Teknologiasta liiketoimintaa

Tulosta Lähetä linkki

VTT:n ja TEKin kolmas teknologiabarometri: Tieto- ja viestintäteknologian soveltaminen kangertelee, yrittäjyyden toimintaympäristö kohentumassa

28.03.2007

VTT:n ja TEKin tuore teknologiabarometri vertasi Suomen teknistieteellistä tasoa ja osaamista Ruotsiin, Tanskaan, Alankomaihin, Saksaan, Iso-Britanniaan, Yhdysvaltoihin ja Japaniin. Vertailu osoittaa, ettei sähköinen kauppa käy meillä yhtä hyvin kuin esimerkiksi Ruotsissa. Niin kuluttajat kuin yrityksetkin vieroksuvat Suomessa edelleen nettikauppaa. Verkko-ostoksia tehdään meillä vertailumaista vähiten.
Yritysten verkottuminen ja kansainvälistyminen etenee myös hitaasti.
Tilanne on huolestuttava erityisesti pk-yritysten tulevaisuutta ajateltaessa. Pk-yritykset eivät ole ottaneet sähköistä kaupankäyntiä omakseen, ne eivät ole verkottuneet eivätkä kansainvälistyneet.

– Kun pk-sektori lisäksi jää alle keskiarvon myös uuden tiedon soveltamisessa ja innovaatioiden tuottamisessa, huoli pk-yritysten tulevaisuudesta on todella aiheellinen, teknologia-asioista vastaavan yksikön johtaja Pekka Pellinen TEKistä sanoo.

Teknologiabarometri osoittaa, että myös julkisten palvelujen tuottaminen verkkoon kangertelee paljosta puheesta huolimatta.

– Teoreettisella tasolla erilaisia tietoyhteiskuntaprojekteja on ollut koko liuta, mutta konkreettista toimivaa julkista palvelua ei verkosta tahdo löytää. Tälle alueelle kaivataan selvästi yksityisen ja julkisen sektorin resurssit yhdistävää läpimurtohanketta, Pellinen sanoo.

Yrittäjämyönteisyyttä, muttei ulkomaisia sijoittajia

Suomessa yritysten rahoitusmahdollisuudet näyttävät parin viime vuoden aikana parantuneen. Myös yritysenkeleiden määrä on lisääntynyt.
Vaikka yrittäjyyden toimintaedellytykset ovat kohentuneet, Suomi ei vertailussa sijoitu vieläkään huipulle. Johtoasema on Yhdysvalloilla. Ruotsissa uusien yritysten syntyminen ja yrityssektorin investointien BKT-osuus on vertailumaiden heikointa.
Suomalaisten yritysten luottamusta tulevaisuuteen osoittaa myös kiinteiden investointien kasvu. Laitteistoon ja konekantaan sijoitetaan nyt enemmän kuin aiemmin.
Suomi ei kuitenkaan vedä puoleensa sijoittajia. Ulkomaiset investoinnit Suomeen ovat olemattomia, toimintaympäristö ei houkuttele.

– Tätä selittää juuri suomalaisyritysten heikko verkottuminen ja kansainvälistyminen. Myöskään muut houkuttimet eivät ole riittävän vahvoja. Edes kiitosta saanut t&k-infrastruktuurimme ei näytä vetävän toimijoita Suomeen, Pellinen toteaa.

– Tilanteen korjaaminen edellyttää nopeaa panostusta yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta keskeisiin tieteen, teknologian ja innovaatiotoiminnan huippuosaamisen keskittymiin. Aivoviennin estäminen vaatii puolestaan palkkaverotuksen alentamista. Välillisesti verokevennykset helpottaisivat myös työttömyyttä, Pellinen linjaa. 

Vertailumaista sijoittajia vetävät puoleensa eniten Iso-Britannia ja Alankomaat.

Teknistieteellisen osaamisen arvostus laskussa?

Teknologiabarometrissä selvitettiin myös tekniikan asiantuntijoiden, poliitikkojen ja nuorten näkemyksiä Suomen teknistieteellisestä kehityksestä. Kolmas barometri osoittaa jälleen sen, että poliitikoilla on suomalaisesta teknistieteellisestä osaamisesta selvästi myönteisempi käsitys kuin esimerkiksi tekniikan asiantuntijolla.

– Poliitikkojen vähän yltiöpositiivinen kuva tuli esiin jo aiemmissa barometreissä. Nyt julkistetussa barometrissä huolestuttavinta on se, että päättäjien käsitys teknistieteellisen osaamisen hyödyllisyydestä on myös hieman heikentynyt, Pellinen sanoo.

Ongelmina työttömyys ja varhain heikentyvä terveys

Teknologiabarometri vertaili maita myös kestävän kehityksen mittareilla. Suomi sijoittuu tässä vertailussa keskitasolle, Ruotsi on ylivoimainen ykkönen ja USA heikoin. Ympäristön osalta esimerkiksi vesien tila on Suomessa hyvä, mutta ilmasto-olosuhteista ja teollisuuden rakenteesta johtuen ilmanlaatu jää tyydyttäväksi.
Kestävän kehityksen sosiaaliset indikaattorit aiheuttavat kuitenkin huolenaihetta.
Työttömyys on edelleen korkea: Suomi on työttömien osuudessa ei-toivotulla kärkisijalla ja jakaa myös nuorisotyöttömyydessä ykköstilan Ruotsin kanssa. Ikääntyvien (55–64-vuotiaiden) työllisyysaste oli vuonna 2005 Suomessa 52,7 prosenttia, mutta Ruotsissa huomattavasti parempi eli 69,4 prosenttia.
Myös kansalaisten terveydentila jää vertailumaiden keskiarvon alapuolelle. Elinajanodote, naisilla 81 ja miehillä 75 vuotta, vastaa keskiarvoa, mutta toimintakykyä haittaavia sairauksia suomalaisilla esiintyy jo nelisen vuotta varhemmin kuin vertailumaiden kansalaisilla.

Teknologiabarometri mittaa maamme teknistieteellisen osaamisen ja kehityksen tilaa. Kyseessä on taloudellisen suhdannebarometrin kaltainen mittari, joka kuvaa osaamisen kehitystä pidemmällä aikavälillä ja suhteessa vertailumaihin. Teknologiabarometrissä seurataan yhteiskunnan kehitysvaiheita informaatioyhteiskunnasta tietoyhteiskunnan kautta tietämysyhteiskuntaan. Samalla seurataan, miten hyvin kehityskulku on linjassa kestävän kehityksen periaatteiden kanssa.
Tiedot kerättiin Suomen ohella seitsemästä maasta: Ruotsista, Tanskasta, Alankomaista, Isosta-Britanniasta, Saksasta, Japanista ja Yhdysvalloista.


Julkaisu osoitteessa: http://www.tek.fi/tekbaro

Loikkasen esitys

Pellisen esitys