Tulosta Tulosta Lähetä linkki Bookmark and Share

Uusista tutkasatelliiteista tarkkaa ympäristötietoa säästä riippumatta

17.04.2007


VTT kehittää satelliittikuvien kuvankäsittely- ja tulkintamenetelmiä mm. metsätalouden käyttöön

Kaukokartoitusta voidaan tehostaa kehittyneiden tutkasatelliittien avulla. Uudentyyppisten polarimetristen tutkasatelliittien vahvuus on hyvän erottelukyvyn lisäksi niiden toiminnan riippumattomuus valon määrästä ja säästä. Tutkasatelliittikuvien tulkintasovellukset mahdollistavat esimerkiksi tarkan ja tehokkaan metsänarvioinnin. VTT kehittää metsänarvioinnin avuksi menetelmiä, joiden avulla saadaan selville puun kuutiomäärä ja jopa eri puulajit. Menetelmien avulla voidaan myös seurata hakkuiden etenemistä. Muita sovelluskohteita polarimetrisille tutkasatelliittikuville ovat maankäyttö ja jäätilannekartoitus.

Kaukokartoitusta voidaan tehostaa kehittyneiden tutkasatelliittien avulla. Uudentyyppisten polarimetristen tutkasatelliittien vahvuus on hyvän erottelukyvyn lisäksi niiden toiminnan riippumattomuus valon määrästä ja säästä. Tutkasatelliittikuvien tulkintasovellukset mahdollistavat esimerkiksi tarkan ja tehokkaan metsänarvioinnin. VTT kehittää metsänarvioinnin avuksi menetelmiä, joiden avulla saadaan selville puun kuutiomäärä ja jopa eri puulajit. Menetelmien avulla voidaan myös seurata hakkuiden etenemistä. Muita sovelluskohteita polarimetrisille tutkasatelliittikuville ovat maankäyttö ja jäätilannekartoitus.

Vuosien 2006 ja 2007 aikana avaruuteen laukaistaan kolme uuden sukupolven tutkasatelliittia: japanilainen ALOS, saksalainen TerraSAR-X ja kanadalainen Radarsat-2. Kaikissa näissä on täysin polarimetrinen tutka. Aikaisempien, yhdellä polarisaatiolla toimivien tutkien sijaan täysin polarimetrinen tutka mittaa neljä polarisaatiota. Näistä muodostuvaa polarisaatiovastetta analysoimalla saadaan monipuolisempaa ja tarkempaa tietoa maanpinnan kohteiden ominaisuuksista. Pinnan erityyppiset ominaisuudet näkyvät paremmin eri polarisaatioilla. Kun näistä saatavat tiedot yhdistetään, saadaan tarkempaa tietoa kohteiden ominaisuuksista.

VTT tutkii käynnistämässään NewSAR-projektissa uuden sukupolven tutka-aineistolle sopivia kuvankäsittely- ja tulkintamenetelmiä. Hankkeeseen osallistuvat myös Geodeettinen laitos ja TKK. Lisäksi joensuulainen Arbonaut Oy osallistuu aineiston analysointiin yhdessä UPM:n kanssa, jonka metsäninventointiaineistoa projektissa käytetään. NewSAR-projektin rahoittavat Tekes ja hankkeeseen osallistuvat tahot.

img

Kuva 1: Värikuvaksi työstetty versio Suomen ensimmäisestä ALOS/Palsar-kuvasta. Kuva on otettu 15.11.2006 klo 21:00:55 Suomen aikaa, jolloin oli pimeää. Kuva on ensimmäinen polarimetrinen ALOS/Palsar-kuva Suomesta ja se on saatu Euroopan avaruusjärjestö ESA:n kautta. Kuva-alan kokonaisleveys on yli 70 km, josta tähän on rajattu noin 27 km x 20 km suuruinen alue. Tuulen karhentamat vesialueet erottuvat sinisinä. Tasainen ohut jää näkyy mustana. Kuvan poikki kulkeva laivaväylä johtaa Puhoksen satamaan kuvan oikeassa laidassa. Myös Imatra-Joensuu rata erottuu kuvan oikeassa alakulmassa. Metsäalueilla esiintyvät sävyjen vaihtelut littyvät metsätyypin ja puuston järeyden vaihteluihin.  Kuva isompana

ALOS/Palsar data provided by the European Space Agency ESA, copyright JAXA and METI, Japan 2006.

img

Kuva 2: Yhdellä horisontaalisella polarisaatiolla muodostetun tutkasatelliittikuvan informaatioarvo on huomattavasti alhaisempi verrattuna täysin polarimetrisen tutkan avulla muodostettuihin kuviin.  Kuva isompana

ALOS/Palsar data provided by the European Space Agency ESA, copyright JAXA and METI, Japan 2006.

 

 

Lisätietoja

Yrjö Rauste
Erikoistutkija
020 722 6286