VTT selvitti laivojen jätevesien aiheuttamaa ravinnekuormitusta Itämerellä
12.03.2007
Jätevesipäästöille tarvitaan tulevaisuudessa rajoituksia
Vaikka alusjäteveden ravinnekuormituksen osuus Itämereen tulevasta ravinnekuormituksesta on melko pieni, sillä on vaikutusta Itämeren jo hyvin rehevöityneeseen ja herkkään meriympäristöön. Välittömästi sinilevien käytössä oleva, laivaväylille keskittyvä ravinnekuormitus lisää omalta osaltaan Itämeren rehevöitymistä. VTT:n tutkimustuloksia hyödynnetään mietittäessä alusten jätevedenpuhdistuslaitteiden päästövaatimusten tiukentamista Itämeren suojelemiseksi. Tutkimuksen rahoittivat ympäristöministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö sekä Merenkulkulaitos.
Alusjätevesien laskemisesta mereen säädetään MARPOL 73/78 -yleissopimuksessa.
Suomen mielestä yleissopimuksen säädöksillä ei pystytä riittävästi suojelemaan
Itämerta, jonka rehevöitymisen torjumiseksi kaikkien päästölähteiden tuottamia
päästöjä on vähennettävä. Tutkimus sai alkunsa, kun Suomi esitti päästöjen
tiukentamista Itämerensuojelukomissiolle HELCOM:ille viime keväänä, ja HELCOM
kehotti Suomea teettämään taustaksi selvityksen alusjätevesien
ravinnekuormituksen suuruudesta.
Tutkimuksessa arvioitiin
aluksista Itämereen tulevaa typen ja fosforin ravinnekuormitusta sekä
kartoitettiin alusjätevesien vastaanottomääriä Itämeren satamissa.
Tutkimuksessa ei huomioitu huviveneilystä aiheutuvaa ravinnekuormitusta. Typen
ja fosforin kuormitusta laskettaessa oletettiin, että kaikki jätevedet
lasketaan aluksista mereen käsittelemättöminä eikä laivalla syntyvää jätevettä
pumpata satamassa viemäriverkostoon. Selvitys kuvaa täten ns. teoreettista
pahinta tilannetta, jossa kaikki aluksilta tuleva jätevesi päätyisi mereen.
Käytännössä ainakin Suomen aluevesillä liikkuvat Viking Line, Silja Line
(nykyisin Tallink Silja), Eckerö Line ja Superfast ferries ilmoittivat
toimittavansa jätevedet sataman viemäriverkostoon.
VTT:n
laskelmien perusteella alusjätevesien typpikuormituksen osuus Itämereen
tulevasta kokonaistyppikuormituksesta on 0,05 %. Alusjätevesien
fosforikuormituksen osuus Itämereen tulevasta kokonaisfosforikuormituksesta on
0,5 %. Kun aluksilta tulevaa typpi- ja fosforikuormitusta verrataan maamme
neljän rannikkokaupungin Haminan, Kotkan, Porvoon ja Espoon jätevesien
ravinnekuormitukseen, alusjätevesien typpikuormitus on VTT:n laskelmien mukaan
näiden rannikkokaupunkien jätevesien typpikuormitusta pienempi. Sen sijaan
alusjätevesien fosforikuormitus on lähes yhtä suuri kuin näiden kaupunkien
yhteenlaskettu jätevesien fosforikuormitus.
Edellinen
tutkimus alusliikenteen Itämereen aiheuttamasta ravinnekuormasta tehtiin
vuonna 1994 ruotsalaisen SSPA:n toimesta. SSPA:n raportissa arvioidut
alusjätevesien ravinnekuormitukset olivat typen osalta 132 tonnia/vuosi ja
fosforin osalta 33 tonnia/vuosi. VTT:n laskelmissa arvioitiin alusjäteveden
typpikuormituksen olevan 469 tonnia/vuosi ja fosforikuormituksen 156
tonnia/vuosi. On huomattava, että laskemat perustuvat useisiin olettamuksiin
mm. matkustajamääristä ja matka-ajasta.
Osana
VTT:n tekemää tutkimusta Itämeren alueen satamilta kysyttiin aluksilta
vastaanotettuja jätevesimääriä ja jätevesien vastaanottomahdollisuuksia. Myös
varustamoilta tiedusteltiin satamiin toimitettuja jätevesimääriä.
Valitettavasti kyselyihin vastattiin melko laiskasti, joten kyselyiden
tuloksia voidaan pitää lähinnä suuntaa-antavina. Aikaisempaan tutkimukseen
verrattuna satamat ovat panostaneet enemmän jätevesien vastaanottoon sekä
varustamot ovat tulleet ympäristötietoisimmiksi. Vastausten perusteella
laivojen satamiin jättämät jätevesimäärät ovat jääneet melko vähäisiksi.
Suomi
esitti HELCOMin vuosikokoukselle maaliskuussa aloitteen siitä, että Itämeren
maat ehdottaisivat IMO:lle käymäläjätevesipäästöjen kieltämistä Itämerellä,
mutta aloitetta ei hyväksytty. Suomi teki kokouksessa kuitenkin uuden
aloitteen asian eteenpäin viemiseksi niin, että käymäläjätevesien lasku
Itämereen sisällytettäisiin parhaillaan valmisteilla olevaan Helcomin Itämeren
suojelun toimintaohjelmaan. Asiaa ryhtyy valmistelemaan työryhmä. Aluksilta
tuleva jätevesikuormitus voi myös alentua vapaaehtoisesti varustamoiden ja
matkustajien ympäristötietoisuuden kasvaessa sekä alusten
jätevedenpuhdistusjärjestelmien kehittyessä.
Julkaisu:
Estimated
nutrient load from waste waters originating from ships in the Baltic Sea area
Kuva 1: Itämereen
tuleva typen kokonaiskuormitus. Theoretical worst case tarkoittaa tilannetta,
jossa kaikki aluksilta tuleva jätevesi päätyy mereen.
Kuva 2: Itämereen tuleva fosforin kokonaiskuormitus. Theoretical worst case tarkoittaa tilannetta, jossa kaikki aluksilta tuleva jätevesi päätyy mereen.
