VTT kehittää eurooppalaisen autoteollisuuden kanssa uutta turvallisuusteknologiaa
12.09.2007
Tulevaisuuden turvalliset älyautot kommunikoivat keskenään
VTT kehittää yhdessä Euroopan autoteollisuuden, osajärjestelmävalmistajien ja tutkimuslaitosten kanssa tulevaisuuden älykkäitä autoja, joissa korostuvat ennen kaikkea turvallisuus mutta myös taloudellisuus. Uusien turvajärjestelmien ansiosta auto voi tarvittaessa vaikka ottaa kontrollin kuljettajalta, jos ote kirpoaa eikä ajaja ehdi reagoimaan vaaratilanteessa tarpeeksi nopeasti. Tulevaisuuden älyautot kommunikoivat kuljettajan, ympäristön ja jopa muiden autojen kanssa.
Autot kehittyvät suuntaan, jossa kehittyneiden anturien ja anturijärjestelmien
merkitys korostuu kaikessa ajamiseen vaikuttavassa tarkkailussa.
Eurooppalaisessa laajassa PReVENT-hankkeessa on kehitetty ensimmäinen
prototyyppi integroidusta alustasta, jossa auto ympäröidään
turvajärjestelmillä niin, että se kykenee havainnoimaan lähiympäristöä joka
suuntaan ja varoittamaan kuljettajaa tarvittaessa edessä olevista näkökentän
ulkopuolelle jäävistä katvealueista ja vaaratilanteista. Tavoitteena on saada
laajan anturiverkon kautta katetuksi auton ympäristö siten, että eri puolilta
uhkaavat vaarat voidaan tunnistaa ennalta. Hankkeessa on mm. yhdistetty auton
sivuttais- ja pitkittäispitoon liittyviä turvajärjestelmiä niin, että auto on
myöhemmin automatiikan avulla hallittavissa sekä ajo- että sivuttaissuunnassa.
Ajoneuvo voi esimerkiksi varoittaa kuljettajaa, jos tämä lähestyy kaarretta
liian suurella nopeudella tai kieltäytyä kokonaan lähtemästä liikkeelle, jos
etukatvealueella on vaikkapa lapsi.
Suomesta hankkeessa ovat
VTT:n lisäksi mukana Teknillinen korkeakoulu ja Nokian Renkaat. Suomalaisten
vastuualueella ovat projektissa olleet mm. tulevaisuuden älyauton
onnettomuusvaikutusten arviointi sekä osallistuminen tällaisen auton
vaatimusmäärittelyyn eli siihen, millä teknologioilla se voidaan rakentaa. VTT
vastaa hankkeessa älykkään auton turvallisuusvaikutusten arvioinnista ja on
mm. osallistunut älyauton toiminnallisuuksien ja vaatimusten määrittelyyn.
Ensimmäisinä
uuden teknologian ottavat käyttöön tunnetuimmat automerkit. Edelläkävijöiden
joukkoon kuuluvat mm. Audi, BMW, DaimlerChrysler, Ford, Peugeot, Renault,
Volkswagen ja Volvo. Aluksi uusien turvajärjestelmien käyttöönottoa hidastaa
niiden kalleus, joten uusinta teknologiaa nähdään ensin vain luksusluokan
autoissa.
Seuraavat askeleet älykkään auton kehityksessä
liittyvät ns. kooperatiiviseen ajamiseen, jossa auto kommunikoi muiden autojen
kanssa (varoittaa niitä vaarasta) sekä ottaa vastaan tietoa
taustajärjestelmistä liikenteen eri osapuolilta, esimerkiksi tienpitäjältä.
Muita kehitystavoitteita ovat osittainen automaatio ja kuljettajan
ominaisuuksiin mukautuva auto. Pidemmällä tulevaisuudessa otetaan jo askelia
kohti automaattista ajamista. Tämän ansiosta jo lähitulevaisuudessa
esimerkiksi ruuhkassa ja taajamaliikenteessä auto pysähtyy tarvittaessa
itsestään ja lähtee liikkeelle automaattisesti.
Autojen
kykyä ymmärtää ja tulkita ympäristöä, kuljettajaa ja omaa liiketilaansa on
tutkittu systemaattisesti jo 1980-luvun alkupuolelta lähtien. Kehitystyö on
ollut aikaa vievää, koska anturitekniikka ja antureilla kerättyjen tietojen
ymmärtäminen ja tiedonkäsittelyn nopeus eivät ole olleet riittävät nopeasti
liikkuvan auton tarpeisiin. Viime vuosina työtä ovat teettäneet lisäksi
useilla antureilla kerätyn tiedon yhteensulauttaminen ja tulkinta. Autojen
järjestelmäarkkitehtuuri on siten myös ollut voimakkaan kehitystyön alla.
Vuonna 2002 käynnistynyt eurooppalainen suurhanke PReVENT on ollut osaltaan
vastaamassa näihin tarpeisiin. Projekti on massiivinen, käytännössä koko
autoteollisuus, merkittävimmät alihankkijat ja tutkimuslaitokset ovat
osallistuneet tähän yli 55 miljoonan euron hankkeeseen. Hanke päättyy
31.1.2008. Tuloksia alkaa näkyä erilaisten osajärjestelmien tullessa
markkinoille 1-2 vuoden kuluessa. VTT on mukana myös PReVENT-hankkeen
roadshow’ssa 18.–22.9.2007 Versaillesissa, jossa esitellään yli 20
tulevaisuuden auton prototyyppiä.
