettuja jätevesimääriä. Valitettavasti kyselyihin vastattiin melko laiskasti, joten kyselyiden tuloksia voidaan pitää lähinnä suuntaa-antavina. Aikaisempaan tutkimukseen verrattuna satamat ovat panostaneet enemmän jätevesien vastaanottoon sekä varustamot ovat tulleet ympäristötietoisimmiksi. Vastausten perusteella laivojen satamiin jättämät jätevesimäärät ovat jääneet melko vähäisiksi.

Suomi esitti HELCOMin vuosikokoukselle maaliskuussa aloitteen siitä, että Itämeren maat ehdottaisivat IMO:lle käymäläjätevesipäästöjen kieltämistä Itämerellä, mutta aloitetta ei hyväksytty. Suomi teki kokouksessa kuitenkin uuden aloitteen asian eteenpäin viemiseksi niin, että käymäläjätevesien lasku Itämereen sisällytettäisiin parhaillaan valmisteilla olevaan Helcomin Itämeren suojelun toimintaohjelmaan. Asiaa ryhtyy valmistelemaan työryhmä. Aluksilta tuleva jätevesikuormitus voi myös alentua vapaaehtoisesti varustamoiden ja matkustajien ympäristötietoisuuden kasvaessa sekä alusten jätevedenpuhdistusjärjestelmien kehittyessä.

Julkaisu: Estimated nutrient load from waste waters originating from ships in the Baltic Sea area

Kuva 1: Itämereen tuleva typen kokonaiskuormitus. Theoretical worst case tarkoittaa tilannetta, jossa kaikki aluksilta tuleva jätevesi päätyy mereen.

Kuva 2: Itämereen tuleva fosforin kokonaiskuormitus. Theoretical worst case tarkoittaa tilannetta, jossa kaikki aluksilta tuleva jätevesi päätyy mereen.


 

 

Lisätietoja

Hanna-Kaisa Huhta
Tutkija
020 722 6462


Jukka Sassi
Tutkimusinsinööri
020 722 5322