Uusista tutkasatelliiteista tarkkaa ympäristötietoa säästä riippumatta
17.04.2007
VTT kehittää satelliittikuvien kuvankäsittely- ja tulkintamenetelmiä mm. metsätalouden käyttöön
Kaukokartoitusta voidaan tehostaa kehittyneiden tutkasatelliittien avulla. Uudentyyppisten polarimetristen tutkasatelliittien vahvuus on hyvän erottelukyvyn lisäksi niiden toiminnan riippumattomuus valon määrästä ja säästä. Tutkasatelliittikuvien tulkintasovellukset mahdollistavat esimerkiksi tarkan ja tehokkaan metsänarvioinnin. VTT kehittää metsänarvioinnin avuksi menetelmiä, joiden avulla saadaan selville puun kuutiomäärä ja jopa eri puulajit. Menetelmien avulla voidaan myös seurata hakkuiden etenemistä. Muita sovelluskohteita polarimetrisille tutkasatelliittikuville ovat maankäyttö ja jäätilannekartoitus.
Kaukokartoitusta voidaan tehostaa kehittyneiden tutkasatelliittien avulla.
Uudentyyppisten polarimetristen tutkasatelliittien vahvuus on hyvän
erottelukyvyn lisäksi niiden toiminnan riippumattomuus valon määrästä ja
säästä. Tutkasatelliittikuvien tulkintasovellukset mahdollistavat esimerkiksi
tarkan ja tehokkaan metsänarvioinnin. VTT kehittää metsänarvioinnin avuksi
menetelmiä, joiden avulla saadaan selville puun kuutiomäärä ja jopa eri
puulajit. Menetelmien avulla voidaan myös seurata hakkuiden etenemistä. Muita
sovelluskohteita polarimetrisille tutkasatelliittikuville ovat maankäyttö ja
jäätilannekartoitus.
Vuosien 2006 ja 2007 aikana
avaruuteen laukaistaan kolme uuden sukupolven tutkasatelliittia: japanilainen
ALOS, saksalainen TerraSAR-X ja kanadalainen Radarsat-2. Kaikissa näissä on
täysin polarimetrinen tutka. Aikaisempien, yhdellä polarisaatiolla toimivien
tutkien sijaan täysin polarimetrinen tutka mittaa neljä polarisaatiota. Näistä
muodostuvaa polarisaatiovastetta analysoimalla saadaan monipuolisempaa ja
tarkempaa tietoa maanpinnan kohteiden ominaisuuksista. Pinnan erityyppiset
ominaisuudet näkyvät paremmin eri polarisaatioilla. Kun näistä saatavat tiedot
yhdistetään, saadaan tarkempaa tietoa kohteiden ominaisuuksista.
VTT
tutkii käynnistämässään NewSAR-projektissa uuden sukupolven tutka-aineistolle
sopivia kuvankäsittely- ja tulkintamenetelmiä. Hankkeeseen osallistuvat myös
Geodeettinen laitos ja TKK. Lisäksi joensuulainen Arbonaut Oy osallistuu
aineiston analysointiin yhdessä UPM:n kanssa, jonka metsäninventointiaineistoa
projektissa käytetään. NewSAR-projektin rahoittavat Tekes ja hankkeeseen
osallistuvat tahot.

Kuva 1: Värikuvaksi työstetty versio Suomen ensimmäisestä
ALOS/Palsar-kuvasta. Kuva on otettu 15.11.2006 klo 21:00:55 Suomen aikaa,
jolloin oli pimeää. Kuva on ensimmäinen polarimetrinen ALOS/Palsar-kuva
Suomesta ja se on saatu Euroopan avaruusjärjestö ESA:n kautta. Kuva-alan
kokonaisleveys on yli 70 km, josta tähän on rajattu noin 27 km x 20 km
suuruinen alue. Tuulen karhentamat vesialueet erottuvat sinisinä. Tasainen
ohut jää näkyy mustana. Kuvan poikki kulkeva laivaväylä johtaa Puhoksen
satamaan kuvan oikeassa laidassa. Myös Imatra-Joensuu rata erottuu kuvan
oikeassa alakulmassa. Metsäalueilla esiintyvät sävyjen vaihtelut littyvät
metsätyypin ja puuston järeyden vaihteluihin. Kuva
isompana
ALOS/Palsar data provided by
the European Space Agency ESA, copyright JAXA and METI, Japan 2006.

Kuva 2: Yhdellä horisontaalisella polarisaatiolla muodostetun
tutkasatelliittikuvan informaatioarvo on huomattavasti alhaisempi verrattuna
täysin polarimetrisen tutkan avulla muodostettuihin kuviin. Kuva
isompana
ALOS/Palsar data provided by
the European Space Agency ESA, copyright JAXA and METI, Japan 2006.