Kaasupolkimesta
toivomuspoljin
Tulevaisuuden auton ajonhallintaan liittyy
myös moottorin ja vaihteiston toiminnan yhteinen automaattinen hallinta, joka
huolehtii liikkumiseen tarvittavan vetovoiman tuottamisesta. Kaasupolkimen
painaminen ei monessa nykyautossakaan enää suoraan vaikuta moottorin
toimintaan, vaan viestit välittyvät moottoriohjausjärjestelmän kautta. Tämä
parantaa moottorin taloudellisuutta, kun äkkinäisiä tehonmuutoksia ei sallita.
Myös turvallisuus paranee, kun järjestelmä vähentää automaattisesti tehoa,
mikäli vetävät pyörät menettävät pidon.
Älyautoissa
järjestelmä on vielä kehittyneempi. Niissä kaasupolkimesta tulee vain
eräänlainen ”toivomuspoljin”, jonka liikkeet tulkitaan kuljettajan toiveeksi
lähteä liikkeelle ja lisätä tai vähentää ajonopeutta. Automatiikka huolehtii
sitten lopusta mukauttaen tehon vallitseviin olosuhteisiin ja optimoiden
moottorin ja vaihteiston yhteistoiminnan polttoaineen kulutuksen ja
haitallisten päästöjen kannalta. Auto huolehtii taloudellisesta ajamisesta
kuljettajan puolesta.
Kun mukaan liitetään sähkökäyttö,
saavutetaan vielä parempia tuloksia, sillä silloin polttomoottori voidaan
ajoittain jopa pysäyttää kokonaan ja ajaa akkuihin hidastuksissa
varastoituneella sähköenergialla vähentäen kokonaisenergiankäyttöä. Tällaisen
hybridiautoissa käytettävän teknologian ennustetaan yleistyvän melko nopeasti,
sillä polttoaineen kulutusta ja siitä seuraavia hiilidioksidipäästöjä olisi
voitava vähentää voimakkaasti.
Tulevaisuuden
älyauto saattaa kyetä myös käyttämään monenlaisia eri polttoaineita säätäen
moottorinsa toimintaa sen mukaan, millaista polttoainetta siihen on tankattu.
Tällainen teknologia on jo esiasteena käytössä ns. FFV eli ”Fuel Flexible
Vehicle”-autoissa, joissa polttoaineena voidaan käyttää joko bensiiniä tai
alkoholia tai niiden seosta. Tulevaisuudessa erilaisten biopolttoaineiden
markkinoille tulo saattaa lisätä tällaisen tekniikan käyttöä.
Älykäs
auto kykenee lähitulevaisuudessa myös arvioimaan itse tienpinnan liukkauden.
Tätä projektia vetää VTT. Mukana hankkeessa ovat mm. Volvo, Siemens, Fiat,
Magneti Marelli, Nokian Renkaat ja Pirelli.
VTT on lisäksi
kehittänyt järjestelmiä, jotka arvioivat kuljettajan toimintaa ja vireystilaa.
Turvalliseen ajamiseen tähtäävät järjestelmät tarkkailevat kuljettajan
toimintaa, aktiivisuutta, katseen kohdistumista, auton asemaa tiellä ja
ympäristöä, tulkitsevat kaiken tämän tiedon sekä arvioivat, tulisiko kuskia
varoittaa tai jopa puuttua ajamiseen. Ensimmäinen kaupallinen kuljettajan
toimintaa ja vireystilaa auton liikkeistä luotettavasti arvioiva sovellus on
tulossa markkinoille jo muutaman kuukauden kuluessa.
PReVENT-hankkeen
webbisivut: http://www.prevent-ip.org/
Intelligent
Car event – 18/09/07, Versailles, France:
http://ec.europa.eu/information_society/activities/intelligentcar/press/index_en.htm
Tapani
Mäkisen esitys: Turvallista
matkaa tulevaisuuden älyautolla
Kuvat:
Älyauton
prototyyppejä:
Henkilöauto:
Intelligent power-train -prototyyppi, jossa auton veto-, moottorinohjaus ja
hallinta osittain automatisoitu.
Kuorma-auto:
Volvon älyauto hätäjarrutusdemonstraatiossa tilanteessa, jossa onnettomuutta
ei voida enää välttää. Turvavyö kiristyy automaattisesti ja hätäjarrutus alkaa
automaattisesti.
Älyauto-kommunikaatio
Driver
monitoring: Kuljettajan monitorointijärjestelmän testaus.
Image
processing chain: Kuvan käsittelyketju.
Maria
in driving simulator: Ajosimulaattori-tilanne.
P509002
ja P509005: Järjestelmän
testausta liikenteessä.
Platforms:
Kuljettajan monitorointijärjestelmä simulaattorissa, henkilöautossa ja
kuorma-autossa.
VTEC
camera in a truck ja VTEC_truck_2:
Monitorointijärjestelmä kuorma-autossa.
Ika_Audi_Ivalo1
ja Ika_Audi_Ivalo:
Liukkaudentunnistustestejä Ivalossa.
